– Barona Rakennuksen vuosi on ollut kohtalainen. Meillä on ollut vuoden aikana noin 1 000 työntekijää, kaikilta ammattialoilta. Korona vaikutti eniten asuntopuoleen, Barona Rakennuksen pääluottamushenkilö Pauli Nousiainen kertoo.
Pandemia on vaikuttanut eniten siihen, miten ihmisten kanssa on voitu pitää yhteyttä.
– Me luottamushenkilöt olemme tehneet etänä töitä lähes koko ajan. Työmaat eivät ole ottaneet meitä vastaan, sillä monessa firmassa on ollut se periaate, ettei ulkopuolisia oteta sisään työmaille. Olemme sitten olleet muilla keinoin yhteydessä jäseniin, Sihti Adeccon pääluottamushenkilö Nina Koivumäki kertoo.
– Luottamusmiehenä olen käynyt niin paljon kuin mahdollista työmailla tapaamassa työntekijöitä, mutta pahimpana epidemian aikana sielläkin pääsy evättiin, Bolt Works Oy:n luottamushenkilö Andreas Lillemets kertoo.
Kyselyitä koronasta
Koivumäelle tuli aiemmin paljon koronaan liittyviä puheluita. Erityisesti työmaiden hygienia herätti huolta.
– Olen selittänyt, että jokainen huolehtii omasta hygieniastaan ja varusteistaan, vaikka jotkut eivät työmailla näin tekisikään. Jos jollain työmaalla on ollut puutteita turvallisuustoimissa, olen voinut soittaa urakoitsijoiden luottamushenkilöille. Meillä on Tampereella tosi tiiviit välit, Koivumäki kertoo.
Tampereella on ollut harvoja työmaiden keskeytyksiä.
– Olemme onnistuneet väistelemään tautia melko hyvin. Täällä Tampereella ollaan oltu vähän herran kukkarossa verrattuna pääkaupunkiseutuun.
Työmaiden koronaturvallisuuden taso on aiheuttanut huolta eri puolilla Suomea.
– Se oli aiemmin retuperällä, mutta tilannetta on saatu paremmaksi. Nyt turvallisuus on pääosin ihan hyvä. Tosin alalla on paljon pieniä ämpärifirmoja. Kuka niistä pystyy sanomaan, Selekta Rakennus Oy:n pääluottamushenkilö Ari Terkki kertoo.
Terkki ja Nousiainen kertovat, että työmaiden maskipakot ovat aiheuttaneet pientä nurinaa.
– Meillä oli yksi työntekijä, joka ei suostunut käyttämään maskia. Työmaan mestari soitti minulle, että jos ei meno muutu, työntekijä lentää pihalle. Maskipakot ovat olleet työmaakohtaisia ja ne määrittää asiakas. Työntekijä luuli, että minä olen määrännyt sen. Tällaiset tapaukset ovat vähemmistössä, suurin osa kyllä ymmärtää tarpeen. Sekä kotimaiset että ulkomaalaiset työntekijät, Terkki toteaa.
Kuka maksaa ja mitä?
Terkin mukaan korona-aikanakin raha on ollut ihmisten suurin huoli.
– On ollut huolta myös töiden jatkumisesta, mutta isoin asia, josta on saanut vääntää, kuka maksaa ja mitä jos työmaa menee kiinni koronan takia, Terkki kertoo.
Aiemmin epäselvyyttä palkanmaksussa aiheutti se, että olemassa ei ollut kunnollista tulkintaa, maksetaanko palkkaa vuokratyöntekijöille, jotka eivät ole karanteenissa, mikäli työmaa suljetaan koronaviruksen takia väliaikaisesti. Sittemmin asiasta on saatu myös virallinen tulkinta.
– Asiasta väännettiin yhdessä Rakennusliiton kanssa ja lopputuloksena palkat on maksettu firman puolesta ulos, Terkki kertoo.
– Meillä on joitakin työntekijöitä joutunut karanteeniin ja esimerkiksi yksi YIT:n työmaa keskeytettiin. Silloin tuli kyselyjä palkoista. Jos työmaa on mennyt kiinni koronan takia, palkka on maksettu normaalisti, Nousiainen komppaa.
Lillemetsin mukaan alun epäselvä tilanne aiheutti luottamusmiehelle päänvaivaa.
– Tietoa tuli usein eri tahoilta (työntekijä, urakoitsija, viranomaiset) ja usein juuri viranomaiset olivat myöhässä, kun ketjuja jäljitettiin. Käytännössä urakoitsija joutui lähettämään miehet kotiin työmaalta ennen kuin oli saatu viranomaisen vahvistus. Työntekijä taas ihmettelivät, saavatko he palkkaa ja kuka maksaa. Teimme parhaamme ja yritimme saada omat miehet nopeasti uudelle työmaalle. Onneksi tällaisia oli sen verran vähän, että onnistuimme siinä, Lillemets sanoo.
Käännekohta keväällä
Vuodenvaihteeseen asettui vuokrafirmoillakin hiljaisempi aika. Se ei ole tavatonta muutenkaan, että syvimpinä talvikuukausina rakennusala hiljenee aina.
– Jakso marraskuusta helmikuuhun oli selvästi vähemmän töitä. Se ei ole ihme, sillä rakennusyrityksillä oli omaakin väkeä lomautettuna. Siinä vaiheessa oli myös koronasulkuja, Nousiainen sanoo
Samaa kertovat myös Koivumäki ja Terkki. Molemmat kertovat myös, että joitakin työmaita siirtyi ja jotkut olivat hetkellisesti kokonaan kiinni. Työntekijät ovat kaikissa yrityksissä pitäneet kesälomia hiljaisempina hetkinä.
Nyt kevään tulleen näkyy positiivista kuhinaa. Projekteja on lähtenyt liikkeelle.
– Esimerkiksi Selektalta on ollut iso joukko väkeä Nesteen jalostamon seisakin aikana tulityövahtina. 136 henkilöä meiltä meni sinne. He tekevät siellä töitä 12 viikkoa. Ihmisiä on haettu sinne ympäri Uuttamaata, Terkki sanoo.
Terkin mukaan Selektassa on ollut nyt hyvä tunnelma.
– Nyt on pikkuisen pirteämpää. Luulen, että väki on aika toiveikasta kesää kohti mentäessä. Rokotteet tulevat tekemään tehtävänsä.
– Toukokuussa alkoi kiihtyä. Meneillään on useita isoja hankkeita, kuten Länsimetron rakentamista ja Raide-Jokerin työmaa. Molemmissa on ollut aina Baronan väkeä, Nousiainen sanoo.
Koivumäen mukaan Sihdillä on alkanut useampiakin uusia työmaita Tampereen seudulla.
– Väkeä on hajallaan vähän joka paikassa. Singahdan heti työmaille, kun se on mahdollista, hän kertoo.
Rekrytoinneissa kahtalainen suunta
Toiset vuokrafirmat, kuten Sihti, ovat saaneet rekrytoitua kohtuullisen hyvin myös uusia tekijöitä. Toisilla tilanne on ollut hankalampi. Terkin mukaan uutta väkeä kaivattaisiin jo lisää, eikä rekrytointi ole vetänyt niin hyvin kuin toivoisi.
Boltin palveluksessa on paljon ammattimiehiä Baltian maista ja rajasulku on ymmärrettävästi aiheuttanut ongelmia.
– He eivät ole päässeet töihin rajojen ollessa kiinni. Kesä lähenee ja töitä on tarjolla paljon, Lillemets sanoo.
Nousiainen toteaa, ettei vuokratyövoiman käyttö ole ainakaan vähenemässä Suomessa.
– En näe, että yritykset olisivat muuttamassa strategiaansa. Minulla on luottavaiset odotukset, että töitä riittää.
Vakituisten työsopimusten määrä lisääntyy vuokratyössä kokon ajan, mutta edes se ei ole saanut tehtyä työstä kaikkia houkuttelevaa. Esimerkiksi Baronalla ja Selektalla on jo useita vakituisia työsuhteita. Myös Bolt on alkanut mennä siihen suuntaan.
– Töitä riittää yhä enemmän ja samalla pystymme sitouttamaan ammattilaisia työskentelemään juuri meillä, Lillemets sanoo.
Myös koulutusmahdollisuuksien parantaminen voisi lisätä vuokratyön houkuttelevuutta ja työn mielekkyyttä. Esimerkiksi Sihdissä on kehittelyssä uusia mahdollisuuksia työntekijöille.
– Olemme suunnitelleet Tampereen seudun ammattiopisto Tredun kanssa yhteistyötä syksylle. Työntekijät voisivat suorittaa ammattitutkinnon osia ja jopa ammattitutkintoja oppisopimuksella. Esimerkiksi siivoojilla ja apumiehillä on usein hyvin vähän muodollista koulutusta. Rakennussiivoojia ei oikein kouluteta missään, ja olemme miettineet puhdistus- ja raksapuolen yhdistelmää, Koivumäki kertoo.
Teksti: Johanna Hellsten
