Jäin työttömäksi – mitäs ihmettä nyt?
Rakentaja-lehti 15.12.2023Tatsi ry:n toiminnanjohtaja Peppi Tervo-Hiltula neuvoo, mitä ainakin pitäisi muistaa työttömyyden iskiessä.
Rakennusala on pahoissa vaikeuksissa ja tuleva talvi näyttää vieläkin pahemmalta. Se tarkoittaa, että alan työttömyys nousee. Ansiopäivärahaa sai lokakuussa 2023 noin 13 prosenttia A-kassan rakennusalan jäsenistä, (noin 5 400) henkeä, kun vuoden 2022 lokakuussa ansiopäivärahaa sai 7,8% kassan rakentajajäsenistä (noin 3 300 henkilöä). Lomautus tai työttömyys voi tänä talvena kolkuttaa rakentajien ovelle todennäköisemmin kuin aiempina vuosina. Mitä asioita työttömäksi joutuvan pitäisi huomioida?
– Eniten hankaluuksia työttömäksi joutuvalle tuottaa se, että ei ilmoittaudu ajoissa TE-toimistoon työttömäksi työnhakijaksi, kun tieto työn päättymisestä tulee. Jäädään odottelemaan sitä päivämäärää, kun työ päättyy tai toiveikkaana sitä, josko työ vaikka jatkuisi, Työttömien ay-jäsenten tukiyhdistys Tatsi ry:n toiminnanjohtaja Peppi Tervo-Hiltula sanoo.
Juuri tarvittavien dokumenttien huolehtiminen kuntoon onkin ensimmäinen asia, joka kannattaa tehdä.
– Se, jos ansiopäivärahahakemuksia joutuu täydentämään, pidentää käsittelyaikaa. Jos haluaa, että toimeentulo jatkuu mahdollisimman keskeytymättömänä, kannattaa pitää huolta, että työtodistus, työsopimus ja lomautus- tai irtisanomisilmoitus on valmiina. Myös palkkatodistus on hyvä hankkia, vaikka sitä ei aina vaaditakaan, Tervo-Hiltula muistuttaa.
Toinen tärkeä asia on selvittää, mihin etuuksiin on oikeutettu.
– Esimerkiksi liikkumisavustus on yllättävän huonosti tunnettu etuus, joka erityisesti rakennusalan työntekijöille voi olla oleellinen uudelleentyöllistymisen kannalta. Myös ikään liittyvä muutosturva on alihaettu. Neuvontaa etuuksien osalta saa esimerkiksi työttömyyskassasta, Kelasta ja sosiaalitoimesta. Etuuksia kannattaa hakea, koska ne on nimenomaan kehitetty ja tarkoitettu työllistymistä helpottamaan.
Oma talous kuriin
Työttömyyskorvaus on selvästi pienempi kuin palkka ja se voi yllättää.
– Olemme etenkin koronavuosien jälkeen taloudellisesti häiriöherkempää kansaa kuin luulemme. Kun on tottunut siihen, että palkka tulee säännöllisesti tilille, emme aina osaa varautua yllätyksiin. Tiedätkö sinä, mitä maitolitra maksaa? Tai mitä oma elämäsi maksaa kuukausittain? Onko sinulla budjettia? On tärkeää tietää, mistä voi vähentää, jos tulotaso laskee, Tervo-Hiltula sanoo.
Tervo-Hiltula kehottaa ihan jokaista käymään työttömyyskassan tai Työttömyyskassojen Yhteisjärjestön sivuilla ja kokeilemaan ansiopäivärahalaskurilla, kuinka paljon ansiopäivärahaa saisi.
– Moni luulee työttömyyskorvauksen olevan paljon korkeampi kuin se onkaan. Ennakointi on taloudenhallinnassa tärkeää.
Laskut täytyy maksaa, vaikka tulotaso lakisi.
– Laskun lähettäjän kanssa voi yrittää neuvotella eräpäivästä. Meistä monella on myös erilaista velkaa, joka pitää hoitaa. Ei kannata jäädä odottamaan, että tili on tyhjä, vaan neuvotella esimerkiksi oman pankin tai auton luotottajan kanssa. Neuvoja saa kuntien velkaneuvonnasta tai Takuusäätiöstä.
Tervo-Hiltusen mielestä velkaan suhtaudutaan Suomessa edelleen häpeillen, sitä maksetaan hampaat irvessä, eikä pyydetä apua ajoissa.
– Mutta suosittelen välttämään pikavippejä tilanteen korjaamiseen viimeiseen asti.
Mahdollista työllistyminen
Monella työpaikalla on erilaisia tukitoimia, jotka laukeavat yt-neuvotteluiden ja irtisanomisten seurauksena. Info niistä on hyvä kuunnella ja painaa mieleen.
– Niissä kannattaa kirjoittaa asioita ylös. Usein tässä tilanteessa ihminen on keskellä kriisiä, eikä mieleen välttämättä jää mitään siitä, mitä kerrottiin. Muistiinpanoihin tai valokuviin on helppo palata myöhemmin, Tervo- Hiltula neuvoo.
Jo 5 vuotta kestäneessä työsuhteessa ja jos yrityksessä on yli 30 työntekijää, työntekijä on oikeutettu esimerkiksi työterveyshuollon palveluihin vielä 6 kuukautta irtisanomisen jälkeen.
– Moni voi ajatella, että ei tässä mitään, mutta oikeasti tilanne voi jäädä mieleen pyörimään pitkäksi aikaa. Esimerkiksi keskustelu työterveyspsykologin kanssa voi olla hyvä tapa käydä asioita läpi. Sillä on positiivinen merkitys myös työllistymisen kannalta, kun saa mietteet ulos systeemistä.
Erityisesti ikääntyvien työntekijöiden on järkevää hakeutua työkykyarvioon. Se on tarpeen myös, jos on kertynyt erilaisia terveydellisiä haasteita, niin fyysisiä kuin psyykkisiäkin.
– Meidän työttömyysturvamme velvoittaa tiettyyn määrään haettuja työpaikkoja kuukauden aikana, ja jos oikeasti työkyky ei ole kunnossa, sen arvioittaminen on osa oikeusturvaa. Ei tule sitten turhia karenssejakaan.
Oma ansioluettelo kannattaa pitää ajan tasalla ja päivittää vähintään kerran vuodessa. Rakennusalalla työnhaku tapahtuu vähemmän ansioluetteloiden perusteella, mutta ei siitä haittaakaan ole. Kannattaa myös miettiä, löytyykö työuran varrelta ihmisiä, jotka voisivat toimia suosittelijoina.
– Todella iso osa työpaikoista on nykyään niin sanottuja piilotyöpaikkoja, joita ei tule minnekään julkiseen hakuun. Siksi esimerkiksi tutuille mestareille soittaminen ja työmaalla käyminen voi olla hyvä tie löytää uusi työpaikka. Oman alan työnhakutavoista kannattaa pysyä kärryillä, vaikka työnhaku ei olisi ajankohtaista juuri nyt.
Teksti: Johanna Hellsten, kuva: Ilona Lehtonen/Tatsi ry