Kaksi vuosikymmentä liiton johdossa
Rakentaja-lehti 28.4.2023Kirvesmies Harjuniemi siirtyy eläkkeelle.
Matti Harjuniemi valittiin Rakennusliiton puheenjohtajaksi liittokokouksessa 2003 ja puheenjohtajan pestin hän aloitti vuoden 2004 lopussa, kun Pekka Hynönen siirtyi eläkkeelle. Harjuniemen mukaan kovin isoja muutoksia liittotoiminnassa ei ole vuosikymmenten aikana tapahtunut, toimintaympäristössä kylläkin. Mutta liiton omassa toiminnassa se, mikä oli tärkeää vuosituhannen vaihteessa, on tärkeää edelleen.
– Olennaista oli ja on, että liitto ja liittoyhteisö pystyy turvaamaan jäsenille sellaisen elämän edellytykset, että he pystyvät olemaan oman elämänsä ohjaimissa, Harjuniemi sanoo.
Kun puhutaan Matti Harjuniemen kanssa Rakennusliitosta, esiin nousee toistuvasti 2 asiaa: jäsenet ja luottamusmiehet. Luottamushenkilöjärjestelmän kehittäminen ja valittujen luottamushenkilöiden, niin luottamusmiesten kuin työsuojeluvaltuutettujen, kouluttaminen ja heidän toimintansa tukeminen on ammattiliiton toiminnan ytimessä.
– Muuta pärjäämisen tapaa ei rakennusalan työntekijöillä edes ole, kuin valita luottamusmiehet ja -naiset ja työsuojeluihmiset, ja ajaa yhdessä rakentajien asioita.
Harjuniemen mukaan aika-ajoin on syytä pohtia, mikä ammattiliiton toiminnassa on keskeistä. Muutoin on vaarana, että toiminta harhautuu sivupoluille. Ammattiliitto on melkoinen joukko ihmisiä, jotka ovat järjestäytyneet sopimaan työehtosopimuksen, kehittämään niin palkkatasoa kuin muita työehtoja, sekä puolustamaan jäseniä työelämässä. Organisaatio ei ole tärkein asia, vaan ihmiset ja toiminta.
– Tärkeitä eivät lopulta ole liitot, ammattiosastot tai aluejärjestöt. Ne ovat työkaluja. Minä väitän, että tulevaisuudessa rakenteet ja organisaatiot muuttuvat kovasti. Yhteistä tämän hetken ay-liikkeellä ja tulevaisuuden ay-liikkeellä on se, että ihmiset toimivat niissä yhdessä ajaen heille tärkeitä asioita.
Ay-toiminta on osa demokratiaa
Ammattiyhdistysliikkeellä on aikojen alusta alkaen ollut myös vastustajansa. Suomessakin on etujärjestöjä ja puolueita, jotka vaativat ay-liikkeen ”kuriin laittamista”. Tälle ei Harjuniemeltä löydy ymmärrystä. Oikeus ammatilliseen järjestäytymiseen kuuluu demokratiaan.
– On demokraattisen yhteiskunnan mittari, että ihmisillä on oikeus kokoontua yhteen puolustamaan oman alansa työehtoja.
Diktatuureissa käydään aina ensimmäisenä ammattiyhdistysliikkeen kimppuun, rajoitetaan sen oikeuksia ja vainotaan liittojen jäseniä. Siksi on outoa, että Suomestakin löytyy tahoja, jotka suhtautuvat ay-liikkeeseen vihollisena. Outoa on Harjuniemen mielestä myös se, että ammattiyhdistysliike halutaan ymmärtää vain Hakaniemen ”pääkonttoreiden” ja liittojohtajien kautta.
– Kyse on ihmisistä, ei liittokonttoreista. Jos ihmisillä on oikeus perustaa liittoja ja pyrkiä työehtosopimuksiin, niin jonkinlainen organisaatio siinä tarvitaan. Ja organisaatiolle neuvottelija tai puheenjohtaja. Kysymys on kansanliikkeestä, ei Hakaniemen torin reunoille asettuneista liittojen konttoreista, hän painottaa.
Järjestäytymisestä pidettävä huoli
Yleinen järjestäytymisaste on Suomessa 55 prosentin tasolla. Rakennusalalla ollaan tätä jonkin verran paremmissa lukemissa. Pitääkö tulevaisuutta pelätä?
– Jos järjestäytymisaste edelleen laskee, vaarantuu siinä paljon suomalaisen yhteiskunnan olemusta. Kyllä työntekijöiden ja myös työnantajien järjestäytymisen tulee pysyä riittävällä tasolla, jotta voidaan tehdä alaa raamittavia työehtosopimuksia ja kyetään puolustamaan niitä riittävällä voimalla, Harjuniemi painottaa.
Sopimustoiminta on kuin pitkän matkan juoksua, jossa tulosta ei tehdä loppusuoran kirillä. Tulos näkyy ajan kanssa. Jos tutustuu rakennusalan työehtosopimuksiin 20 vuoden takaa, on ero nykyisiin valtava.
– On menty kiistatta eteenpäin ja tehty alasta työntekijöille parempi. Ne tulokset on tehty yhdessä jäsenistön, liiton hallituksen ja liiton toimistojen työporukan kanssa, ei liittopuheenjohtajan työllä.
Sopimukset vaarassa?
Viime vuosina paperiteollisuus ja teknologiateollisuus jopa kieltäytyivät tekemästä valtakunnallisia työehtosopimuksia. Rakennusalalla on sopimukset toistaiseksi saatu tehtyä, ja työnantajapuoli on jopa ääneen lausunut kannattavansa yleissitovuusjärjestelmää.
– Meillähän on fiksut työnantajajärjestöt rakennusalalla. Ne ovat ymmärtäneet sen, että rakentaminen on toimiala, joka menee yhdeksi hurlumheiksi ilman yhdessä tehtyjä sopimuksia, Harjuniemi kehuu.
Jatkuva puhe paikallisen sopimisen lisäämisestä on Harjuniemen mielestä suurelta osin tyhjää täynnä. Rakennusalan työehtosopimukset eivät estä tuottavaa työntekoa tai joustavaa neuvottelua yrityksissä.
– Jos näillä sopimuksilla ei yritys bisneksessä pärjää, kannattaa sitten vaihtaa alaa, Harjuniemi letkauttaa.
Liiton talous vakaalla pohjalla
Rakennusliitolla on mittava sijoitusomaisuus, joka mahdollistaa tehokkaan edunvalvonnan ja laajat jäsenpalvelut kohtuullisella jäsenmaksulla. Talouden ohjaamisessa puheenjohtajalla on tärkeä rooli. Rakennusliiton omaisuuden tulee olla vastuullisesti sijoitettuna, turvallisella ja tuottavalla tavalla hajautettuna ja sen tuoton on oltava sellainen, että se mahdollistaa kohtuuhintaisen liiton jäsenyyden ja samaan aikaa laadukkaiden jäsenpalveluiden ylläpitämisen ja kehittämisen. Siinä on tavoitetta kerrakseen
– Itse pidän arvokkaana sitä, että meillä on ollut sellaiset hallitukset liitossa, että on pystytty kehittämään liiton taloudellisia resursseja. Liiton talouspäälliköllä on myös tässä iso rooli, kuten koko johtoryhmällä.
Taloutta on vakautettu monin toimin ja osasta toimenpiteitä on tullut jäsenistöltä kirpeääkin palautetta. Sille palautteelle pitää antaa arvoa, mutta vastuu on kannettava ja muistettava koko ajan, miksi muutoksia tehdään, Harjuniemi sanoo.
Jäsenmäärä kääntyi kasvuun
Vahva talous on mahdollistanut sen, että Rakennusliiton jäsenmaksua alennettiin reippaasti viime vuoden alusta alkaen. Nyt jaetaan omaisuuden tuottoja jäsenille matalamman jäsenmaksun muodossa. Jäsenmaksun alentaminen ja aktiivinen jäsenhankinta on kääntänyt liiton jäsenmäärän pitkästä aikaa nousuun.
– Sekin on fakta, että rakennusalalle ammattiuransa suuntaavien nuorten määrä on aiempaa pienempi eli Rakennusliiton jäsenpotentiaali pienenee.
Ammattiliittojen jäsenmääriä menneisyydessä selittää osin se, että liiton ajateltiin olevan myös työttömyyskassa. Rakennusliiton jäsenille työttömyysturva on muun muassa alan kausiluonteisuuden vuoksi erityisen tärkeä asia. Siksi Rakennusliitto oli perustamassa isoa avointa työttömyyskassaa. Konkreettisesti Rakennusalan työttömyyskassa sulautui osaksi A-kassaa vuoden 2022 alusta alkaen.
– Se oli toisaalta taloudellinen välttämättömyys, kun työttömyyskassojen keskinäinen tasausrahasto lakkautettiin. Toisaalta iso ja monialainen A-kassa mahdollistaa edullisen jäsenmaksun sekä nopean ja laadukkaan palvelun, Harjuniemi arvioi.
Harjuniemi uskoo, että tulevaisuudessa kassat erottuvat vielä voimakkaammin ay-liikkeestä, jonka tulee keskittyä työttömyysturvan tason ja keston puolustamiseen. Näköpiirissä oleva yleinen työttömyysvakuutus tulee toteuttaa työttömyyskassojen kautta.
Rakentajien puolesta Euroopassa ja maailmassa
Mitä kansainvälinen ay-liike ja nimenomaan rakentajien kansainvälinen toiminta merkitsee suomalaisen rakentajan näkökulmasta? Matti Harjuniemi haluaa vastata ensin eurooppalaisen yhteistyön osalta.
– Olemme olleet nykyisessä Euroopan rakentajien federaatiossa EFBWW:ssä mukana 90-luvun alusta alkaen. Yhteistyössä on saatu paljon aikaan. On saatu työkaluja sosiaalisen dumppauksen estämiseen ja paljon hyvää työturvallisuussäätelyä.
Mutta paljon työtä on vielä tekemättä EU:n tasolla. Työntekijöiden sosiaalisen turvallisuuden kehittäminen vaatii rutkasti parantamista.
– EFBWW:n työ EU:n komission ja europarlamentin suuntaan ja erilaisten Euroopan toimielinten suuntaan on ihan välttämätöntä hommaa.
Koko maailman tasolla Rakennusliitto kuuluu kansainväliseen rakennus- ja puutyöläisten internationaaliin BWI:hin.
– Se on kansainvälinen ammattiyhdistys ja siellä korostuu solidaarisuustyö. Olemme mukana BWI:n ja Suomen SASK:n kanssa valituissa hankkeissa kouluttamassa ja rakentamassa eri maihin pysyviä toiminnallisia edellytyksiä ammattiliitoille. Se on käytännöllistä työtä, kouluttamista ja vaikkapa lapsityön vastustamista.
Mitään erityistä lopputervehdystä Harjuniemi ei haastattelussa halua antaa. Mutta yksi toivomus liiton jäsenille hänellä on:
– Katsokaa omia kengänkärkiä pidemmälle ja toimikaa ja olkaa aktiivisia Rakennusliitossa!
Teksti: Janne Mäkinen, kuvat: Antti Kirves