Kävin kesällä haastattelemassa nuoria kesätyöntekijöitä ja jokainen heistä valitti, että vaikka he lähettivät lukuisia sähköisiä hakemuksia ja sähköposteja etsiessään rakennusalan kesätyötä, useimmat kontaktoidut yritykset eivät vastanneet heille edes saaneensa hakemuksen.

Sain myös kesän loppupuolella turhautuneen viestin liiton jäseneltä, jota oli alkanut ärsyttää alan rekrytointikulttuuri sekä se, että alan työpaikkailmoittelu netissä on lähinnä vuokratyöpainotteista.

”Olen ollut alalla 12 vuotta ja uuden työpaikan etsiminen ottaa aina aikaa, koska alalla on piilotyöpaikkojen kulttuuri ja työpaikkoja harvoin ilmoitetaan missään. Mielestäni avoimuus olisi hyvä asia sitten, kun alalla alkaa taas tapahtua. Työnantajien olisi sitten helppo löytää omasta tietokannasta sopivat tekijät.”

Moni kokenut alan konkari neuvoo nuoria työpaikkaa etsiviä menemään työmaalle mestarinkoppiin kysymään töitä. Isot työmaat ovat suljettuja, eikä siellä niin vain kävellä portista läpi koputtelemaan mestarin ovelle. Digisukupolvelle voi myös tuntua hyvin vieraalta lähteä lakki kourassa kiertämään työmaita, kun he ovat tottuneet hoitamaan asioitaan digitaalisesti imeväisikäisestä asti. Kyselyjen mukaan myös puhelimella soittaminen tuntuu nuorille vieraalta.

Haastattelin asiantuntijoita Rakennusliitosta, Rakennusteollisuus RT:stä sekä henkilöstövuokrausyritys Boltista. Mitä on moderni rekrytointi rakennusalalla? Toinen tärkeä kysymys on, kuinka rakennusalan työpaikan voi löytää nyt, kun rakennusalan työttömien määrä on korkea?

Puhelin on edelleen tehokas

– Alalla ei harrasteta vielä hirveästi modernia rekrytointia. Suuret yritykset ja henkilöstövuokrausyritykset kyllä, niillä on erilaisia kanavia rekrytointiin ja ne käyttävät sähköisiä alustoja, Rakennusliiton henkilöstöpäällikkö Markus Ainasoja sanoo.

Pienillä yrityksillä saattaa olla omien verkkosivujensa alasivulla pieni ilmoitus, jossa lukee ”meille töihin”. Välillä ilmoitus on saatettu laittaa jopa firman omille facebook-sivuille. Esimerkiksi työvoimahallinnon sivuille päätyy lähes pääosin henkilöstövuokrausyritysten ilmoituksia, hyvin vähän suoria paikkoja rakennusalan yrityksiin.

– Esimerkiksi pinta-alan yritykset ovat tehneet joskus 1990-luvun laman jälkeen päätöksen, että sinne ei laiteta avoimia työpaikkoja, koska he pelkäsivät, että palkkataso lähtisi nousemaan, kun hakijat näkisivät paljon avoimia työpaikkoja. Sama käytäntö on ilmeisesti edelleen olemassa.

Ainasojan mukaan pienemmistä rakennusalan yrityksistä töitä etsivän olisikin edelleen syytä soittaa ja mennä käymään.

– Suuri osa työpaikoista tulee näihin pieniin yrityksiin, mutta vaikuttaisi siltä, että niihin on turha lähettää sähköpostia, sillä kukaan ei lue niitä. Voi olla, että firmaa pyörittää omistaja, jonka vaimo hoitaa kirjapidon ja yksi työnjohtaja, joka hoitaa työmaan. Heille tulee sähköpostiin valtavasti tarjontaa; vuokrafirmat tarjoavat työvoimaa, tavarantoimittajat tavaraa ja niin edelleen. Työhakemukset hukkuvat massaan.

Ainasoja kertoo kuulleensa useilta yrittäjiltä, että sähköpostiin tulevista hakemuksista suuri osa on myös puutteellisia.

– Ei riitä, että kertoo ammattinsa olevan kirvesmies. Omaan esittelyyn pitäisi panostaa, ja esimerkiksi kertoa referensseistään. Rakennusalan yritykset ovat tosi eriytyneitä omille erikoisaloilleen. Täytyy osata kertoa, mitä osaa tehdä. Toisaalta juuri eilen juttelin yrittäjän kanssa, joka sanoi, että ottavat heti töihin, jos joku tulee itsensä esittelemään paikan päälle.

Ainasoja yrittääkin rohkaista nuoria jännityksestä huolimatta luomaan itselleen alan kontakteja, sillä useimmiten työpaikka löytyy niiden kautta. Joku tuttu suosittelee.

– Kannattaa osallistua esimerkiksi liiton osastojen toimintaan. Monet osastot järjestävät kaikenlaista vapaa-ajan toimintaakin, eivät pelkästään kokouksia. Niissä tilaisuuksissa pääsee juttelemaan ihmisten kanssa.

Ammattikoulujen ja yritysten yhteistyö on myös tehokas rekrytointikanava monelle yritykselle.

– Tiedän yrittäjiä, jotka menevät oppilaitokseen käymään pariksi tunniksi ja seuraavat siellä, miten hommat sujuvat. Sieltä he bongaavat työssäoppijoita.

Rakennusliitolla on ollut muutaman vuoden ajan oma alusta, jossa työtä hakevat ja työtä tarjoavat voivat kohdata: Duunimylly. Liiton jäsen voi tehdä itselleen siellä profiilin ja palveluun liittyvät yritykset voivat selata profiileja ja löytää sopivia tekijöitä. Palveluun on tällä hetkellä rekisteröitynyt 471 yritystä.

– Kannustaisin jäseniä tekemään itselleen sinne kunnollisen profiilin. Nyt monella on siellä aika puutteelliset tiedot. Ei kerrota edes sitä, missä paikkakunnilla olisi valmis työskentelemään. Ei yrityksistä jakseta soitella jokaiselle erikseen perustietojen tarkistamista varten, Ainasoja toteaa.

Profiilissaan pitäisi myös muistaa käydä välillä, sillä jos näin ei tee, se poistuu automaattisesti palvelusta puolessa vuodessa.

Suorat kontaktit auttavat

Rakennusteollisuus RT Ry:n koulutuspolitiikan asiantuntija Saku Lehtinen muistuttaa, että iso osa rakennusalan rekrytoinneista tapahtuu alan sisällä eli työstä toiseen liikkuessa.

– Jos on jo alalla, se helpottaa työpaikan löytymistä. Niille, jotka tulevat markkinan ulkopuolelta eli suoraan oppilaitoksista tai alanvaihtajina, se on vaikeampaa. Alalla on paljon piilotyöpaikkoja, jotka eivät näy missään julkisessa haussa, Lehtinen toteaa.

Nuorille alalle tuleville tämä tarkoittaa sitä, että kontakteja pitäisi muodostua jo opintojen aikana.

– Heille pitäisi tarjota jo opiskelun aikana riittävästi mahdollisuuksia ja kontakteja. Yrityskontaktien muodostamisessa opetushenkilöstöllä on iso rooli, jotta nuoret pääsevät ensin harjoitteluun tai oppisopimukselle. Molemmat osapuolet pääsevät silloin tutustumaan toisiinsa ja jatkotyöllistymisen mahdollisuus yritykseen on korkea edellyttäen, että työt sujuvat hyvin.

Tällä hetkellä rakennusalan työtilanne on vaikea ja nuoret saattavat kontaktoida useita yrityksiä saamatta minkäänlaista vastausta.

– On tietysti turhauttavaa, jos ei saa vastauksia. Töitä on nyt niukemmin tarjolla, kun on huonommat ajat. Hakijamäärät ovat valtavia. Olisi tietysti toivottavaa, että kaikki saisivat jonkinlaisen vastauksen yhteydenottoonsa. Minimissään sen, että ”kiitos mielenkiinnosta ja valitettavasti nyt ei ole töitä tarjolla”.

Lehtisenkin mukaan alan olisi syytä kehittää työpaikkailmoitteluaan. Isot yritykset ja henkilöstövuokrausyritykset ovat kehittäneet prosessejaan, mutta suuri osa työpaikoista syntyy pk-sektorille, jossa resursseja ja osaamista rekrytoinnista ei välttämättä ole.

Lehtisen mukaan yritysten olisi hyvä ymmärtää alustoja, joilla nuoret ovat.

– Se voi olla vaikeaa. Alustat vaihtuvat ja niillä on erilaisia profiileja. Se voi olla haastavaa ja tässä tulee vastaan yritysten koko ja kyvykkyys. Isommat toimijat tekevät tätä aktiivisesti ja säännöllisesti. Se on osa työnantajamielikuvaa. Se vaatii jatkuvaa sisällöntuotantoa yritykseltä. Pitää pystyä kertomaan, minkälaisia mahdollisuuksia he pystyvät tarjoamaan.

Lehtinen myöntää, että alan rekrytointikäytännöissä olisi myös muuttamisen varaa.

– Mutta kyllä nuoren edelleen olisi hyvä rohkaistua käyttämään puhelinta. Toinen tärkeä asia on omien työnhakutaitojen kehittäminen. Täytyy osata selvittää, mitä reittejä käyttämällä työtä voi etsiä ja osata tehdä jonkinlainen hakemus.

Lehtinen kertoo, että nykyaika on synnyttänyt myös uudenlaisia palveluntarjoajia ja sovelluksia, jotka tarjoavat yrityksille ja opiskelijoille matalan kynnyksen tavan kohdata.

– Niiden kautta voi löytää kesätöitä ja harjoittelupaikkoja.

Bolt on kaikkialla

Todennäköisimmin moderneja rekrytointitapoja käyttävät henkilöstövuokrausyritykset, sillä henkilöstön löytäminen ja tarjoaminen on niiden ydinbisnestä. Bolt Worksin teknologiajohtaja Ville Herva sanoo, että esimerkiksi Youtube ja Tiktok ovat alustoja, joissa nuoret viettävät aikaa.

– Meillä on Youtube-markkinointia sellaisten tubettajien kanssa, joilla on paljon seuraajia. On mentävä sinne, missä nuoret ovat ja pysyttävä hereillä uusien alustojen kanssa ja ymmärtää, että eri ikäiset ovat eri kanavissa. Vielä silloin kun minä tulin alalle, työvoimatoimistot olivat tärkeimpiä, Herva toteaa.

Herva myös sanoo, ettei mikä tahansa geneerinen markkinointi toimi.

– Yhä enemmän pitää katsoa tarkempaa kohdennusta, oikeaa some-kanavaa ja tubettajaa.

Boltilla on myös tarkka prosessi sen osalta, miten hakijoille vastataan.

– Jokainen hakija saa jonkinlaisen viestin siitä, missä mennään. Tällä hetkellä, kun noin 10 prosentille hakijoista voidaan löytää töitä, ei kaikkia pystytä haastattelemaan. Emme yksinkertaisesti ehdi.

Kun rakennusalalla menee niin kuin menee, hakijoita on todella valtavia määriä.

– Kun vielä pari vuotta sitten etsittiin tekijöitä kissojen ja koirien kanssa, on tilanne nyt hyvin erilainen. Ihmisiä ja on paljon lomautettuna ja myös irtisanottu, joten meille tulee tuhansia hakemuksia. Se on hakijalle hirveän turhauttavaa ja kun hakee ja hakee eikä mitään löydy, voi menettää uskonsa.

Hervan mielestä hakijoiden mahdollisuuksia parantaisi se, että uskaltautuisi soittamaan edes sen yhden puhelun tai menemään työmaalle.

– Se voi olla nuorelle todella vaikeaa ja tässä onkin iso rooli vanhempien tuella. Jos he pystyvät kannustamaan nuorta, sillä voi oikeasti vaikuttaa siihen, että tottuu työelämään eikä pääse syrjäytymään.

Herva lohduttaa niitä, joilla juuri nyt on vaikeuksia löytää töitä.

– Kun ala lähtee nousuun, tulee taas pula tekijöistä.

Teksti ja kuvat: Johanna Hellsten

Urakkatyön määrä talonrakennuksessa on laskenut jo vuosia kuin lehmän häntä. Urakalla tehtävän työn määrä lisääntyi nousukaudella noin 30 prosenttiin, mutta tällä hetkellä mennään vähän alle 20 prosentissa. Rakennusliitto ja Rakennusteollisuus RT ry yrittävät nyt tehdä asialle jotain yhdessä.

– Urakkatyön määrä on laskenut paljon viime vuosina ja nyt ollaan meidän tilastojemme mukaan alle 16 prosentissa. On jännä, että se laskee erityisesti aina huonoina aikoina, kun juuri silloinhan pitäisi panostaa työn tuottavuuteen ja urakkatyö vaikuttaa siihen, Rakennusliiton talonrakennuksen sopimusalavastaava Toni Malmström toteaa.

– Tällä hetkellä urakalla tehdään liian vähän. Urakkatyöhän on sitä parasta paikallista sopimista. Meillä RT:ssä toiveena on, että sitä tehtäisiin mahdollisimman paljon, Talonrakennusteollisuus ry:n asiantuntija Paavo Mattila komppaa.

Malmströmin mukaan urakkatyötä tehdään eniten putkiasennuksessa sekä lattianpäällystyksessä, jonka tessissä on eräänlainen ”urakkapakko”.

– Talonrakennuksessa urakkaa tekevät eniten kirvesmiesporukat ja elementtiasentajat. Ennen myös raudoittajat, mutta nykyään se puoli on valunut tuntitöille.

Rakennusliitto ja RT alkavat järjestää yhdessä urakkakoulutusta työntekijöille ja työnjohdolle syyskuussa. Koulutuksen toteutuksesta vastaa Mittaviiva Oy.

Miksi urakkatyötä ei tehdä?

Jos sekä työntekijä- että työnantajapuoli molemmat toivoisivat urakkatyön lisääntymistä, mikä on syy siihen, että sitä tehdään niin vähän nykyään?

– Jos vertaa vanhoihin hyviin aikoihin, niin ehkä työnjohdossa ja nokkamiehillä ei enää ole sellaista kulttuuria, että niitä kauppoja pystyttäisiin sopimaan luontaisesti. On osaamisen puutteita ja osin ehkä luottamuspulaa. Pääkaupunkiseudulla on paljon aliurakointia ja ulkomaista työvoimaa, jolloin sopimiselle ei ehkä löydy sijaa, Mattila miettii.

Malmström on myös huomannut kulttuurin muutoksen.

– Voi olla, että nuoret työnjohtajat eivät samalla tavalla uskalla tarjota urakkatyötä. Isoissa firmoissa kilpailutus voi mennä suoraan yrityksen hankintaosaston kautta, jolloin urakkaporukka kilpailee suoraan aliurakoitsijoiden kanssa tarjouskisassa, joten se menee aika vaikeaksi.

Malmströmin mukaan silloin, kun urakkatyön osuus oli korkeampi, mentiin mestarin kopille puhumaan urakasta ja se sovittiin siinä paikallisesti.

– Toiminta oli ennen paljon suoraviivaisempaa.

Mattila arvioi, että maaseudulla, jossa urakkaporukat eivät kilpaile erilaisten aliurakoitsijoiden kanssa, tehdään enemmän urakkatyötä kuin pääkaupunkiseudulla.

Urakkatyön väheneminen ei kuitenkaan johdu vain työnjohdosta tai yrityksistä.

– Nuoret työntekijät eivät uskalla lähteä kokeilemaan. Ei ymmärretä pelisääntöjä ja sitä, että urakkatyössä on aina takuupalkka. Vaikka urakka menisi huonosti, tulot eivät tipu nollaan euroon, vaan takuuna on palkkaryhmä 4, jossa tuntipalkka on tällä hetkellä vähän alle 16 euroa tunnilta. Ja urakan voi myös neuvotella uusiksi tai keskeyttää tietyin edellytyksin, Malmström muistuttaa.

Urakkatyö hyödyttää kaikkia osapuolia

Urakkatyö tuo rakentajille selkeästi korkeammat tienestit kuin tuntityö.

– Se tekee noin + 50 % lisää palkkaan. Eli jos meillä on keskipalkka talonrakennuksessa noin 18 euroa, on se urakkatyössä noin 27 euroa. Vuositasolla – jos voisi tehdä 100-prosenttisesti urakkaa – se on jo parikymmentä tonnia. Kyllä se ainakin minulle maistuisi, Malmström sanoo.

Malmströmin mukaan urakkatyö vaikuttaa selkeästi myös työn tuottavuuteen. Siihen tuottavuuteen, joka raahaa rakennusalalla edelleen monen muun alan perässä.

– Urakkatyössä ei ihmetellä ja räplätä kännykkää. Urakkatyö vaikuttaa myös työn laatuun; urakkaporukka korjaa itse, jos suoritteessa on jotain pielessä. Työtä ei hyväksytä eikä urakkaa makseta, ennen kuin työn taso on oikeanlainen. Ja onhan siinä urakkatyössä työnantajan kannalta plussaa myös ihan selvä nopeus. Toki se edellyttää, että työmaa on organisioitu kunnolla ja urakkarajat selkeät, Malmström luettelee.

Mattilan mukaan urakkatyö on win-win sekä työntekijän että -antajan kannalta silloin, kun sopiminen tehdään oikein.

– Kaikki hyötyvät siitä. Olen tätä alan menoa katsellut aika pitkään ja ihmettelen, miten vähän urakkaa silti tehdään. Urakkatyö voisi olla ratkaisu moneen rakennusalaa vaivaavaan pulmaan, Mattila tähdentää.

Teksti: Johanna Hellsten, kuvat: Johanna Hellsten ja Rakennusteollisuus RT ry

Pirkanmaan ELY on tuoreessa työlupalinjauksessaan jättänyt saatavuusharkinnasta vapautetuiksi useita rakennusalan ammatteja. Muun muassa kattoasentajat- ja korjaajat, lattianpäällystystyöntekijät, ilmastointi- ja jäähdytyslaiteasentajat sekä maansiirtokoneiden kuljettajat. Työlupapäätös on voimassa marraskuun loppuun asti.

– Kolmen ensiksi mainitun alan ammattilaisista on työ- ja elinkeinoministeriön oman Työmarkkinatorin tilaston mukaan ylitarjontaa ja maansiirtokoneiden kuljettajien kohdalla kyseessä on työvoiman kohtaanto-ongelma. Minkäänlaista työvoimapulaa ei ole, Rakennusliiton talonrakennuksen sopimusalavastaava Toni Malmström sanoo.

Malmström ihmetteleekin, mihin tietoihin Pirkanmaan päätös perustuu.

– Mikään data ei tue päätöstä. Eikö ELY-keskuksessa pidetä työ- ja elinkeinoministeriön tietoja uskottavina?

Kotimaista työvoimaa on tarjolla

Pirkanmaan tilastoja tarkastellessa tilanne ihmetyttää. Kattoasentajia oli toukokuun alussa työttömänä 55, tarjolla oli 5 vuokratyöpaikkaa. Lattianpäällystäjiä oli työttömänä 73, avoinna oli 4 työpaikkaa. Ilmastointiasentajia olisi työttömänä 63, avoinna oli vain 13 työpaikkaa, joista kaikki kahta lukuun ottamatta olivat vuokratyöpaikkoja.

Kotimaisia työntekijöitä siis olisi runsaasti tarjolla näihin ammatteihin, mutta silti työlupapäätös mahdollistaa 3. maiden työntekijöiden työlupien saannin Pirkanmaalle näille aloille.

– Tämä kertoo mielestäni siitä, että ei olla valmiita näkemään pienintäkään vaivaa kotimaisen työvoiman työllistymisen eteen. Tuodaan mieluummin kolmansista maista sitä ”joustavampaa” työvoimaa, joilla työehdoissakin saattaa olla puutteita, Malmström täräyttää.

Suomessa toimivan työnantajan on ensisijaisesti rekrytoitava työntekijä työmarkkinoilla jo olevasta työvoimasta. Työnantajan on julkaistava ilmoitus avoimesta työpaikasta tyomarkkinatori.fi-sivuille vähintään 2 viikoksi, jotta voidaan selvittää, onko tehtävään saatavissa työvoimaa työmarkkinoilta. TE-toimisto ottaa harkinnassaan huomioon koko EU- /ETA-alueen hakijat.

Useat ELY-keskukset ovatkin palauttaneet kaikki rakennusalan ammatit saatavuusharkinnan piiriin.

– Muun muassa Uusimaa, Keski-Suomi ja Etelä-Pohjanmaa ovat tuoreissa päätöksissään perustellusti palauttaneet saatavuusharkinnan rakennusalan tilanteen takia, Malmström kertoo.

Teksti: Johanna Hellsten

Rakennusalan henkilöstövuokraus on vaikeuksissa. Viime vuonna Selekta Rakennus hakeutui konkurssiin ja alan yrityksiä edustavan Henkilöstöala HELA ry:n mukaan koko alan liikevaihto supistui viime vuonna vuoteen 2022 verrattuna 4 prosenttia. Useilla henkilöstövuokrausyrityksillä muut alat kuitenkin paikkaavat rakennusalan laskua.

– Katsoimme juuri läpi rakennusalan lukuja ja tilanne on sama kuin 3 vuotta sitten eli ei kauhean hyvä. Mutta yritetään selvitä tästä, Bolt Works Oy:n rakennuspuolen luottamusmies Andreas Lillemets kertoo.

Boltilla on hyvinä aikoina yli 1 500 rakentajaa töissä, nyt lukumäärä on 700:n tienoilla.

– Uudisrakentaminen on tietysti huonossa jamassa. Olen jutellut useiden vanhojen tuttujen mestareiden kanssa ja he kertovat, että vuokratyövoimaa ei voida nyt käyttää, sillä omille työntekijöille täytyy löytää ensin hommia. Mutta kyllä meillä esimerkiksi korjausrakentamisen puolella on vielä väkeä töissä. Silti tekijöitä on nyt paljon enemmän kuin töitä, Lillemets sanoo.

– Tilanne on vaihteleva. Korjausrakentaminen on pitänyt meitä pinnalla, mutta uudet rakennuskohteet ovat hyvinkin hiljaisia, Barona Rakennus Oy:n luottamusmies Sami Stahlberg komppaa.

Stahlbergin mukaan Barona Rakennuksen väkeä on nyt koko Suomessa alle 500, kun parhaina aikoina työntekijöitä on ollut yli 1 000.

1 Ketju Oy:n luottamusmies Lauri Laitila kertoo, että Tampereella tilanne on heikko.

– Kun minut valittiin luottamusmieheksi, meitä oli noin 300 ja Turussakin oli toimipiste. Ihan tarkkaa tietoa minulla ei ole tämänhetkisestä väkimäärästä, mutta noin 60–70 on arvio ja Turun toimipiste on lopetettu.

Adecco Sihdin luottamusmies Nina Koivumäki toteaa, että nyt mennään ”Adeccon siivellä”.

– Koko konsernissa on monia eri aloja, eli väkeä on tuhatkunta, mutta rakennuspuolella tällä hetkellä ehkä noin 100.

Kun Selekta Rakennus meni konkurssiin, saivat tutut luottamusmiehet jonkin verran puheluita Selektan kautta työskennelleiltä ihmisiltä. Selektan vaikutuspiiriä oli kuitenkin lähinnä pääkaupunkiseutu, joten Sihdin ja Ykkösketjun osalta ilmiö ei niinkään näkynyt.

– Jonkun verran kyllä tuli soittoja. Ei nyt varsinaista ryntäystä tullut, Baronan Stahlberg kertoo.

Myös Boltiin siirtyi Selektan väkeä.

– Meillä tuli sellaisiakin tapauksia, että heillä oli jo työmaa, eikä heille tarvinnut etsiä töitä. Palkanmaksaja vain vaihtui, Lillemets kertoo.

Pieninä palasina maailmalla

Rakennusalan lohduton tilanne näkyy nyt vuokratyössä niinkin, että niin sanottuja pitkiä keikkoja on paljon normaalia vähemmän ja leipä koostuu lyhyistä pätkistä eri työmailla.

– Hyvinä aikoina kokeneilla tekijöillä oli pidempiä keikkoja. Nyt ne ovat vähissä, useat keikat ovat vain päivän mittaisia, Koivumäki kertoo.

Stahlbergin mukaan baronalaisilla on pidempiäkin pätkiä.

– Jonkin verran, mutta ne ovat vähenemään päin. Pidemmät pätkät ovat korjaustyömailla, kun uudiskohteita ei asuntorakentamisessa hirveästi avata.

Hankala tilanne aiheuttaa ymmärrettävästi hätää.

– Kyllä puhelin soi. Soittoja tulee irtisanomisista ja lomautuksista. Kysellään, mitä tapahtuu, kun pannaan pois työmaalta. Ei oikein ymmärretä, kenen palkkalistoilla ollaan. Kun tilaaja joutuu lomauttaman omaa työvoimaa, myös vuokratyövoima saa lähteä työmaalta ja meidän työntekijöillä menee jotenkin sekaisin se, kenen palveluksessa he ovat. Eli heidän työsuhteensa meille jatkuu, eivätkä he ole silloin lomautettuna, Koivumäki selittää.

– Paljon tulee puheluita, että löytyykö töitä. Olen kertonut heikosta tilanteesta heille, mutta myös ottanut meidän rekrytoijiin yhteyttä, että nyt olisi tällainen henkilö vapaana, Lillemets sanoo.

Nuorille heikommin töitä

Vuokratyöyritysten luottamusmiehiä huolestuttaa, miten ansiopäivärahan 300 euron suojaosan poisto tulee vaikuttamaan lyhyitä keikkoja tekeviin nuoriin ja sellaisiin, joille jatkuva työskentely ei ole mahdollista.

– Kyllä se on ikävä heikennys. Vaikka vuokrafirmoja saatetaan välillä katsoa pahalla silmällä, ne ovat kuitenkin myös mahdollistaneet tätä niin sanottua vapaaehtoista pätkätyötä, Stahlberg sanoo.

– Puhuin jo etukäteen nuorison kanssa tästä suojaosan poistosta. He ihmettelivät, että mitä hittoa oikein tapahtuu, Koivumäki sanoo.

Kaikki miettivät sitä, miten tämä ja alan huono tilanne vaikuttavat rakennusalaa opiskelevien ensimmäisen työpaikan löytymiseen.

– Nyt tarjolla on pieniä pätkiä, jotka annetaan vuokrayritysten toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa oleville ihmisille, eli työmahdollisuuksia on entistä vähemmän. Missä nuoret pääsevät näyttämään kyntensä, Koivumäki miettii.

Myös Lillemets pitää tilannetta erityisesti opiskelijoiden kannalta huonona. Boltilla kova tarve kesätyöntekijöille siivousalalla tarjoaa kuitenkin edes jotain toivoa kesätöistä.

Lähitulevaisuus ei näyttäydy kenenkään silmissä valoisana.

– Aina kun johdon kanssa on puhunut, niin ”kohta näyttää paremmalta”. Asenne on siis positiivinen ja toivoa on. Todellisuus on kuitenkin näyttänyt, että näin ei todellakaan ole. Näyttää vahvasti siltä, että tämäkin vuosi mennään laskussa, Laitila sanoo.

Lillemets tunnistaa saman Boltissa.

– Koko ajan, kun tilannetta on arvioitu, on ajateltu, että puolen vuoden päästä varmaan menee paremmin. Mutta kyllä nyt on sellainen tilanne, että tämä vuosi on hankalin yrityksen historiassa.

Lillemetsin mielestä nyt olisi oikea aika panostaa vanhojen rakennusten korjaamiseen, jotta rakennusalan tilanne helpottuisi.

– Nyt olisi paljon työvoimaa tarjolla. Siinä vaiheessa, kun uudisrakentaminen taas käynnistyy kunnolla, se imee työvoiman mukanaan ja ollaan taas tilanteessa, jossa korjausrakentamiseen ei riitä tekijöitä.

Nina Koivumäki kertoo, että kaikissa keskusteluissa puhutaan ensi vuodesta.

– Mistä sitten enää löydetään työntekijöitä?

– Tässähän käy samalla tavalla kuin korona-aikana ravintola-alalle. Sieltä työntekijät lähtivät esimerkiksi kaupan alalle ja muihin hommiin, jopa raksalle. Sitten kun ravintolat piti avata, ei ollutkaan työntekijöitä, eikä tilanne ole palautunut vieläkään, Stahlberg varoittaa.

Luottamusmiehet kuitenkin muistuttavat nuoria alaa harkitsevia siitä, että rakentaminen ei kuitenkaan lopu koskaan. Tekoälyn on vaikea korvata rakentajia.

Teksti ja kuvat: Johanna Hellsten

Avoimeen työttömyyskassaan eli A-kassaan kuuluvien Rakennusliiton jäsenten työttömyysaste oli tammikuun lopussa 22 prosenttia. Työttömyys on kasvanut merkittävästi, sillä vuosi sitten tammikuussa rakentajien työttömyysaste oli 14,3 prosenttia.

Teksti ja kuva: Jukka Nissinen

Tilasto toimii yhtenä rakennuspalikkana ammattibarometrissä, jota käytetään muun muassa alueellisten työlupalinjausten tekemisessä. Alueelliset työlupalinjaukset näkyvät eri ammattien saatavuusharkinnan löysentämisenä tai kiristämisenä eli toisin sanoen siinä, minkä verran kullekin alueelle voidaan tuoda työvoimaa EU:n ulkopuolisista, kolmansista maista.

Pitkin vuotta 2023 on ihmetelty Suomen eri alueiden linjauksia, joissa saatavuusharkinta on poistettu useista rakennusalan ammateista, vaikka alalla on alkanut näkyä merkkejä kasvavasta työttömyydestä jo vuoden 2022 lopulla. Työvoimaviranomaisten MOL-työnvälityspalvelussa on ollut runsaasti avoimia työpaikkoja rakennusalalla. Merkittävä osa avoimista työpaikoista on kuitenkin vuokratyöpaikkoja.

Esimerkiksi Pirkanmaalla oli vuoden 2023 lokakuussa oli MOL-palvelussa 125 rakennusalan työpaikkaa, joista 115 oli vuokratyöpaikkoja ja ainoastaan 10 kappaletta oli avoinna rakennus- tai talotekniikka-alan yrityksissä. Marraskuussa pk-seudulla oli avoinna noin 300 rakennusalan työpaikkaa, joista 230 oli vuokratyöpaikkoja.

Mistä avoimien työpaikkojen tilasto muodostuu?

TEMin avoimien työpaikkojen lähde on TE-toimistojen asiakasrekisteri, johon sisältyvät myös kuntakokeilun avoimet työpaikat.

– Rekisterissä on ne tiedot mitä työnantaja on sinne ilmoittanut. Eli jos työnantaja ilmoittaa avoimen työpaikan TE-toimistoon, se kirjautuu rekisteriin, neuvotteleva virkamies Petri Syvänen TEMin Työllisyys ja toimivat markkinat -osastolta kertoo.

Minkä verran lähteenä käytetylle rekisterille tehdään laaduntarkistusta eli katsotaan, ovatko työpaikat oikeita?

– Se tapahtuu puhtaasti lähtöpaikassa eli TE-toimisto katsoo tai on katsomatta. Avointen työpaikkojen määrä on Suomessa lähellä sataa tuhatta joka kuukausi. On varmaan aika mahdotonta tarkastaa niitä kaikkia, Syvänen sanoo.

Syväsen mukaan on olemassa ohjeistus siitä, miten työpaikat merkitään, mutta sen noudattamisessa saattaa olla vaihtelua.

– Tänä päivänä toimistot ovat toki isoja, mutta erityisesti silloin, kun oli sekä isoja että pieniä toimistoja, tätä tehtiin vähän erinäköisellä pieteetillä. Tilastot ovat juuri niin luotettavia, kuin mitä merkinnät ovat TE-toimistojen rekistereissä.

TEMissä tehdään välillä tarkistuksia sen osalta, onko tilastoihin jäänyt roikkumaan työpaikkoja, jotka eivät ole enää auki tai jotka ovat muusta syystä jääneet järjestelmään roikkumaan. Viime kerralla järjestelmästä poistettiin yli 8 000 työpaikkaa.

– Se tieto ei aina tule meille asti järjestelmistä, vaikka muutoksen pitäisi olla puhtaasti tekninen. Eli avoimeen työpaikkaan kohdistuu merkintä tai muutos, sen pitäisi päivittyä meille, mutta näin ei jostain syystä käy.

TE-toimisto ei tarkista

Noin 99 prosenttia työpaikkailmoituksista tulee nykyään verkon kautta TE-toimistoihin. Osalla isommista yrityksistä ilmoitukset tulevat suoraan heidän HR-järjestelmistään meidän järjestelmien kautta TE-palveluiden sivuille ja Työmarkkinatorille. Työmarkkinatori tulee jatkossa korvaamaan kokonaan vanhat järjestelmät, Uudenmaan TE-toimiston yrityspalveluiden palveluvastaava Taru Raappana kertoo.

TE-toimiston virkailijat eivät tarkista kaikkia verkon kautta tulevia työpaikkailmoituksia. Vielä 10–15 vuotta sitten ilmoitukset kulkivat virkailijoiden kautta, jolloin syyni oli tarkempi.

– Meillä on palautelomake, eli avointen työpaikkojen asianmukaisuuden palaute tulee kentältä. TE-palveluiden asiakkaat laittavat kommenttia, jos työpaikkailmoitus on hyvän tavan vastainen, TE-toimiston palvelupäällikkö Varpu Siivonen kertoo.

Siivosen mukaan työnantajille on olemassa selkeä ohjeistus siitä, mitä työpaikkailmoituksessa saa ja ei saa olla.

– Vastuu on työnantajalla. Työpaikan pitää olla oikea, emme julkaise puhtaasti mainosmielessä tehtyjä työpaikkailmoituksia. Vuokratyössä tulee ilmoittaa asiakasyrityksen nimi. Isompien urakoiden kilpailuttamistilanteissa voi tapahtua sitä, että useampi henkilöstövuokrausyritys hakee reserviä projektia varten ja silloin on suuri riski, että on päällekkäisiä paikkoja, Siivonen toteaa.

Siivonen muistuttaa, että henkilöstövuokrausyritykset eivät riko lakia, vaikka ne ilmoittaisivat työpaikkoja vain reservin takia.

– Tottahan se on, jos yhtä todellista kirvesmiehen paikkaa hakee 10 henkilöä, heille jää 9 kirvesmiehen yhteystiedot joka tapauksessa muistiin, Siivonen sanoo.

Tällä hetkellä rakennusalan huono työtilanne näkyy TE-toimistossa enemmän vuokratyön kuin rakennustyöntekijöiden puolella.

– Tosin rakennusalallakin muutosturvatilanteet ovat nousseet 50 prosenttia. HR-alalla lomautuksia on kuitenkin eniten.

Onko avoin vuokratyöpaikka oikea?

Vuokratyöpaikat tilastoituvat siis täysin samalla tavalla avoimiksi työpaikoiksi kuin yritysten suorat rekrytoinnit. Alla eri henkilöstövuokrausyrityksien kommentteja siitä, mitä avoimet työpaikat voivat tarkoittaa.

”Henkilöstöpalvelualalla on tyypillistä, että tekijöitä on haussa, vaikka varsinaisesti työtä ei ole olekaan lopulta tarjolla. Tämä ei ole millään tavalla voimassa olevan lainsäädännön vastaista.”

”Yritys on tehnyt viime keväänä ja kesällä työpaikkailmoituksen, taustalla siinä on ollut saada tietää todellinen markkinatilanne, eli millainen kilpailutilanne on meneillään. Mikäli torninosturikuskeja olisi vapaana, tällöin voidaan kapealla toimialalla arvioida kilpailevien yritysten näkymiä.”

”Työpaikkailmoitukset ovat avoinna lähinnä, jotta markkinan parantuessa järjestelmässä on reserviä, joita soitella läpi tilausten tullessa.”

– TEMin ja TE-toimiston vastaukset vahvistavat Rakennusliiton näkemystä siitä, ettei rakennusalan työpaikoista suurikaan osa välttämättä ole todellisia, Rakennusliiton talonrakennusalan sopimusalavastaava Toni Malmström toteaa.

– Kun kukaan ei tarkasta avoimen työpaikan todenperäisyyttä, voiko sellaisia ilmoituksia ottaa virallisissa tutkimuksissa huomioon? Varsinkin kun niillä saattaa olla kohtalokas vaikutus työttömän työnhakijan tulevaan työttömyysturvaan tai jopa alueelliseen työlupalinjaukseen, Malmström jatkaa.

Varsinkin vuokrafirmojen kohdalla on ongelmallinen tilanne, sillä yrityksillä on lähes koko ajan ”haku päällä”.

– Mutta kun samaan aikaan työssä olevan työntekijän ”keikkatyö” päättyy ei uutta olekaan tarjolla, vaikka ilmoitus on TE-keskuksen sivuilla. Kuvaavaa lienee tämä: Kun Selektan konkurssi tuli tietoon Rakennusliittoon, oli samana päivänä lisätty 17 uutta avointa työpaikkaa, miksi? Malmström kysyy.

Teksti: Johanna Hellsten, kuva: Jukka Nissinen