Urakkatyön määrä talonrakennuksessa on laskenut jo vuosia kuin lehmän häntä. Urakalla tehtävän työn määrä lisääntyi nousukaudella noin 30 prosenttiin, mutta tällä hetkellä mennään vähän alle 20 prosentissa. Rakennusliitto ja Rakennusteollisuus RT ry yrittävät nyt tehdä asialle jotain yhdessä.

– Urakkatyön määrä on laskenut paljon viime vuosina ja nyt ollaan meidän tilastojemme mukaan alle 16 prosentissa. On jännä, että se laskee erityisesti aina huonoina aikoina, kun juuri silloinhan pitäisi panostaa työn tuottavuuteen ja urakkatyö vaikuttaa siihen, Rakennusliiton talonrakennuksen sopimusalavastaava Toni Malmström toteaa.

– Tällä hetkellä urakalla tehdään liian vähän. Urakkatyöhän on sitä parasta paikallista sopimista. Meillä RT:ssä toiveena on, että sitä tehtäisiin mahdollisimman paljon, Talonrakennusteollisuus ry:n asiantuntija Paavo Mattila komppaa.

Malmströmin mukaan urakkatyötä tehdään eniten putkiasennuksessa sekä lattianpäällystyksessä, jonka tessissä on eräänlainen ”urakkapakko”.

– Talonrakennuksessa urakkaa tekevät eniten kirvesmiesporukat ja elementtiasentajat. Ennen myös raudoittajat, mutta nykyään se puoli on valunut tuntitöille.

Rakennusliitto ja RT alkavat järjestää yhdessä urakkakoulutusta työntekijöille ja työnjohdolle syyskuussa. Koulutuksen toteutuksesta vastaa Mittaviiva Oy.

Miksi urakkatyötä ei tehdä?

Jos sekä työntekijä- että työnantajapuoli molemmat toivoisivat urakkatyön lisääntymistä, mikä on syy siihen, että sitä tehdään niin vähän nykyään?

– Jos vertaa vanhoihin hyviin aikoihin, niin ehkä työnjohdossa ja nokkamiehillä ei enää ole sellaista kulttuuria, että niitä kauppoja pystyttäisiin sopimaan luontaisesti. On osaamisen puutteita ja osin ehkä luottamuspulaa. Pääkaupunkiseudulla on paljon aliurakointia ja ulkomaista työvoimaa, jolloin sopimiselle ei ehkä löydy sijaa, Mattila miettii.

Malmström on myös huomannut kulttuurin muutoksen.

– Voi olla, että nuoret työnjohtajat eivät samalla tavalla uskalla tarjota urakkatyötä. Isoissa firmoissa kilpailutus voi mennä suoraan yrityksen hankintaosaston kautta, jolloin urakkaporukka kilpailee suoraan aliurakoitsijoiden kanssa tarjouskisassa, joten se menee aika vaikeaksi.

Malmströmin mukaan silloin, kun urakkatyön osuus oli korkeampi, mentiin mestarin kopille puhumaan urakasta ja se sovittiin siinä paikallisesti.

– Toiminta oli ennen paljon suoraviivaisempaa.

Mattila arvioi, että maaseudulla, jossa urakkaporukat eivät kilpaile erilaisten aliurakoitsijoiden kanssa, tehdään enemmän urakkatyötä kuin pääkaupunkiseudulla.

Urakkatyön väheneminen ei kuitenkaan johdu vain työnjohdosta tai yrityksistä.

– Nuoret työntekijät eivät uskalla lähteä kokeilemaan. Ei ymmärretä pelisääntöjä ja sitä, että urakkatyössä on aina takuupalkka. Vaikka urakka menisi huonosti, tulot eivät tipu nollaan euroon, vaan takuuna on palkkaryhmä 4, jossa tuntipalkka on tällä hetkellä vähän alle 16 euroa tunnilta. Ja urakan voi myös neuvotella uusiksi tai keskeyttää tietyin edellytyksin, Malmström muistuttaa.

Urakkatyö hyödyttää kaikkia osapuolia

Urakkatyö tuo rakentajille selkeästi korkeammat tienestit kuin tuntityö.

– Se tekee noin + 50 % lisää palkkaan. Eli jos meillä on keskipalkka talonrakennuksessa noin 18 euroa, on se urakkatyössä noin 27 euroa. Vuositasolla – jos voisi tehdä 100-prosenttisesti urakkaa – se on jo parikymmentä tonnia. Kyllä se ainakin minulle maistuisi, Malmström sanoo.

Malmströmin mukaan urakkatyö vaikuttaa selkeästi myös työn tuottavuuteen. Siihen tuottavuuteen, joka raahaa rakennusalalla edelleen monen muun alan perässä.

– Urakkatyössä ei ihmetellä ja räplätä kännykkää. Urakkatyö vaikuttaa myös työn laatuun; urakkaporukka korjaa itse, jos suoritteessa on jotain pielessä. Työtä ei hyväksytä eikä urakkaa makseta, ennen kuin työn taso on oikeanlainen. Ja onhan siinä urakkatyössä työnantajan kannalta plussaa myös ihan selvä nopeus. Toki se edellyttää, että työmaa on organisioitu kunnolla ja urakkarajat selkeät, Malmström luettelee.

Mattilan mukaan urakkatyö on win-win sekä työntekijän että -antajan kannalta silloin, kun sopiminen tehdään oikein.

– Kaikki hyötyvät siitä. Olen tätä alan menoa katsellut aika pitkään ja ihmettelen, miten vähän urakkaa silti tehdään. Urakkatyö voisi olla ratkaisu moneen rakennusalaa vaivaavaan pulmaan, Mattila tähdentää.

Teksti: Johanna Hellsten, kuvat: Johanna Hellsten ja Rakennusteollisuus RT ry

Pirkanmaan ELY on tuoreessa työlupalinjauksessaan jättänyt saatavuusharkinnasta vapautetuiksi useita rakennusalan ammatteja. Muun muassa kattoasentajat- ja korjaajat, lattianpäällystystyöntekijät, ilmastointi- ja jäähdytyslaiteasentajat sekä maansiirtokoneiden kuljettajat. Työlupapäätös on voimassa marraskuun loppuun asti.

– Kolmen ensiksi mainitun alan ammattilaisista on työ- ja elinkeinoministeriön oman Työmarkkinatorin tilaston mukaan ylitarjontaa ja maansiirtokoneiden kuljettajien kohdalla kyseessä on työvoiman kohtaanto-ongelma. Minkäänlaista työvoimapulaa ei ole, Rakennusliiton talonrakennuksen sopimusalavastaava Toni Malmström sanoo.

Malmström ihmetteleekin, mihin tietoihin Pirkanmaan päätös perustuu.

– Mikään data ei tue päätöstä. Eikö ELY-keskuksessa pidetä työ- ja elinkeinoministeriön tietoja uskottavina?

Kotimaista työvoimaa on tarjolla

Pirkanmaan tilastoja tarkastellessa tilanne ihmetyttää. Kattoasentajia oli toukokuun alussa työttömänä 55, tarjolla oli 5 vuokratyöpaikkaa. Lattianpäällystäjiä oli työttömänä 73, avoinna oli 4 työpaikkaa. Ilmastointiasentajia olisi työttömänä 63, avoinna oli vain 13 työpaikkaa, joista kaikki kahta lukuun ottamatta olivat vuokratyöpaikkoja.

Kotimaisia työntekijöitä siis olisi runsaasti tarjolla näihin ammatteihin, mutta silti työlupapäätös mahdollistaa 3. maiden työntekijöiden työlupien saannin Pirkanmaalle näille aloille.

– Tämä kertoo mielestäni siitä, että ei olla valmiita näkemään pienintäkään vaivaa kotimaisen työvoiman työllistymisen eteen. Tuodaan mieluummin kolmansista maista sitä ”joustavampaa” työvoimaa, joilla työehdoissakin saattaa olla puutteita, Malmström täräyttää.

Suomessa toimivan työnantajan on ensisijaisesti rekrytoitava työntekijä työmarkkinoilla jo olevasta työvoimasta. Työnantajan on julkaistava ilmoitus avoimesta työpaikasta tyomarkkinatori.fi-sivuille vähintään 2 viikoksi, jotta voidaan selvittää, onko tehtävään saatavissa työvoimaa työmarkkinoilta. TE-toimisto ottaa harkinnassaan huomioon koko EU- /ETA-alueen hakijat.

Useat ELY-keskukset ovatkin palauttaneet kaikki rakennusalan ammatit saatavuusharkinnan piiriin.

– Muun muassa Uusimaa, Keski-Suomi ja Etelä-Pohjanmaa ovat tuoreissa päätöksissään perustellusti palauttaneet saatavuusharkinnan rakennusalan tilanteen takia, Malmström kertoo.

Teksti: Johanna Hellsten

Rakennusalan henkilöstövuokraus on vaikeuksissa. Viime vuonna Selekta Rakennus hakeutui konkurssiin ja alan yrityksiä edustavan Henkilöstöala HELA ry:n mukaan koko alan liikevaihto supistui viime vuonna vuoteen 2022 verrattuna 4 prosenttia. Useilla henkilöstövuokrausyrityksillä muut alat kuitenkin paikkaavat rakennusalan laskua.

– Katsoimme juuri läpi rakennusalan lukuja ja tilanne on sama kuin 3 vuotta sitten eli ei kauhean hyvä. Mutta yritetään selvitä tästä, Bolt Works Oy:n rakennuspuolen luottamusmies Andreas Lillemets kertoo.

Boltilla on hyvinä aikoina yli 1 500 rakentajaa töissä, nyt lukumäärä on 700:n tienoilla.

– Uudisrakentaminen on tietysti huonossa jamassa. Olen jutellut useiden vanhojen tuttujen mestareiden kanssa ja he kertovat, että vuokratyövoimaa ei voida nyt käyttää, sillä omille työntekijöille täytyy löytää ensin hommia. Mutta kyllä meillä esimerkiksi korjausrakentamisen puolella on vielä väkeä töissä. Silti tekijöitä on nyt paljon enemmän kuin töitä, Lillemets sanoo.

– Tilanne on vaihteleva. Korjausrakentaminen on pitänyt meitä pinnalla, mutta uudet rakennuskohteet ovat hyvinkin hiljaisia, Barona Rakennus Oy:n luottamusmies Sami Stahlberg komppaa.

Stahlbergin mukaan Barona Rakennuksen väkeä on nyt koko Suomessa alle 500, kun parhaina aikoina työntekijöitä on ollut yli 1 000.

1 Ketju Oy:n luottamusmies Lauri Laitila kertoo, että Tampereella tilanne on heikko.

– Kun minut valittiin luottamusmieheksi, meitä oli noin 300 ja Turussakin oli toimipiste. Ihan tarkkaa tietoa minulla ei ole tämänhetkisestä väkimäärästä, mutta noin 60–70 on arvio ja Turun toimipiste on lopetettu.

Adecco Sihdin luottamusmies Nina Koivumäki toteaa, että nyt mennään ”Adeccon siivellä”.

– Koko konsernissa on monia eri aloja, eli väkeä on tuhatkunta, mutta rakennuspuolella tällä hetkellä ehkä noin 100.

Kun Selekta Rakennus meni konkurssiin, saivat tutut luottamusmiehet jonkin verran puheluita Selektan kautta työskennelleiltä ihmisiltä. Selektan vaikutuspiiriä oli kuitenkin lähinnä pääkaupunkiseutu, joten Sihdin ja Ykkösketjun osalta ilmiö ei niinkään näkynyt.

– Jonkun verran kyllä tuli soittoja. Ei nyt varsinaista ryntäystä tullut, Baronan Stahlberg kertoo.

Myös Boltiin siirtyi Selektan väkeä.

– Meillä tuli sellaisiakin tapauksia, että heillä oli jo työmaa, eikä heille tarvinnut etsiä töitä. Palkanmaksaja vain vaihtui, Lillemets kertoo.

Pieninä palasina maailmalla

Rakennusalan lohduton tilanne näkyy nyt vuokratyössä niinkin, että niin sanottuja pitkiä keikkoja on paljon normaalia vähemmän ja leipä koostuu lyhyistä pätkistä eri työmailla.

– Hyvinä aikoina kokeneilla tekijöillä oli pidempiä keikkoja. Nyt ne ovat vähissä, useat keikat ovat vain päivän mittaisia, Koivumäki kertoo.

Stahlbergin mukaan baronalaisilla on pidempiäkin pätkiä.

– Jonkin verran, mutta ne ovat vähenemään päin. Pidemmät pätkät ovat korjaustyömailla, kun uudiskohteita ei asuntorakentamisessa hirveästi avata.

Hankala tilanne aiheuttaa ymmärrettävästi hätää.

– Kyllä puhelin soi. Soittoja tulee irtisanomisista ja lomautuksista. Kysellään, mitä tapahtuu, kun pannaan pois työmaalta. Ei oikein ymmärretä, kenen palkkalistoilla ollaan. Kun tilaaja joutuu lomauttaman omaa työvoimaa, myös vuokratyövoima saa lähteä työmaalta ja meidän työntekijöillä menee jotenkin sekaisin se, kenen palveluksessa he ovat. Eli heidän työsuhteensa meille jatkuu, eivätkä he ole silloin lomautettuna, Koivumäki selittää.

– Paljon tulee puheluita, että löytyykö töitä. Olen kertonut heikosta tilanteesta heille, mutta myös ottanut meidän rekrytoijiin yhteyttä, että nyt olisi tällainen henkilö vapaana, Lillemets sanoo.

Nuorille heikommin töitä

Vuokratyöyritysten luottamusmiehiä huolestuttaa, miten ansiopäivärahan 300 euron suojaosan poisto tulee vaikuttamaan lyhyitä keikkoja tekeviin nuoriin ja sellaisiin, joille jatkuva työskentely ei ole mahdollista.

– Kyllä se on ikävä heikennys. Vaikka vuokrafirmoja saatetaan välillä katsoa pahalla silmällä, ne ovat kuitenkin myös mahdollistaneet tätä niin sanottua vapaaehtoista pätkätyötä, Stahlberg sanoo.

– Puhuin jo etukäteen nuorison kanssa tästä suojaosan poistosta. He ihmettelivät, että mitä hittoa oikein tapahtuu, Koivumäki sanoo.

Kaikki miettivät sitä, miten tämä ja alan huono tilanne vaikuttavat rakennusalaa opiskelevien ensimmäisen työpaikan löytymiseen.

– Nyt tarjolla on pieniä pätkiä, jotka annetaan vuokrayritysten toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa oleville ihmisille, eli työmahdollisuuksia on entistä vähemmän. Missä nuoret pääsevät näyttämään kyntensä, Koivumäki miettii.

Myös Lillemets pitää tilannetta erityisesti opiskelijoiden kannalta huonona. Boltilla kova tarve kesätyöntekijöille siivousalalla tarjoaa kuitenkin edes jotain toivoa kesätöistä.

Lähitulevaisuus ei näyttäydy kenenkään silmissä valoisana.

– Aina kun johdon kanssa on puhunut, niin ”kohta näyttää paremmalta”. Asenne on siis positiivinen ja toivoa on. Todellisuus on kuitenkin näyttänyt, että näin ei todellakaan ole. Näyttää vahvasti siltä, että tämäkin vuosi mennään laskussa, Laitila sanoo.

Lillemets tunnistaa saman Boltissa.

– Koko ajan, kun tilannetta on arvioitu, on ajateltu, että puolen vuoden päästä varmaan menee paremmin. Mutta kyllä nyt on sellainen tilanne, että tämä vuosi on hankalin yrityksen historiassa.

Lillemetsin mielestä nyt olisi oikea aika panostaa vanhojen rakennusten korjaamiseen, jotta rakennusalan tilanne helpottuisi.

– Nyt olisi paljon työvoimaa tarjolla. Siinä vaiheessa, kun uudisrakentaminen taas käynnistyy kunnolla, se imee työvoiman mukanaan ja ollaan taas tilanteessa, jossa korjausrakentamiseen ei riitä tekijöitä.

Nina Koivumäki kertoo, että kaikissa keskusteluissa puhutaan ensi vuodesta.

– Mistä sitten enää löydetään työntekijöitä?

– Tässähän käy samalla tavalla kuin korona-aikana ravintola-alalle. Sieltä työntekijät lähtivät esimerkiksi kaupan alalle ja muihin hommiin, jopa raksalle. Sitten kun ravintolat piti avata, ei ollutkaan työntekijöitä, eikä tilanne ole palautunut vieläkään, Stahlberg varoittaa.

Luottamusmiehet kuitenkin muistuttavat nuoria alaa harkitsevia siitä, että rakentaminen ei kuitenkaan lopu koskaan. Tekoälyn on vaikea korvata rakentajia.

Teksti ja kuvat: Johanna Hellsten

Avoimeen työttömyyskassaan eli A-kassaan kuuluvien Rakennusliiton jäsenten työttömyysaste oli tammikuun lopussa 22 prosenttia. Työttömyys on kasvanut merkittävästi, sillä vuosi sitten tammikuussa rakentajien työttömyysaste oli 14,3 prosenttia.

Teksti ja kuva: Jukka Nissinen

Tilasto toimii yhtenä rakennuspalikkana ammattibarometrissä, jota käytetään muun muassa alueellisten työlupalinjausten tekemisessä. Alueelliset työlupalinjaukset näkyvät eri ammattien saatavuusharkinnan löysentämisenä tai kiristämisenä eli toisin sanoen siinä, minkä verran kullekin alueelle voidaan tuoda työvoimaa EU:n ulkopuolisista, kolmansista maista.

Pitkin vuotta 2023 on ihmetelty Suomen eri alueiden linjauksia, joissa saatavuusharkinta on poistettu useista rakennusalan ammateista, vaikka alalla on alkanut näkyä merkkejä kasvavasta työttömyydestä jo vuoden 2022 lopulla. Työvoimaviranomaisten MOL-työnvälityspalvelussa on ollut runsaasti avoimia työpaikkoja rakennusalalla. Merkittävä osa avoimista työpaikoista on kuitenkin vuokratyöpaikkoja.

Esimerkiksi Pirkanmaalla oli vuoden 2023 lokakuussa oli MOL-palvelussa 125 rakennusalan työpaikkaa, joista 115 oli vuokratyöpaikkoja ja ainoastaan 10 kappaletta oli avoinna rakennus- tai talotekniikka-alan yrityksissä. Marraskuussa pk-seudulla oli avoinna noin 300 rakennusalan työpaikkaa, joista 230 oli vuokratyöpaikkoja.

Mistä avoimien työpaikkojen tilasto muodostuu?

TEMin avoimien työpaikkojen lähde on TE-toimistojen asiakasrekisteri, johon sisältyvät myös kuntakokeilun avoimet työpaikat.

– Rekisterissä on ne tiedot mitä työnantaja on sinne ilmoittanut. Eli jos työnantaja ilmoittaa avoimen työpaikan TE-toimistoon, se kirjautuu rekisteriin, neuvotteleva virkamies Petri Syvänen TEMin Työllisyys ja toimivat markkinat -osastolta kertoo.

Minkä verran lähteenä käytetylle rekisterille tehdään laaduntarkistusta eli katsotaan, ovatko työpaikat oikeita?

– Se tapahtuu puhtaasti lähtöpaikassa eli TE-toimisto katsoo tai on katsomatta. Avointen työpaikkojen määrä on Suomessa lähellä sataa tuhatta joka kuukausi. On varmaan aika mahdotonta tarkastaa niitä kaikkia, Syvänen sanoo.

Syväsen mukaan on olemassa ohjeistus siitä, miten työpaikat merkitään, mutta sen noudattamisessa saattaa olla vaihtelua.

– Tänä päivänä toimistot ovat toki isoja, mutta erityisesti silloin, kun oli sekä isoja että pieniä toimistoja, tätä tehtiin vähän erinäköisellä pieteetillä. Tilastot ovat juuri niin luotettavia, kuin mitä merkinnät ovat TE-toimistojen rekistereissä.

TEMissä tehdään välillä tarkistuksia sen osalta, onko tilastoihin jäänyt roikkumaan työpaikkoja, jotka eivät ole enää auki tai jotka ovat muusta syystä jääneet järjestelmään roikkumaan. Viime kerralla järjestelmästä poistettiin yli 8 000 työpaikkaa.

– Se tieto ei aina tule meille asti järjestelmistä, vaikka muutoksen pitäisi olla puhtaasti tekninen. Eli avoimeen työpaikkaan kohdistuu merkintä tai muutos, sen pitäisi päivittyä meille, mutta näin ei jostain syystä käy.

TE-toimisto ei tarkista

Noin 99 prosenttia työpaikkailmoituksista tulee nykyään verkon kautta TE-toimistoihin. Osalla isommista yrityksistä ilmoitukset tulevat suoraan heidän HR-järjestelmistään meidän järjestelmien kautta TE-palveluiden sivuille ja Työmarkkinatorille. Työmarkkinatori tulee jatkossa korvaamaan kokonaan vanhat järjestelmät, Uudenmaan TE-toimiston yrityspalveluiden palveluvastaava Taru Raappana kertoo.

TE-toimiston virkailijat eivät tarkista kaikkia verkon kautta tulevia työpaikkailmoituksia. Vielä 10–15 vuotta sitten ilmoitukset kulkivat virkailijoiden kautta, jolloin syyni oli tarkempi.

– Meillä on palautelomake, eli avointen työpaikkojen asianmukaisuuden palaute tulee kentältä. TE-palveluiden asiakkaat laittavat kommenttia, jos työpaikkailmoitus on hyvän tavan vastainen, TE-toimiston palvelupäällikkö Varpu Siivonen kertoo.

Siivosen mukaan työnantajille on olemassa selkeä ohjeistus siitä, mitä työpaikkailmoituksessa saa ja ei saa olla.

– Vastuu on työnantajalla. Työpaikan pitää olla oikea, emme julkaise puhtaasti mainosmielessä tehtyjä työpaikkailmoituksia. Vuokratyössä tulee ilmoittaa asiakasyrityksen nimi. Isompien urakoiden kilpailuttamistilanteissa voi tapahtua sitä, että useampi henkilöstövuokrausyritys hakee reserviä projektia varten ja silloin on suuri riski, että on päällekkäisiä paikkoja, Siivonen toteaa.

Siivonen muistuttaa, että henkilöstövuokrausyritykset eivät riko lakia, vaikka ne ilmoittaisivat työpaikkoja vain reservin takia.

– Tottahan se on, jos yhtä todellista kirvesmiehen paikkaa hakee 10 henkilöä, heille jää 9 kirvesmiehen yhteystiedot joka tapauksessa muistiin, Siivonen sanoo.

Tällä hetkellä rakennusalan huono työtilanne näkyy TE-toimistossa enemmän vuokratyön kuin rakennustyöntekijöiden puolella.

– Tosin rakennusalallakin muutosturvatilanteet ovat nousseet 50 prosenttia. HR-alalla lomautuksia on kuitenkin eniten.

Onko avoin vuokratyöpaikka oikea?

Vuokratyöpaikat tilastoituvat siis täysin samalla tavalla avoimiksi työpaikoiksi kuin yritysten suorat rekrytoinnit. Alla eri henkilöstövuokrausyrityksien kommentteja siitä, mitä avoimet työpaikat voivat tarkoittaa.

”Henkilöstöpalvelualalla on tyypillistä, että tekijöitä on haussa, vaikka varsinaisesti työtä ei ole olekaan lopulta tarjolla. Tämä ei ole millään tavalla voimassa olevan lainsäädännön vastaista.”

”Yritys on tehnyt viime keväänä ja kesällä työpaikkailmoituksen, taustalla siinä on ollut saada tietää todellinen markkinatilanne, eli millainen kilpailutilanne on meneillään. Mikäli torninosturikuskeja olisi vapaana, tällöin voidaan kapealla toimialalla arvioida kilpailevien yritysten näkymiä.”

”Työpaikkailmoitukset ovat avoinna lähinnä, jotta markkinan parantuessa järjestelmässä on reserviä, joita soitella läpi tilausten tullessa.”

– TEMin ja TE-toimiston vastaukset vahvistavat Rakennusliiton näkemystä siitä, ettei rakennusalan työpaikoista suurikaan osa välttämättä ole todellisia, Rakennusliiton talonrakennusalan sopimusalavastaava Toni Malmström toteaa.

– Kun kukaan ei tarkasta avoimen työpaikan todenperäisyyttä, voiko sellaisia ilmoituksia ottaa virallisissa tutkimuksissa huomioon? Varsinkin kun niillä saattaa olla kohtalokas vaikutus työttömän työnhakijan tulevaan työttömyysturvaan tai jopa alueelliseen työlupalinjaukseen, Malmström jatkaa.

Varsinkin vuokrafirmojen kohdalla on ongelmallinen tilanne, sillä yrityksillä on lähes koko ajan ”haku päällä”.

– Mutta kun samaan aikaan työssä olevan työntekijän ”keikkatyö” päättyy ei uutta olekaan tarjolla, vaikka ilmoitus on TE-keskuksen sivuilla. Kuvaavaa lienee tämä: Kun Selektan konkurssi tuli tietoon Rakennusliittoon, oli samana päivänä lisätty 17 uutta avointa työpaikkaa, miksi? Malmström kysyy.

Teksti: Johanna Hellsten, kuva: Jukka Nissinen

Rakennusala on pahoissa vaikeuksissa ja tuleva talvi näyttää vieläkin pahemmalta. Se tarkoittaa, että alan työttömyys nousee. Ansiopäivärahaa sai lokakuussa 2023 noin 13 prosenttia A-kassan rakennusalan jäsenistä, (noin 5 400) henkeä, kun vuoden 2022 lokakuussa ansiopäivärahaa sai 7,8% kassan rakentajajäsenistä (noin 3 300 henkilöä).  Lomautus tai työttömyys voi tänä talvena kolkuttaa rakentajien ovelle todennäköisemmin kuin aiempina vuosina. Mitä asioita työttömäksi joutuvan pitäisi huomioida?

– Eniten hankaluuksia työttömäksi joutuvalle tuottaa se, että ei ilmoittaudu ajoissa TE-toimistoon työttömäksi työnhakijaksi, kun tieto työn päättymisestä tulee. Jäädään odottelemaan sitä päivämäärää, kun työ päättyy tai toiveikkaana sitä, josko työ vaikka jatkuisi, Työttömien ay-jäsenten tukiyhdistys Tatsi ry:n toiminnanjohtaja Peppi Tervo-Hiltula sanoo.

Juuri tarvittavien dokumenttien huolehtiminen kuntoon onkin ensimmäinen asia, joka kannattaa tehdä.

– Se, jos ansiopäivärahahakemuksia joutuu täydentämään, pidentää käsittelyaikaa. Jos haluaa, että toimeentulo jatkuu mahdollisimman keskeytymättömänä, kannattaa pitää huolta, että työtodistus, työsopimus ja lomautus- tai irtisanomisilmoitus on valmiina. Myös palkkatodistus on hyvä hankkia, vaikka sitä ei aina vaaditakaan, Tervo-Hiltula muistuttaa.

Toinen tärkeä asia on selvittää, mihin etuuksiin on oikeutettu.

– Esimerkiksi liikkumisavustus on yllättävän huonosti tunnettu etuus, joka erityisesti rakennusalan työntekijöille voi olla oleellinen uudelleentyöllistymisen kannalta. Myös ikään liittyvä muutosturva on alihaettu. Neuvontaa etuuksien osalta saa esimerkiksi työttömyyskassasta, Kelasta ja sosiaalitoimesta. Etuuksia kannattaa hakea, koska ne on nimenomaan kehitetty ja tarkoitettu työllistymistä helpottamaan.

Oma talous kuriin

Työttömyyskorvaus on selvästi pienempi kuin palkka ja se voi yllättää.

– Olemme etenkin koronavuosien jälkeen taloudellisesti häiriöherkempää kansaa kuin luulemme. Kun on tottunut siihen, että palkka tulee säännöllisesti tilille, emme aina osaa varautua yllätyksiin. Tiedätkö sinä, mitä maitolitra maksaa? Tai mitä oma elämäsi maksaa kuukausittain? Onko sinulla budjettia? On tärkeää tietää, mistä voi vähentää, jos tulotaso laskee, Tervo-Hiltula sanoo.

Tervo-Hiltula kehottaa ihan jokaista käymään työttömyyskassan tai Työttömyyskassojen Yhteisjärjestön sivuilla ja kokeilemaan ansiopäivärahalaskurilla, kuinka paljon ansiopäivärahaa saisi.

– Moni luulee työttömyyskorvauksen olevan paljon korkeampi kuin se onkaan. Ennakointi on taloudenhallinnassa tärkeää.

Laskut täytyy maksaa, vaikka tulotaso lakisi.

– Laskun lähettäjän kanssa voi yrittää neuvotella eräpäivästä. Meistä monella on myös erilaista velkaa, joka pitää hoitaa. Ei kannata jäädä odottamaan, että tili on tyhjä, vaan neuvotella esimerkiksi oman pankin tai auton luotottajan kanssa. Neuvoja saa kuntien velkaneuvonnasta tai Takuusäätiöstä.

Tervo-Hiltusen mielestä velkaan suhtaudutaan Suomessa edelleen häpeillen, sitä maksetaan hampaat irvessä, eikä pyydetä apua ajoissa.

– Mutta suosittelen välttämään pikavippejä tilanteen korjaamiseen viimeiseen asti.

Mahdollista työllistyminen

Monella työpaikalla on erilaisia tukitoimia, jotka laukeavat yt-neuvotteluiden ja irtisanomisten seurauksena. Info niistä on hyvä kuunnella ja painaa mieleen.

– Niissä kannattaa kirjoittaa asioita ylös. Usein tässä tilanteessa ihminen on keskellä kriisiä, eikä mieleen välttämättä jää mitään siitä, mitä kerrottiin. Muistiinpanoihin tai valokuviin on helppo palata myöhemmin, Tervo- Hiltula neuvoo.

Jo 5 vuotta kestäneessä työsuhteessa ja jos yrityksessä on yli 30 työntekijää, työntekijä on oikeutettu esimerkiksi työterveyshuollon palveluihin vielä 6 kuukautta irtisanomisen jälkeen.

– Moni voi ajatella, että ei tässä mitään, mutta oikeasti tilanne voi jäädä mieleen pyörimään pitkäksi aikaa. Esimerkiksi keskustelu työterveyspsykologin kanssa voi olla hyvä tapa käydä asioita läpi. Sillä on positiivinen merkitys myös työllistymisen kannalta, kun saa mietteet ulos systeemistä.

Erityisesti ikääntyvien työntekijöiden on järkevää hakeutua työkykyarvioon. Se on tarpeen myös, jos on kertynyt erilaisia terveydellisiä haasteita, niin fyysisiä kuin psyykkisiäkin.

– Meidän työttömyysturvamme velvoittaa tiettyyn määrään haettuja työpaikkoja kuukauden aikana, ja jos oikeasti työkyky ei ole kunnossa, sen arvioittaminen on osa oikeusturvaa. Ei tule sitten turhia karenssejakaan.

Oma ansioluettelo kannattaa pitää ajan tasalla ja päivittää vähintään kerran vuodessa. Rakennusalalla työnhaku tapahtuu vähemmän ansioluetteloiden perusteella, mutta ei siitä haittaakaan ole. Kannattaa myös miettiä, löytyykö työuran varrelta ihmisiä, jotka voisivat toimia suosittelijoina.

– Todella iso osa työpaikoista on nykyään niin sanottuja piilotyöpaikkoja, joita ei tule minnekään julkiseen hakuun. Siksi esimerkiksi tutuille mestareille soittaminen ja työmaalla käyminen voi olla hyvä tie löytää uusi työpaikka. Oman alan työnhakutavoista kannattaa pysyä kärryillä, vaikka työnhaku ei olisi ajankohtaista juuri nyt.

Teksti: Johanna Hellsten, kuva: Ilona Lehtonen/Tatsi ry