Toukokuun lopulla Rakennusalan työttömyyskassan jäsenten työttömyysaste oli 17 prosenttia. Ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa maksettiin yli 7 300 Rakennuskassan jäsenelle.
Työttömyystilanne oli toukokuun lopulla lähes samalla tasolla vuoteen 2020 verrattuna. Viimeiseen koronapandemiaa edeltäneeseen vuoteen 2019 verrattuna toukokuun työttömyysaste on 2,4 prosenttiyksikköä korkeampi. Ainoastaan asfalttialan työllisyystilanne on tänä keväänä parempi kuin vuonna 2019.
Pahin työttömyystilanne on tällä hetkellä Kainuussa, jossa rakentajista on työttömänä 27 prosenttia. Toiseksi pahin tilanne on Lapissa, jossa työttömyysaste on 24,5 prosenttia. Myös Keski-Suomessa ylitetään 20 prosentin työttömyysaste.
Verrattuna vuoden 2020 huhtikuuhun päivärahalla olevia kassan jäseniä oli nyt vuoden 2021 huhtikuussa 411 kpl enemmän. Muutos viime vuoden huhtikuuhun oli 4,7 prosenttia. Jos päivärahaa saavien määrää vertaa vuoden 2021 huhtikuussa edellisen normaalivuoden huhtikuuhun eli vuoteen 2019, on työttömiä nyt yli 28 prosenttia enemmän (2019 päivärahan saajia yhteensä 7 092 ja vuonna 2021 heitä oli 9 107).
307 henkilöä vähemmän sai päivärahaa huhtikuussa 2021, kuin mitä kassan laatima ennuste antoi odottaa (ennuste huhtikuulle oli 9414). Maksettuja päivärahapäiviä oli huhtikuussa 2021 yhteensä 185 156 päivää.
Työttömyyskassan ennustaa toukokuulle noin 1 000 henkilön laskua päivärahan saajien määrään.
Maaliskuun lopulla Rakennusalan työttömyyskassan jäsenten työttömyysaste nousi 22,5 prosenttiin. Työttömänä oli yli 9800 Rakennuskassan jäsentä.
Rakentajien työllisyys on ennustetta paremmalla tasolla, sillä Rakennuskassa varautui maksamaan ansiosidonnaista päivärahaa maaliskuussa yli 10300 työttömälle.
Ivalon koulua rakennetaan pääosin ulkomaalaisen työvoiman voimin. Tässä tapauksessa työvoima on pääosin ilmeisesti EU-alueelta.
Jotta Suomeen saa oleskeluluvan työn perusteella EU-alueen ulkopuolelta, tarvitaan tietyillä aloilla työvoiman saatavuusharkintaan perustuva linjaus. Se tarkoittaa, että työnantajan on selvitettävä, onko kyseiseen tehtävään saatavilla kohtuullisessa ajassa työvoimaa Suomesta tai EU/ETA-alueelta. Kaikki OECD-maat Ruotsia lukuun ottamatta harjoittavat jonkinasteista saatavuusharkintaa.
Muun muassa rakennusalalla saatavuusharkintaa on pitänyt tehdä useiden ammattinimikkeiden osalta. Työlupalinjaukset ovat ELY-keskusten vastuulla. Ulkomaalaislain mukaan työmarkkinaosapuolet osallistuvat työntekijän oleskelulupien koskevien valtakunnallisten ja alueellisten linjausten laadintaan.
Ongelmallisia ”tilastoja”
SAK:n maahanmuuttopolitiikan asiantuntija Eve Kyntäjä edustaa työntekijäpuolta Uudenmaan ELY:n maahanmuuttoasiain neuvottelukunnassa.
– Saamme erilaiset tilastot ja tiedot aika hyvin etukäteen ennen kuin saatavuusharkintapäätöksiä tehdään. Mutta SAK on siellä aika yksin työntekijöiden puolia pitämässä. Koko prosessi on melko turhauttava, vaikutusmahdollisuuksia ei aina ole, Kyntäjä huokaa.
Kyntäjä pitää ongelmallisena sitä, miten alakohtaista työvoiman tarjontaa tarkastellaan.
– On 3 niin sanottua palvelulinjaa. 1. palvelulinja on työvälitys- ja yrityspalvelut, 2. osaamisen kehittämisen palvelut ja 3. tuetun työllistämisenpalvelut. Ensimmäiseen ryhmään kuuluvat ne, jotka ovat tosiasiallisesti työllistettäviä ja toiseen työttömät, jotka ovat työvoimapoliittisessa koulutuksessa, kehittämässä osaamistaan. Saatavuusharkinnassa huomioidaan ainoastaan 1. palvelualueen työttömät. Millä perusteella? Eivätkö 2. palvelualueen ihmiset muka kelpaa mihinkään? Tuntuu aika liioittelulta, Kyntäjä ihmettelee.
Esimerkiksi maalareiden ja muurareiden ammattinimikkeet poistettiin saatavuusharkinnan piiristä viimeisimmässä Uudenmaan ELY:n työlupalinjauksessa. Päätöksen taustalla oli huomioitu ainoastaan 1. palvelualueen työttömien määrä.
ELY-keskukset käyttävät arvioinnissaan myös Ammattibarometrin tietoja. Ammattibarometri kertoo työ- ja elinkeinotoimistojen näkemyksen keskeisten ammattien kehitysnäkymistä lähitulevaisuudessa. Ja kyse todellakin on näkemyksestä.
– TE-toimistojen asiantuntijat siis arvioivat työvoiman tarjonnan ja kysynnän tasapainoa oman kokemuksensa mukaan. Siitä ei ole eksakteja tilastoja. Tasapaino voi riippua yksittäisistä piikeistä kysynnässä tai tarjonnassa ja kyseessä voi olla jopa yrityskohtainen tilanne. Lobbaako työnantajapuoli sitten toimikuntaa paremmin kuin me, Kyntäjä miettii.
Saatavuusharkintaa lievennetty lähes koko Suomessa
Viimeisen parin vuoden aikana vaikuttaa siltä, että useiden ELY-keskusten alueella työlupalinjauksia on kevennetty useilta rakennusalan työnimikkeiltä, eli saatavuusharkintaa ei tarvitse tehdä. Suomen 15:n ELY-keskuksen alueella saatavuusharkintaa rakennusalan ammateissa ei ole jätetty vapauttamatta kuin yhdellä alueella, Kainuussa. Kaikilla muilla alueilla ainakin osa ammattinimikkeistä on poistettu saatavuusharkinnan piiristä.
Esimerkiksi Uudellamaalla talonrakentaja, muurari, raudoittaja, kirvesmies, kattoasentaja, rappaaja, eristäjä ja rakennusmaalari ovat ammatteja, joihin saa tulla töihin EU-alueen ulkopuolelta ilman erillistä saatavuusharkintaa. Uudellamaalla tammikuussa 2021 ansiopäivärahaa sai 15,3 prosenttia Rakennuskassan jäsenistä.
Hämeessä kaikki rakennusalan ammatit on vapautettu saatavuusharkinnasta mukaan lukien rakennusalan avustavat tehtävät. Ansiopäivärahaa sai helmikuussa 21,6 prosenttia alueen Rakennuskassan jäsenistä.
Kaikki pääsevät Lappiin
Yksi selkeimmistä esimerkeistä on Lapin ELY-keskuksen alue, jossa koko rakennusalan saatavuusharkinta on poistettu 1.12.2020 lukuun ottamatta rakennusalan avustavia töitä.
Rakennusalan työttömyyskassan tilaston mukaan Lapin alueella päivärahaa saavia kassan jäseniä oli helmikuussa 2021 yhteensä 750 henkilöä, eli 29,1 prosenttia kassan jäsenistä alueella.
Työvoimatoiston sivuilta löytyi alueelta 23.2.2021 (Rovaniemi, Muonio, Kittilä, Tornio, Utsjoki, Salla, Kemi, Keminmaa, Sodankylä) haulla rakennustyöntekijät ym. yhteensä 67 työpaikkaa, joista rakennusalan työpaikkoja oli 40. Näistä vuokratyöpaikkoja oli 32, joiden joukossa oli muun muassa 2 kesätyöpaikkaa ja 1 sellainen, jossa olisi pitänyt alkaa kevytyrittäjäksi.
Työ- ja elinkeinotoimistojen oman Ammattibarometrin mukaan esimerkiksi kirvesmiesten, betonityöntekijöiden ja maalareiden työvoima on Lapin alueella tasapainossa, eli hakijoita on suhteessa avoimiin työpaikkoihin oikea määrä. Se ei vaikuttanut linjaukseen.
Yleensä työlupalinjauksia ELY-alueilla käsittelee maahanmuuton neuvottelukunta. Lapissa TE-toimiston työvoima- ja yrityspalveluneuvottelukunta käsittelee alueen linjaukset. Maahanmuuton neuvottelukunta lopetettiin siellä joitakin vuosia sitten ja nyt sitä ollaan ilmeisesti perustamassa uudestaan.
SAK:n puolelta TY-toimikunnassa työntekijöitä edusti 1.12.2020 kokouksessa Miikka-Augusti Heiskanen, joka on ehtinyt olla asemassaan vasta vuoden verran.
– Olin paikalla kokouksessa, jossa tämä saatavuusharkinta-asia käsiteltiin. Minulle tuli täysin yllätyksenä asian päättäminen siellä, sillä normaalistihan TY-neuvottelukunnan olisi pitänyt vain esitellä asia ja päätökset pitäisi tehdä maahanmuuttoasiain neuvottelukunnassa, Heiskanen kummastelee.
Heiskaselle oli tullut yllätyksenä, että maahanmuuttoasiain neuvottelukunta oli lopetettu.
– Meillä on ollut jo pidempään tällainen työlupalinjaus, mutta nyt siinä avattiin eri ammatteja vähän tarkemmin, Lapin TE-toimiston johtaja Tiina Keränen kertoo.
Keräsen mukaan Lapin tilannetta pyritään ennakoimaan tehdyillä päätöksillä.
– Ennakoimme muun muassa työvoiman ikääntymisen luomaa painetta. Rakennusalalle on tulossa suuri määrä työpaikkoja muun muassa Metsä Groupin tehdashankkeen takia. Parhaina aikoina Lapissa on iso ristiriita sen osalta, että hankkeita on paljon, mutta työvoimaa ei. Näyttää myös siltä, että viime vuosi ei olisi nostanut Lapin työttömyyslukuja kovin paljon, Keränen sanoo.
Keränen kertoo, että työlupalinjauksista huolimatta rakennusalalla ei ole Lapissa samalla tavalla ulkomaista työvoimaa kuin esimerkiksi matkailualalla.
– Maaliskuun lopulla saamme tilastotietoa siitä, miten työlupia on myönnetty, hän sanoo.
Keräsen mukaan tilanteet myös vaihtelevat alueellisesti hyvin paljon. On alueita, joissa työvoimaa ei ole, eikä sinne saada väkeä myöskään pidemmältä.
– Pitäisi ehkä miettiä mitä alueellisen liikkuvuuden kannusteille pitäisi tehdä, Keränen pohtii.
Työvoiman kysely hiljentynyt
Rakennusliiton aluetoimitsija Jarmo Alatarvas liiton Rovaniemen palvelupisteestä pitää tilannetta hyvin erikoisena.
– Kun vielä pari vuotta sitten työnantajat soittelivat minulle kysellen hyviä tekijöitä, ollaan tällä hetkellä todella kaukana siitä tilanteesta. Työtilanne on alueella todella huono. Hyvä esimerkki on Ivalon koulun rakennustyömaa, jonne tuotiin virolaisen aliurakoitsijan kautta 30 ulkomaista työntekijää. Paikallisia rakentajia on siellä vain pari, Alatarvas kummastelee.
Alatarvaan mukaan ELY-keskus ei ole ollut yhteydessä Rakennusliiton pohjoisen toimitsijoihin työlupalinjausta tehdessään
– Loppuvuosi 2020 yllätti. Asuntoaloituksia oli enemmän kuin odotettiin ja loppuvuoden rakennusluvissa oli voimakasnousu, RT:n pääekonomisti Jouni Vihmo toteaa.
Vuoden 2020 alkupuolella, kun koronariisi alkoi, ennustettiin rakennusalallekin voimakasta laskua. Rakennustyömaat kuitenkin pyörivät melko hyvin koronasta huolimatta, ja syyskuussa tapahtui selkeä käänne takaisin ylöspäin.
Asuntorakentamisen määrä vuonna 2020 yllätti kokeneetkin ennustajat.
– Isoilla rakentajilla ei ollut juurikaan myytävää asuntovarastoa ja kun talous ja kysyntä kääntyivät kasvuun, myös rakentamisessa lähdettiin ylöspäin, Vihmo sanoo.
Asuntorakentaminen pysyy kohtuullisena
Rakennusalan suhdanneryhmä (RAKSU) arvioi, että rakentaminen vähenee vuonna 2021 1–3 prosenttia. Talouden elpyminen antaa uutta puhtia rakentamiseen, mutta siitä huolimatta rakentamisen määrän kasvu jää ensi vuonna vielä prosentin kasvun ja prosentin vähenemisen väliin. Rakennusalan suhdanneryhmä ennustaa, että vuonna 2021 uusia asuntoja aletaan rakentaa 34 000−36 000 kappaletta. Vuonna 2020 päästiin noin 40 000 uuteen asuntoon.
– Tälle vuodelle ei kyllä voi ennustaa kasvua. Uusien asuntojen määrä lienee linjassa tuossa ennusteessa. Edessä on pari hidasta vuotta, mutta ilmassa ei ole katastrofin merkkejä, Vihmo sanoo.
Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2020 viimeisellä neljänneksellä asuinrakentamiseen myönnettiin rakennuslupia yhteensä 3,3 miljoonaa kuutiometriä, 16,8 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Kerrostaloille myönnettiin loka-joulukuussa rakennuslupia reilusti enemmän kuin vuotta aiemmin, kuutiomäärällä mitattuna kasvua oli 20,7 prosenttia. Pientaloille eli omakotitaloille, paritaloille ja rivitaloille myönnettiin rakennuslupia 1,1 miljoonaa kuutiometriä, 9,4 prosenttia vuodentakaista enemmän.
– Talonrakentaminen pysyy tänä vuonna lähes viime vuoden tasolla. Liikerakentamisessa lupakehitys on miinuksella, mutta sekin paranee jossain vaiheessa, kun koronakriisi hellittää, Vihmo kommentoi.
Vihmon mukaan Helsinki alisuoriutuu asuntorakentamisen lupien määrässä, Vantaa ja Espoo pärjäävät paremmin. Myös Tampereella ja Turussa lupakehitys on nousujohteinen.
Teollisuusrakentamisesta on tullut hyviä uutisia, esimerkkinä Metsä Groupin Kemin biotuotehdashanke, jonka työllistämisvaikutus on merkittävä.
Työllisten määrä alalla tuli kuitenkin viime vuoden aikana alaspäin noin 4 500 henkilöllä, eikä se korjaannu heti.
– Koronakriisi helpottanee tämän vuoden loppuun mennessä. Siinä vaiheessa on kiinnostavaa nähdä, mikä on rakentamisen peruskysyntä kriisin jälkeen. Nyt näyttäisi siltä, että pientalorakentaminen nousee oikeasti, Vihmo miettii. ¶
Julkisilla hankinnoilla on mahdollista luoda työpaikkoja työttömille. Kuntapäättäjät voivat luoda sellaiset kilpailutussäännöt, joiden avulla työttömät pääsevät helpommin töihin.
Kouvolassa aloitettiin maaliskuun alussa Sarkolan koulun rakennustyöt. Vanhan, jo puretun sisäilmaongelmaisen opinahjon tilalle pystytettävän uudisrakennuksen urakkasopimus on harvinainen, sillä se velvoittaa urakoitsijaa työllistämään 2 työtöntä kokoaikaiseen työsuhteeseen. Työtunteja on työsuhteessa kerryttävä vähintään Kelan ja työttömyyskassojen edellyttämä työssäoloehdon minimimäärä eli 18 tuntia viikossa.
– Urakoitsija vastaa työllistettävien palkkaamisesta. Palkattavat henkilöt voivat olla työmarkkinatuen saajia, kuulua nuorisotakuun piiriin tai olla henkilöitä, joiden sairaus tai vamma olennaisesti vaikeuttaa työllistymistä, Kouvolan kaupungin tilapalvelujen rakennuttajapäällikkö Anneli Vartiainen kertoo.
Työmarkkinatuen osalta työllistettävien on oltava pitkäaikaistyöttömiä. Hankintasopimuksessa toivotaan, että töihin palkattaisiin ensisijaisesti kouvolalainen työtön. Työllistämisjakson pituus on vähintään 9 kuukautta.
Työpaikan ei tarvitse välttämättä olla työmaalla, vaan pääurakoitsija voi palkata työntekijän myös muualle organisaatiossaan. Mikäli työmaan aliurakoitsijalla on sopivia työtehtäviä, työllistämisvastuu voidaan siirtää aliurakoitsijalle.
– Kvr-urakoitsija vastaa kuitenkin ehdon täyttymisestä, Vartiainen muistuttaa.
– Urakoitsija on toimittanut jo tarjouksen liitteenä työllistämissuunnitelman. Teemme siitä seurantaa. Se on samanlainen sopimusehto muiden joukossa. Siihen liittyy myös sopimussakko.
Vartiaisen mukaan kaupungin hankintojen työllistämisehto periytyy Kouvolan kaupunkistrategiasta.
– Hankinnoilla on edistettävä työllistämistä. Mikäli hankintaan soveltuu työllistäminen, se otetaan mukaan tarjouspyyntöön. Työllistämisehdon kytkemistä hankintasopimukseen selvitetään, kun hankinnan arvo on yli 200 000 euroa ja kesto vähintään 1,5–2 vuotta.
Kouvolassa on linjattu, että vuosittain on löydyttävä vähintään 3 työllistämisehdolla höystettyä hankintasopimusta. Vartiainen uskoo, että työttömille pystytään järjestämään työtilaisuuksia myös muissa kuin rakennusalan hankinnoissa.
Vartiainen ei ole kuullut, että muut kunnat olisivat ottaneet käyttöön vastaavaa työllistämisvaatimusta. Kiinnostusta on kuitenkin ollut
– Meillä tätä on kokeiltu aikaisemmin muissa kuin rakennushankkeissa, Vartiainen.
Kouvolan kaupungin hankinnoissa korostetaan yleisesti sosiaalista vastuuta. Työllistäminen hankinnoilla on yksi tavoite nimenomaan kestävän kehityksen ja yhteiskuntavastuun edistämisen päämäärälle.
Pilottihanke myös urakoitsijalle
Sarkolan koulua urakoi Lehto Toimitilat. Aluejohtaja Kimmo Hyryn mukaan työllistettäviä ei ollut vielä maaliskuun ensimmäisellä viikolla palkattu.
– Työmaa on juuri käynnistynyt. Hoidamme asian urakan edetessä, Hyry kertoo.
Työtehtävät suunnitellaan palkattavan työntekijän osaamisen mukaisiksi. Työllistämisrekrytointi on Hyrylle ensimmäinen.
– Teemme työllistämishanketta hyvässä yhteistyössä Kouvolan kaupungin kanssa. Tämä on pilottihanke molemmille osapuolille, Hyry toteaa.
– Hankinnoista duunia ja SIEPP-hankkeissa on pilotoitu erilaisia tapoja liittää työllistämisehtoja eri hankintoihin.
Vantaan kaupunki tarjosi Hankinnoista duunia -pilotissa työttömille LVI-alan töitä. Oulussa kokeiltiin työllistämistä kadunrakentamisessa ja rakennussiivouksessa.
Kuntaliitossa sijaitseva Julkisten hankintojen neuvontayksikkö auttaa tarvittaessa myös kuntapäättäjiä hankintasopimusten tekemisessä. Kuntien rakennusurakat ovat osa perusneuvontaa.
Viime vuonna julkaistiin Kansallinen julkisten hankintojen strategia, jonka valmistelusta vastasivat valtionvarainministeriö ja Kuntaliitto. Strategia on osa Hankinta-Suomi -kehittämisohjelmaa.
– Strategian yhtenä teemana on hankintataitojen kehittäminen, Huikko toteaa.
Julkishallinnon sosiaalisen yhteiskuntavastuun avuksi on luvassa työllistämisen vauhdittamisohjelman lisäksi työkaluja ihmisoikeusriskien tunnistamiseen ja huomioimiseen kotimaisissa hankinnoissa. Rakennusalan alihankinnan ihmisoikeusrikkomuksiin on törmätty myös Rakennusliitossa, joten tällaisille työkaluille on käyttöä.
Julkisiin hankintoihin käytetään vuosittain 35 miljardia euroa verovaroja. Rakennusliitto haluaa, että julkisissa hankinnoissa kiinnitetään nykyistä enemmän huomiota sekä työuransa alussa oleviin nuorien että työuransa loppuvaiheessa olevien ammattilaisten työllistymiseen.
Helmikuun lopussa Rakennusalan työttömyyskassan jäsenten työttömyysaste nousi 22 prosenttiin. Työttömyys paheni 7,3 prosenttiyksikköä viime vuoteen verrattuna. Työttömyysluvut ovat nyt samalla tasolla kuin vuonna 2017.
Tammikuussa rakennusalan työttömyysaste nousi 21 prosenttiin. Rakennusalan työttömyyskassan jäsenistä työttömänä oli 9 350 henkeä. Työttömyys on ollut näin korkealla viimeksi vuonna 2017. Viime vuoden tammikuuhun verrattuna työttömyys on noussut 6,4 prosenttiyksikköä.
Uudenmaan työttömyysaste on nyt 14,4 prosenttia. Toiseksi paras työllisyystilanne on Pohjanmaalla, jossa työttömänä on 19,1 prosenttia rakentajista. Pahimmat työttömyysalueet ovat Lapissa (28,2 %), Kainuussa (26,6 %) ja Itä-Suomessa (26,4 %).
Verottaja kohtelee kevytyrittäjiä kuin normaaleja palkansaajia, eli mitään yrittäjälle mahdollisia verovähennyksiä ei voi tehdä. Suomen sosiaaliturva kohtelee kevytyrittäjää kuin yrittäjää, jolloin monella tapaa palkkatyöläisen asemassa oleva ihminen tipahtaa työttömyyskassojen ulkopuolelle.
Näyttää myös siltä, että kaikki kevytyrittäjät eivät ole pystyneet laskemaan työlleen kunnollista hintaa, eikä kevytyrittäjiä koskevien ja eläke- ja tapaturmavakuutusten puutteita ei tunneta.
”Ei varaa suojavarusteisiin”
Sen laskeminen, mitä käteen pitäisi jäädä, jotta kevytyrittäjyys tulisi edes jollain tavalla kannattavaksi, ei ole ihan yksinkertaista.
– Teimme kesällä työmaakierrosta liiton toisen toimitsijan, Laura Aholan kanssa Turun seudun työmailla ja kiinnitimme huomiota kahteen työntekijään, jotka piikkasivat seinää ja lastasivat purkujätettä lavalle: kummallakaan ei ollut kypärää eikä hengityssuojainta, vaikka kyseessä oli pölyävä työ. Menimme juttelemaan heidän kanssaan ja kyselemään suojavarusteiden perään, Rakennusliiton läntisen palvelualueen päällikkö Jouni Ruotsalainen kertoo.
– Olen tavannut näitä kevytyrittäjiä arviolta kymmenkunta. Pääsääntöisesti varusteet, suojaimet ynnä muut ovat olleet täysin olemattomat, Ahola kuittaa.
Keskustelussa kaksi rakentajaa kertoi, että he ovat kevytyrittäjiä, eikä heillä on varaa henkilönsuojaimiin. He laskuttivat tekemästään työstä 14 euroa/h plus alv 24 prosenttia eli yhteensä 17,84 euroa.
– Tästä summasta esimerkiksi Ukko.fi ottaa ensin palkkiota 5 prosenttia ja sen jälkeen vielä bruttopalkasta 2,9 prosenttia. Lisäksi summasta vähennetään sairausvakuutusmaksu ja normaali ennakonpidätys veroprosentin mukaan. Kevytyrittäjä ei saa työnantajan maksamaa, verovapaata päivittäisten matkakulujen korvausta, Ruotsalainen luettelee.
Ulkomaalaisia työntekijöitä
Liiton Helsingin palvelupisteen aluetoimitsija Ari Koli kertoo, että pk-seudulla on törmätty lähinnä yhdenlaisiin kevytyrittäjiin:
– Ulkomailta tulleita, jotka suurimmaksi osaksi tietävät olevansa kevytyrittäjiä, mutta eivät tiedä mitä se käytännössä tarkoittaa. Näin ollen laskutuspalvelun perushinnan lisäksi tarjottavat vakuutukset ja muut vapaaehtoiset maksulliset palvelut jäävät hankkimatta ja oma tulevaisuus turvaamatta, Koli kertoo.
Kolin mukaan kevytyrittäjäksi on usein ajauduttu oman työnantajan ohjauksella ja opastuksella.
– Mutta on ollut myös niitä työnantajia, jotka ovat keränneet kaikilta työntekijöiltä valtakirjat ja siirtäneet ne kevytyrittäjiksi. Yksi tällainen yritys ainakin vaihtoi toimeksiantosopimukset takaisin työsopimuksiksi Rakennusliiton saatua tietoa asiasta.
Kolin tietoon tulleet laskutushinnat ovat yleensä olleet 16–20 euroa tunnilta, mutta jopa 14 euroa tunnilta on tullut vastaan.
– Näistä voi kaikki laskea paljon jää sivukulujen jälkeen yrittäjäriskillä käteen, Koli sanoo.
Ei eläkettä, ei laajaa tapaturmavakuutusta
Mikäli kevytyrittäjän tulotaso jää alle yrittäjien eläkevakuutuksen alarajan, 8 063,57 euroa, ei kevytyrittäjätuloilla ole mahdollista kartuttaa eläkekertymää. Alan suurimman (yli 100 000 käyttäjää) laskutuspalvelun Ukko.fi:n oman kyselyn mukaan yli 74 prosenttia palvelun kautta laskuttavista kevytyrittäjistä tienaa alle 1 000 euroa kuukaudessa ja 60 prosenttia alle 500 euroa kuukaudessa. Näistä töistä ei kerry eläkettä.
Sama koskee myös työtapaturmavakuutusta. Laajaa, esimerkiksi palkansaajia koskevaa työtapaturmavakuutusta ei saa, mikäli kevytyrittäjä tienaa vähemmän kuin 8 063,57 euroa vuodessa.
Suomessa kaikki työntekijät on vakuutettu työtapaturman varalta ja vakuutuksesta maksetaan sairaanhoito ja monipuolisesti myös kuntoutusta. Yrittäjä pystyy hankkimaan itselleen lähes yhtä kattavan vakuutuksen kuin palkansaaja, mikäli YEL-tuloraja täyttyy.
