Epoksituotteille altistuminen voi johtaa työkyvyttömyyteen
Rakentaja-lehti 29.4.2021Ihokosketusallergia voi syntyä jopa yksittäisestä roiskeesta.
Suomen ammattitautitilastossa ykkössijalla ovat työssä aiheutuneet meluvammat. Kakkosena listauksessa on allerginen kosketusihottuma. Allergista kosketusihottumaa aiheuttavat eniten epoksiyhdisteet.
Rakennusalan töistä tärkeimpiä epoksiallergian riskialoja ovat Työperäisten sairauksien rekisterin ja TTL:n omia potilaita koskevien tutkimusten mukaan lattianpinnoittajat ja laatoittajat, rakennusmaalarit, putkiasentajat (joista tärkeänä alaryhmänä putkisukittajat), talonrakentajat, puusepät ja muurarit.
– Riskissä ovat kaikki, jotka käsittelevät tai tulevat tekemisiin kovettumattomien epoksituotteiden kanssa, Ihotautien ja allergologian erikoislääkäri Maria Pesonen TTL:stä muistuttaa.
Epoksituotteita ovat muun muassa epoksimaalitmaalit ja -pinnoitteet, mukaan lukien lattiapinnoitteet, epoksivesieristeet, putkisukituksen epoksipinnoitteet, betonin korjauksessa käytettävät injektiohartsit, epoksiliimat sekä tasoitteet.
Epoksituotteissa on useita eri allergeeneja ja tunnetaan kymmeniä epoksiyhdisteitä, jotka ovat allergisoivia. Epoksiallergeenien pääryhmiä ovat epoksihartsit, epoksikovetteiden reaktiiviset amiinit ja reaktiiviset ohenteet.
Herkistyminen voi olla nopeaa
Joillakin henkilöillä allergian kehittymiseen voi riittää yksi roiskaus epoksia esimerkiksi käden iholle. Tällöin iholle muodostuu altistumisen jälkeen ärhäkkä ihottuma. Toisaalta allergia voi ilmaantua myös epoksien parissa pitkään ongelmitta työskennelleelle.
– Epoksiallergian diagnosoiminen ei moninaisten allergeenien vuoksi ole yksinkertaista tai suoraviivaista, vaan tarvitaan huolellista, tarpeeksi kattavaa allergiatestaamista, asiantuntemusta tuotteiden suhteen ja usein myös työssä käytettyjen tuotteiden komponenttien testaamista, Pesonen selventää.
Kyseessä on yleensä viivästynyt ihokosketusallergia. Tämä allergiamuoto aiheuttaa tietynlaista ihottumaa (ekseema), joka ilmenee allergeenin ihokosketusalueella. Viivästyneen ihokosketusallergian aiheuttaman ihottuman nimi on allerginen kosketusihottuma.
– Ihottuman ilmenemisessä voi olla usean päivän viive, mikä voi tehdä ihottuman syyn tunnistamisesta haastavaa.
Työterveyslääkäri voi määrätä ihottuman ensihoitoon kortisonivoidetta ja yleensä myös sairaslomaa, mikäli työtehtävissä olisi riski altistua uudestaan epoksille. On mahdollista, että työtehtäviä joudutaan muokkaamaan pysyvästikin.
– Toistuessaan allerginen kosketusihottuma voi olla hankala. Se voi kroonistua ja muodostaa uhan työkyvylle. Ei siis mikään vähäteltävä asia, vaikkei henkeä uhkaava olekaan, Pesonen sanoo.
Ihokosketusallergia on pysyvä. Viivästyneessä ihokosketusallergiassa hoito on allergeenin ihokosketuksen täydellinen välttäminen.
– Tämä usein tarkoittaa epoksiallergian kohdalla, että voi olla vaikea jatkaa epoksinkäsittelyä vaativassa työtehtävässä, vaikka käyttäisikin suojaimia.
Suojautuminen tärkeää
Pesonen arvelee, että epoksilta suojautumisessa on edelleen puutteita päätellen siitä, että epoksiallergisia ammattitauteja ilmenee.
– Ihokosketusallergian voi saada vain olemalla kosketuksissa epoksiyhdisteisiin, eli että niitä joutuu iholle, hän toteaa.
TTL on selvittänyt ja ohjeistanut suojatumista Epoksiprojektissa yhteistyössä epoksia ja muita pinnoitekemikaaleja käyttävien yritysten kanssa. Ohjeita on saatavilla TTL:n nettisivuilla epoksituotteiden turvallisesta käytöstä sekä suojainten valinnasta ja niiden käytöstä.
Pesonen haluaa muistuttaa, että työnaikaisen suojatutumisen lisäksi pitäisi varmistaa myös se, että epoksia ei kulkeudu suojavarusteiden ja työvaatteiden mukana muualle työ- ja sosiaalitiloihin.
– Jos esimerkiksi likaantuneella työhansikkaalla koskee ovenkahvoihin, voi epoksille silloin altistua joku muu työntekijä, joka ei ole suojautunut, Pesonen sanoo. Likaantuneet suojaimet tulisi myös osata riisua siten, ettei iho tahriinnu.
Pesosen mukaan epoksin allergiaturvallinen käyttö vaatisikin kulttuurin muutosta työmailla. Yksittäinen työntekijä ei yksinään pysty sitä muuttamaan, vaan asia vaatii koko työyhteisön huomiota.
Teksti: Johanna Hellsten