Hyvät käytännöt saatava kaikkien päähän
Rakentaja-lehti 3.2.2023”Jos yksi ei tiedä kvartsipölyn hallinnasta, se vaikuttaa kaikkiin”, Turun alueen työsuojeluvaltuutettu Vesa Immonen Hartelalta sanoo.
Vesa Immonen oli mukana Työterveyslaitoksen toteuttamassa kvartsipölyn mittaushankkeessa yhtenä Hartelan edustajana.
– Esimies kertoi minulle hankkeesta ja ilmoittauduin vapaaehtoiseksi. Hanke oli kiinnostava itsellekin, kun pääsi näkemään, miten altistumista mitataan, 5 vuotta työsuojelutehtävissä ollut mies kertoo.
Immonen etsi hankkeelle työmaita ja Hartelalta löydettiin 4 sopivaa, 2 Raisiosta ja 2 Tampereelta. Niistä toinen, Hippos-talon purku, tuotti tärkeää tietoa erityisesti purkutyössä tapahtuvasta altistumisesta. Toisen Tampereen kohteen kohdalla mitattiin itse työmaan lisäksi sosiaalitiloja, eli kulkeutuuko kvartsipöly niihinkin.
– Ja kyllähän se kulkeutuu. Kun sosiaalitilaan tullaan betonin peittämissä vaatteissa ja se kuivuu ja rapisee joka paikkaan, Immonen toteaa.
Projektin opit käytäntöön
– Kun projekti alkoi, ajattelin, että tulokset voivat olla ihan mitä vain, pelkäsin pahempaakin. Nyt on luvut tiedossa ja todennettu. Seuraavaksi tietoa pitäisi saada ihan kaikille. Ihmiset ovat pelanneet pitkään betonin kanssa, joten voi olla aluksi vaikeaa hyväksyä ajatus, että se pöly on niin haitallista. Se vaatii totuttelua, Immonen miettii.
Immonen tekee Hartelan Länsi-Suomen työmailla TR-mittauksia, joissa pölynhallinta on ollut jo aiemminkin tärkeällä sijalla.
– Ne kohdat pitää katsoa tarkkaan, mutta pölyisyyden arvioiminen on tähän asti ollut todella hankalaa. Olen kantanut mittaamisen haasteista huolta jo aiemminkin.
Immosen mukaan TTL:n muotoilema liikennevalomalli kvartsipölyaltistumisen määrästä eri työskentelytavoilla tuntuu loogiselta ja laitoksen valmistamat ohjekortit ovat selkeitä.
– Niitä ei näy vielä työmailla, mutta se on ymmärrettävää, kun ne valmistuivat vasta joulukuussa. Nyt alkaa kuitenkin olla aika toimia. Meillä on alkanut kohteita, joissa päästään käyttämään kortteja.
Immosen mukaan pölyn syntymisen minimoinnin pitäisi lähteä jo suunnittelupöydältä ja materiaalivalinnoista.
– Ja jos pölyä silti syntyy, sitä pitää pystyä hallitsemaan. Osastointi, kohdepoisto, alipaineistus ja viimeisenä henkilökohtainen suojain ja sen oikea käyttötapa.
Immonen näkee, että työnantajan vastuu on suuri, varsinkin jos kyseessä on kohteen pääurakoitsija.
– Pölynhallinnan vaatimukset pitäisi ulottaa sopimusten kautta koskemaan kaikkia työmaan toimijoita. ”Nämä ovat meidän vaatimuksemme eri töille ja näitä pitää kaikkien noudattaa.” Sillä jos yksi henkilö ei työmaalla tiedä miten toimia, se vaikuttaa kaikkiin muihinkin, Immonen sanoo.
Immosen suunnitelmissa on viedä tietämystä eteenpäin Hartelan työmailla sekä yrityksen omille että aliurakoitsijoiden työntekijöille. Samaa hän toivoo kaikilta alan toimijoilta.
Lue tästä tarkemmin kvartsipölyn mittaamisesta ja TTL:n liikennevalomallista.
Teksti ja kuvat: Johanna Hellsten