Helpottaako jo keväällä?

EK:n suhdannebarometri lokakuulta oli synkkää luettavaa rakennusalan osalta. Tarvittavan työvoiman määrä näytti laskevan kuin lehmän häntä. Myös vähän aiemmin ilmestynyt Rakennusteollisuus RT ry:n oma suhdanne-ennuste näytti luonnollisesti alaspäin meneviä käyriä. Lehto Rakennus, SRV ja YIT ovat jo ehtineet ilmoittaa henkilöstövähennyksistä ja lomautuksista. Marraskuussa ilmestyneessä Rakennuslehden kokoamassa markkinakatsauksessa pääkaupunkiseudun gryndimarkkina oli synkentynyt yllättävän nopeasti; uusien asuntojen kauppa sakkaa. Tilastokeskuksen tuoreiden tietojen mukaan rakennuslupien määrä on jo laskussa.

RT:n pääekonomisti Jouni Vihmo, ollaanko kohta yhtä pahassa tilanteessa kuin finanssikriisin aikaan?

– Synkältähän lähitulevaisuus näyttää, mutta ei mitään dramaattista. Esimerkiksi asuntotuotanto on vielä korkealla tasolla, Vihmo toteaa.

Vihmon mukaan rakentaminen kasvoi vuonna 2021 hyvin ja sama jatkui vielä vuoden 2022 alussa. Tämä päti koko Suomen talouteen.

Venäjän hyökättyä Ukrainaan lähtivät rakennusmateriaalin hinnat huikeaan lentoon. Monista materiaaleista oli pulaa ja tilanne oli vakava.

– Toimitusketjut menivät uusiksi, löydettiin korvaavia vaihtoehtoja ja kustannusnousu tasaantui kesällä.

Viime vuoden asuntoaloitusten takia asunto- ja liikerakentaminen kantaa vielä jonkin aikaa. Käänne on kuitenkin Vihmonkin mukaan jo selvä.

– Pudotusta näkyy, mutta paniikkiin ei ole aihetta. Seuraavat 3–6 kuukautta ovat hankalia. Kuluttajien luottamus on nyt alhaalla. Korkojen nousu ja kasvava inflaatio huolettavat. Keväällä korkonäkymä saattaa kuitenkin vakiintua; kuluttajat tottuvat vähän korkeampaan korkotasoon ja silloin luottamus voi palautua. Puhumme noin 2–3 prosentin euriborista, joka ei oikeasti ole historiallisesti kovin korkea.

Valtiovarainministeriö ei ennusta edes talouden pudotusta eikä varsinkaan pitkää taantumaa.

– Rakennuskuutioissa tullaan kuitenkin alas 10–20 prosenttia. Viime vuosina on rakennettu niin paljon, että lasku tuntuu, mutta se ei ole valtava.

Ensi vuosi: uhkia on

Vihmo, kuten lähes kaikki Suomen talousennustajat ovat – jos eivät optimisteja – niin ainakin suhteellisen varmoja siitä, että edessä ei ole toista suurta lamaa. Tilanteessa on kuitenkin paljon epävarmuuksia, joita ei ole syytä unohtaa.

– Tietysti kaikki riippuu siitä, pysyykö maailma raiteillaan. Mitä jos Ukrainan sota eskaloituu? Miten energiakriisi vaikuttaa Keski-Euroopan tuotantoon? Koronakaan ei ole vielä kokonaan taputeltu. On mahdollista, että voi mennä todella huonosti, Vihmo luettelee.

Se, mikä voisi sysätä rakennusalan pahaan tilanteeseen, ovat rahoitusmarkkinat,

– Rahoitusmarkkinoilla tunnelmat ovat kireät korkotason nousun takia, mutta finanssikriisin tasolla ei olla. Rahoitusmarkkinoiden kriisiytyminen sysäisi kuitenkin rakennusalan kovaan laskuun.

Vihmo arvelee, että jos valtavia yllätyksiä ei tule, ensi vuonna rakennetaan noin 35 000 asuntoa.

­- Gryndituotanto vähenee selvästi. Sijoittajakysyntä jäänee matalammalle tasolle.

Vihmon mukaan Suomessa on kuitenkin investointihalukkuutta esimerkiksi tehdaspuolella.

– Niitä voi lähteä ensi vuonna liikkeelle. Myös korjaaminen kasvaa ensi vuonna, kun hintataso laskee.

Vihmo ei kuitenkaan näe, että tottumamme yltäkylläisyys tulisi enää takaisin.

– Niukkuudesta tulee pysyvämpi olotila koko maailmassa.

Teksti: Johanna Hellsten

Kevytyrittäjä vastoin tahtoaan – tai tietoaan

Yritys lausui kantanaan, että kevytyrittäjien työsuhdeasiat eivät kuulu yritykselle eikä yhtiö ole heistä vastuussa. Yritys ei ymmärrä miksi työsopimukset ovat yhtiön kannalta tarpeellisia, koska kaikki työt ovat kevytyrittäjien tekemiä, eivätkä kevytyrittäjät ole työsuhteessa yhtiöön. Etelä-Suomen Avin työsuojelutarkastuksen tarkastuskertomus 12.7.2022.

Kevytyrittäjyydessä ja erityisesti ulkomaalaisten työntekijöiden kevytyrittäjyydessä on huomattu lukuisia ongelmia. Työntekijöitä on siirretty kevytyrittäjiksi heidän tietämättään. Heitä on siirretty kevytyrittäjiksi ilman, että heille olisi selitetty, miten se vaikuttaa muun muassa sosiaaliturvaan, eläkemaksuihin tai vakuutuksiin, saati sitä, miten se vaikuttaa työstä saatavaan palkkatasoon. Osassa tapauksista vaikuttaa siltä, että työntekijöitä on pakotettu kevytyrittäjiksi.

Avin työsuojelun vastuualue on alkanut huomata ilmiön rakennustyömailla, erityisesti ulkomaalaistarkastuksilla. Monessa tapauksessa kyseessä on ollut työsuhteen tunnusmerkit täyttävä työsuhde, eikä todellisuudessa aito kevytyrittäjyys.

Rakennusliitto ja Rakennusteollisuus Rt ry kirjasivat vuoden 2022 tes-neuvotteluiden allekirjoituspöytäkirjoihin liittojen yhteisen kannanoton kevytyrittäjyydestä. Sen mukaan kevytyrittäjyyteen liittyy vakavia ongelmia niin työtä tilaavien yritysten kuin työntekijöiden kannalta. Tilaajien asemassa toimivien yritysten on syytä varmistua siitä, että ulkopuolisen työvoiman käyttö tapahtuu työehtosopimuksen ja tämän suosituksen mukaisesti. Se tarkoittaa, että alihankkijan ja vuokratyövoimayrityksen henkilöstön asema on järjestetty työsuhteiseksi.

Rakennusliiton toimitsijat ovat törmänneet kevytyrittäjiin isojen, järjestäytyneidenkin yritysten työmailla koko tämän vuoden ajan. Muun muassa SRV:n, NCC:n, Lujatalon, Renovon, JM Suomi Oy:n, Jatke Oy:n ja Firan työmailla on ollut kuluneen vuoden aikana huomattava määrä erityisesti ulkomaisia kevytyrittäjiä.

Pakkoyrittäjyyttä ja outoja jippoja

Yritys lausui kantanaan, että heillä ei ole pätevyyttä vastata kevytyrittäjäsopimuksista. Heidän työsuhdeasiansa eivät kuulu yritykselle, eikä yhtiö ole heistä vastuussa. Yritys ei ymmärrä, miksi työsopimukset ovat yhtiön kannalta tarpeellisia, kun kaikki työt ovat alihankintoja. Etelä-Suomen Avin työsuojelutarkastuksen tarkastuskertomus 16.11.2022

– Aloimme vuonna 2018 törmätä yhdessä aluetoimitsija Johanna Elosen kanssa ensimmäisiin tapauksiin, joissa ulkomaalaisesta työntekijästä oli tehty kevytyrittäjä. Siitä se sitten on lähtenyt lapasesta, tällä hetkellä yksittäisellä työmaalla voi olla jopa 50 ulkomaalaista kevytyrittäjää, Rakennusliiton tes-toimitsija Toni Malmström kertoo.

– Osa ulkomaalaisista työntekijöistä tietää olevansa kevytyrittäjiä, mutta eivät sitä, mitä se merkitsee taloudellisesti. Osa luulee olevansa työsuhteessa, mutta työnantaja on tehnyt heistä selän takana kevytyrittäjiä, avannut laskutuspalveluun heidän nimellään tilinkin, Malmström jatkaa.

Miten Rakennusliiton toimitsijat sitten törmäävät kevytyrittäjiin?

– Joskus asia selviää työmaakierroksella juttelemalla työmaatoimistossa, kun listoissa tulee eteen tuttuja laskutusfirmoja. Joskus asiasta kerrotaan meille avoimesti. Silloin tällöin asia selviää, kun jututamme työntekijöitä ja kysymme, kenellä he ovat töissä ja sen jälkeen, kuka maksaa heidän palkkansa.

Malmströmin mukaan työmaan pääurakoitsija ei välttämättä saa tietoa siitä, että osa työmaalla työskentelevistä on kevytyrittäjiä.

– Pakolliseen henkilötunnistekorttiin on merkitty työnantajaksi laskutuspalveluyritys, joka ei tosiasiallisesti ole henkilön työnantaja. Tämä on mahdollista siksi, että Valttikortteja myöntävä Vastuu Group ei tarkista, onko henkilö tosiasiallisesti kortteja hakevan yrityksen palveluksessa.

Toinen ongelma liittyy tilaajavastuutietoihin: iso osa laskutuspalveluyrittäjistä ilmoittaa tilaajavastuutiedoissa noudattavansa rakennusalan työehtosopimusta, mikä ei pidä paikkaansa, sillä laskutuspalveluyrityksillä ei ole rakennusalan työntekijöitä. Ainoastaan kevytyrittäjiä.

– Työmaalle pääsee, kun tilaajavastuuraportti näyttää vihreää. Vastuu Group siis mahdollistaa tämän omalla raportillaan. Työmaalla ei osata epäillä tietoja tai niitä ei haluta epäillä, Malmström sanoo.

Rakennusliiton toimitsijat ovat tänä vuonna alkaneet järjestelmällisesti kerätä työmailta tietoa kevytyrittäjien käytöstä. Mitä asian kanssa edetään?

– Mikäli kyse on järjestäytyneen yrityksen työmaasta, otamme yhteyttä Rt:seen ja pyydämme keskustelemaan yrityksen kanssa. Räikeimmissä tapauksissa teemme ilmoituksen Avin työsuojelun vastuualueelle.

Malmströmin mukaan kevytyrittäjyydessä ei sinänsä ole mitään pahaa ja se sopii joillekin aloille hyvin. Silloin kun kyse on suomen kieltä osaamattomasta ulkomaisesta työntekijästä, jonka tieto omista oikeuksistaan on heikko, on todennäköistä, että järjestelyllä lähinnä poljetaan palkkoja.

Hankalaa valvontaa

Molemmat henkilöt vastasivat, että heillä on kirjalliset työsopimukset ja he ovat työsuhteessa yritykseen. Toinen näistä henkilöistä ihmetteli, miksi hänen työturvallisuuslain edellyttämästä henkilötunnisteesta käy ilmi laskutuspalveluyrityksen nimi, vaikka se ei ole työnantaja. Etelä-Suomen Avi työsuojelun vastuualueen tarkastuskertomus 16.11.2022

– Kevytyrittäjyyteen liittyvä tapaukset ovat hyvin haastavia valvottavia, sillä tarkastaja on pitkälti yrittäjän kertoman varassa. Usein ulkomaalainen työntekijä ei itse halua kertoa asioista nimellään, Etelä-Suomen Avin työsuojelun vastuualueen ylitarkastaja Riku Rajamäki kertoo.

Avin tarkastajat pääsevät vale-kevytyrittäjien jäljille usein esimerkiksi liitoista tai muilta viranomaisilta tulevien vihjeiden perusteella.

Viranomaisaloitteisessa valvonnassa tapauksia huomataan, kun tarkastaja törmää työntekijälistassa laskutuspalvelun nimeen työnantajana. Useissa tapauksissa kevytyrittäjän työnantajaksi on merkitty laskutuspalvelu, vaikka oikeasti kevytyrittäjän kohdalla pitäisi näkyä se, että työnantajaa ei ole, vaan kyseessä on itsenäinen ammatinharjoittaja silloin, kun kyse on oikeasti yrittäjyydestä. Myös Avit ovat tuoneet tätä epäkohtaa esiin.

– Ei ole vielä tullut vastaan yhtään rakennusalan työntekijää, joka olisi oikeasti ollut työsuhteessa laskutuspalveluyritykseen. Nyt orastavana trendinä on se, että laskutuspalveluyritysten lisäksi myös osuuskunnat ovat alkaneet näkyä taas enemmän työmailla. Tämä on vielä hankalampi valvottava, Rajamäki tuhahtaa.

Osuuskunnassa ideana on se, että tasa-arvoiset kumppanit perustavat osuuskunnan ja osuuskunta myy palveluita. Tällöin ei voida samalla tavalla puhua työsuhteen tunnusmerkistön täyttymisestä, mikäli kyseessä ei ole osuuskunnan palveluksessa oleva työsuhteinen työntekijä. Rajamäen mukaan haasteena on, ettei valvonnassa vastaan tulevat osuuskunnat ole aina aitoja osuuskuntia.

Työsuojelutarkastajat arvioivat kevytyrittäjien kohdalla työsuhteen tunnusmerkkien (sopimus, ansiotyön tekeminen, työn tekeminen toiselle, vastikkeellisuus ja johdon ja valvonnan alaisuus eli työnantajan direktio-oikeus) täyttymistä.

Jos työsuhteen tunnusmerkit täyttyvät kevytyrittäjän kohdalla, voidaan käynnillä silloin tarkastaa myös muun muassa rakennusalan työntekijöitä koskevan yleissitovan työehtosopimuksen noudattamista.

– Työsuhteen tunnusmerkkien täyttymisestä voidaan antaa vain toimintaohje, mutta siinä vaiheessa viranomainen voi valvoa myös työsuhteeseen liittyviä asioita kuten työaikoihin, ylitöihin, sunnuntaityöhön ja palkkaan liittyviä työnantajavelvoitteita, joiden laiminlyönnistä voidaan osan kohdalla antaa myös kehotus. Eli toimintaohjeen välillinen vaikutus on voimakkaampi, Rajamäki sanoo.

Avien työsuojelun vastuualueet ovat aloittaneet viime keväänä valtakunnallisen tiedonkeruun kevytyrittäjyydestä.

– Se on selvästi ilmiö, josta me tarvitsemme lisää tietoa ja viranomaisyhteistyötä täytyy vahvistaa.

Tilaajavastuuselvityksissä ongelmia

Vastuu Groupin toimitusjohtaja Lars Albäck tunnistaa Valtti-kortin ongelman sen selvittämisessä, kuka on todellinen työnantaja.

– Alkuvuoden puolella tulee voimaan uudistus, jossa kevytyrittäjän kortissa lukee yksiselitteisesti kevytyrittäjä. Tavoitteena on, että työnantajasuhde voidaan varmistaa. Tästä on tullut selvä palaute sidosryhmiltä, Albäck kertoo.

Albäckin mukaan paikkansapitämättömien tes-tietojen kanssa tilanne on ongelmallisempi. Kun yritys ilmoittaa, että sen listalle ilmoitettujen työntekijöiden kohdalla noudatetaan rakennusalan yleissitovaa työehtosopimusta, jokainen näistä pitäisi selvittää erikseen.

– Olemme miettineet kaikkia mahdollisia keinoja, mutta meillä on yli 70 000 yritystä Luotettava kumppani -listalla. Miten yksittäisten yritysten kohdalla pystytään joka kerta varmistamaan, että noudatettavaksi ilmoitettu työehtosopimus on oikea?

Albäckin mukaan yksi ongelma on siinä, että kevytyrittäjyyttä ei koske oikeastaan minkäänlainen säätely ja lainsäädäntöä ei juuri ole.

– Ei löydy myöskään mitään näit yrityksiä sääntelevää ja valvovaa tahoa, tilanne on vähän samanlainen kuin silloin alussa, kun pikavippi-yritykset tulivat Suomeen. Lainsäädäntö raahaa jäljessä.

Albäckin mukaan ei ole rakennusalankaan edun mukaista, että tilanne on kuin villissä lännessä.

– Me emme voi kuitenkaan alkaa tulkita lainsäädäntöä, vaan sen tulkinnan tekee kolmikanta eli viranomaiset, työantajaliitto ja työntekijäliitto.

Teksti: Johanna Hellsten, kuva: Jukka Nissinen

Näin kevytyrittäjyyden ja palkkatyön tulot eroavat toisistaan:

Tuntipalkka (tal.rak. palkkaryhmä 3)15,30 euroa/h
Laskutushinta36,00 euroa/h

Työntekijä

Palkka15,30
Erillinen palkanosa 7,7%7,701,18
Lomaraha18,502,83
Kokonaispalkka19,30
Sairausvakuutusmaksu1,340,26
Työeläkemaksu TA-osuus18,703,61
Työttömyysvakuutusmaksu0,500,10
Tapaturmavakuutus0,700,13
Ryhmähenkivakuutus0,060,01
Työnantajan kulut yhteensä23,42

Kevytyrittäjä (kaikki kustannukset mukana)

Laskutushinta36,0
Palvelumaksu 4%41,44
Vakuutukset 3%31,08
YEL 24,1%24,108,68
Suojavaatteet0,491000 euroa/vuosi/2024h
Työkalut0,211,68 euroa x 235pv/2024h
Sairauspoissaolot 2%20,72EK 2020/5pv/253 pv vuodessa
Päivittäiset matkat0,735,89 euroa/pv yli 20 km
Työttömyys 9,21%9,213,32
Palkkio19,34

Väki muuttaa, talot jäävät

Muuttoliikkeen takia talot ja torpat tyhjenevät syrjäseuduilla.

Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan omistama Ylva rakennuttaa parhaillaan Hakaniemeen Lyyra-kiinteistöä. Rakennushankkeen tieltä purettiin pari 1980-luvulla rakennettua toimistorakennusta.

Kaupungistuminen hidastui hetkellisesti koronapandemian takia Suomessa. Tänä vuonna palattiin takaisin vanhalle muuttouralle. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan maan sisäinen muuttoliike toi tammi–kesäkuussa pääkaupunkiseudulle 350 hengen lisäyksen. Espoo vastasi pääkaupunkiseudun kotimaisesta muuttovoitosta, sillä Vantaa ja Helsinki menettivät 650 asukasta muuttoliikkeen seurauksena. Merkittävin väenlisäys tuli nettomaahanmuutosta, joka toi lähes 9 500 asukasta pääkaupunkiseudulle.

Pääkaupunkiseudun ulkopuolella väestön kasvu tammi–kesäkuussa oli suurinta Tampereella 3 000, Oulussa 2 100, Kuopiossa 1 000, Jyväskylässä 600 ja Turussa 400 henkilöä.

Kiinteistömarkkinat ovat eriytyneet Suomessa merkittävästi, mutta tällä hetkellä Helsingin ydinkeskustalla ja pienillä taajamilla on sama ongelma. Liiketiloja on enemmän tarjolla kuin maksukykyisiä vuokralaisia. Helsingin kalleimmista liikehuoneistoista reilut 15 prosenttia on tyhjillään.

Tästä huolimatta Helsingin keskustassa ei ole lähdetty alentamaan vuokratasoa. Tämä saattaa johtua suurten kiinteistösijoitusyritysten tavasta arvottaa kiinteistön arvo oletettujen vuokratulojen perusteella ja reilulla kertoimella terästettynä. Jo 5 prosentin vuokranalennuksella päädytään kiinteistön arvon miljoonaluokan alenemiseen, jolloin kiinteistösijoittaja saattaa joutua keskustelemaan pankinjohtajan kanssa uusista lainaehdoista.

Pienten taajamien liiketilojen ongelmat ovat toisenlaisia. Vuokralaisia ei saa edes omakustannehintaan. Epätoivoiset omistajat ovat myyneet liiketiloja jopa varattomille hämäräbisneksen pyörittäjille, jotta kiinteistön jatkuvista juoksevista kuluista päästäisiin eroon. Taloyhtiön muille osakkaille tällainen tilanne on taloudellinen katastrofi.

Joko purkutalkoot on aloitettu?

Savonlinnassa purettiin 1980-luvulla rakennettuja kerrostaloja vuonna 2018, kun opettajankoulutuslaitos siirrettiin Joensuuhun.

Muuttoliikkeen takia asunnot ja liiketilat jäävät kylmilleen muuttotappioalueilla. Tästä huolimatta vanhoja taloja puretaan eniten kaupunkimaisissa kunnissa. Sellaisiksi lasketaan ne kunnat, joiden väestöstä vähintään 90 prosenttia asuu taajamissa tai suurimman taajaman väkiluku on vähintään 15 000.

Vuonna 2021 Suomessa purettiin 142 kerrostaloa. Maaseutumaisissa ja taajaan asutuissa kunnissa sijaitsi vain 31 purettavaa kerrostaloa.

Omakoti- ja paritaloja purettiin kaupunkimaisissa kunnissa 1 406 kappaletta, mikä on 65 prosenttia kaikista puretuista pientaloista. Samaan suhdelukuun nousi myös rivitalojen purkamistahti. Niitä tosin purettiin huomattavasti vähemmän, koko Suomessa yhteensä 176 rivaria.

Purettujen talojen osuus koko rakennuskannasta on hyvin pieni, vain muutaman promillen luokkaa. Ainoastaan maaseutumaisten kuntien purettujen kerrostalojen (0,46 %) ja rivitalojen (0,38 %) suhteellinen määrä rakennuskannasta nousi sitä suuremmaksi. Vastaavasti omakoti- ja paritalojen purkutahti oli vain puolet taajaan asutuissa ja maaseutumaisissa kunnissa verrattuna kaupunkimaisten kuntien purkuintoon.

Kauppa ei käy, vaikka halvalla menisi

Kauko Perälä haluaisi myydä omakotitalon talousrakennuksineen, mutta kauppoja ei ole vielä syntynyt.

Tohmajärven Okkulassa eläköitynyt rakennusmies Kauko Perälä on yrittänyt myydä pientä omakotitaloa kesäkuusta lähtien. Vanha peltikattoinen ja mineriittipintainen talo seisoo puolen hehtaarin tontilla. Vanhasta pientilallisen navetasta on tehty varastorakennus ja nikkarointitilaa. Toisessa päässä ulkorakennusta on sauna ja liiteri.

– Tästä talosta on jo kerran lyöty kättä päälle ja juotu pullakahvit kaupantekijäisiksi. Ostaja ihastui viimeisen päälle, mutta seuraavana aamuna soitti ja perui kaupat, Perälä harmittelee.

Tontilla on oma kaivo, josta saa keittiövedet nousemaan sisälle. Viemäröintiä ei ole. Perälälle talo on päätynyt isän talokauppojen myötä.

– Tämä oli isälle sellainen harrastemökki.

Kuivalle hietamaalle rakennetusta talosta näkee, että siitä on pidetty huolta. Sisäilma tuoksuu raikkaalle, vaikka talossa ei ole asuttu vuosiin vakituisesti.

Lopulta Perälä kyllästyi toivottaman tuntuiseen myyntiurakkaan ja ajatteli lyödä hanskat tiskiin.

– Pidin taloa myynnissä kesä–heinäkuun ajan. Ilmoitusajan loputtua ajattelin, etten pane enää ilmoitusta lainkaan. Tyttäret sanoivat, että he laittavat ilmoituksen puolestani.

– Minulla oli alkuun 13 000 euron hintapyyntö. Tyttäreni kysyi, mikä hinta laitetaan ilmoitukseen. Sanoin, että pane mikä vaan, sillä tämän talon ostaminen ei ole hinnasta kiinni, vaan kiinnostuksesta.

Valitettavasti pari kuukautta lisäaikaa tori.fin myyntisivustolla ei tuonut tulosta. Tällä hetkellä talo on pelkästään hiljaisessa myynnissä.

Tohmajärven keskustassa Kemien mäellä on purettu tänä syksynä kerrostaloja. Okkulassakin on purettu muutama omakotitalo tarpeettomana.

– Täältä lähdettiin ennen työn perään muualle. Nyt täällä on pula työntekijöistä, esimerkiksi hitsareista. Siitä huolimatta tänne ei ole enää tulijoita, Perälä ihmettelee.

Teksti ja kuvat: Jukka Nissinen

Energian hinta rassaa rakentajia

Jätepuuta työmaalta. Sähkösauna ei enää lämpiä. Hybridiautoille on kysyntää.

Lähes 1 100 rakennusliittolaista vastasi Rakentajien taloustilanne 2022 -kyselyyn. Gallupissa kysyttiin erityisesti polttoaineen ja sähkön hinnankorotuksista sekä kartoitettiin rakentajien säästövinkkejä.

Kyselyyn osallistuneiden kesken arvottiin 3 S-ryhmän lahjakorttia. Korttien arvoa nostettiin perinteisestä 50 eurosta 70 euroon kovien inflaatiolukemien takia.

Bensiinin ja dieselin hinta on selvästi vaikuttanut rakentajien liikkumiseen. Vain harvat ovat voineet siirtyä työmatkoissaan käyttämään julkista liikennettä tai polkupyörää. Loma- ja huviautoilu on vähentynyt merkittävästi.

Maaliskuussa Ukrainan sodan alkamisen jälkeen polttoaineiden hinta nousi merkittävästi. Miten tämä on vaikuttanut sinun ja perheesi liikkumiseen?

– Käytän autoa edelleen samalla lailla. Olen kiinteistökorjaaja ja oma auto on välttämätön. Polttoaineeseen menee paljon rahaa, toki kilometrikorvauksen korotus oli paikallaan.

– Jouduin itse irtisanoutumaan liiallisen kilometrimäärän vuoksi. Muutimme vaimon kanssa toiselle paikkakunnalle.

– Moottoripyöräharrastus kallistui kertaheitolla niin paljon, että jouduin vaihtamaan parempipalkkaiseen työpaikkaan.

– Kaikki tarpeeton ajelu on jätetty pois. Esimerkiksi veneily ja verkkokalastus on jäänyt pois. Ilmeisesti moottorikelkkakin saa ensi talven seisoa tallissa.

– Tarpeeton omalla autolla liikkuminen on lopetettu. Ajoreitit suunnitellaan polttoainetaloudellisesti.

Uutta tekniikkaa on hankittu autotalliin.

– Ostimme sopivasti sähköauton. Meillä on kiinteä sähkösopimus. Käytämme lähes ainoastaan sähköautoa ja polttomoottoriautomme on lähinnä seissyt.

– Jos mahdollista, olemme menneet (puolison kanssa) samalla autolla töihin. Ostin käytetyn 10 vuotta vanhan, vähemmän kuluttavan, itse lataavan hybridin Saksasta.

Kaksijakoiset sähkömarkkinat

Sähkömarkkinoiden tilanne on rakentajienkin osalta hyvin kaksijakoinen. Ne onnekkaat, jotka ovat pystyneet tekemään ennen Ukrainan sotaa kiinteähintaisen sähkösopimuksen, nauttivat kohtuullisesta sähkön hinnasta. Muut joutuvat sinnittelemään kykyjensä mukaan.

Sähkön hinta on noussut vuoden 2021 lopulta lähtien. Oletko joutunut muuttamaan sähkön kallistumisen takia elintapojasi?

– Saunaan ei enää kehtaa mennä joka lauantai raskaan viikon päätteeksi ja viihde-elektroniikkaa ei pysty enää samalla tavalla käyttämään. Esimerkiksi pöytäkone täytyy pitää lähes koko ajan kiinni.

– Asumme sähkö/puulämmitteisessä talossa. Polttopuita on onneksi tehty pariksi talveksi. Sähkön hinta yli kuusinkertaistuu taloudessamme ensi kuussa. Yritämme sammutella valoja entistä tiheämpää ja sammutamme talveksi lattialämmitykset alakerrastamme. Silti talvella on odotettavissa todennäköisesti yli 1 000 euron sähkölaskuja.

– Sähkölämmitteisen omakotitalon lämmitystä on vähennetty. Lämpötila pidetään 18–20 asteessa entisen 21–23 asteen sijaan. Myös lämminvesivaraajan käyttöä rajoitettu. Sitä lämmitetään vain joka toinen tai jopa neljäs yö.

Sähkösaunan sammuminen on monelle rakentajalle kova paikka.

– Saunominen lopetettu. Lasten pelikoneet myyty pois. Energiatehokkaampi talo etsinnässä.

– Sähkösaunassa käymisestä ei voi kuin haaveilla. Talon peruslämpöä on joutunut tiputtamaan.

– Ostettu ilmalämpöpumppu ja osa asunnosta tulee olemaan ylläpitolämmöllä talvella.

Erilaisia varautumissuunnitelmia on tehty ensi talveksi.

– SPOT-sähkönohjausjärjestelmä työn alla, kun vuodenvaihteeseen voimassa oleva kiinteähintainen sopimus päättyy.

– Poistoilmalämpöpumppu tuli tiensä päähän 16-vuotiaana. Touko-kesäkuussa 2023 saadaan ehkä uusi. Puusaunan kiukaan hormiin asennan vedenlämmittimen. Talven tuloilmalämmitys vielä ratkaisematta.

Ensi talvena nähdään ikäviäkin tapauksia. Ensimmäiset sähkönhinnan aiheuttamat talousongelmat ovat jo todellisuutta.

– Sähkön hinta nousi 4,7 sentistä 56 senttiin. Eli puhutaan yli 800 prosentin noususta. Selviämme tästä kyllä, mutta olemme huolissamme niistä, jotka joutuvat tämän takia ulosottoon ja menettävät kaiken. Hallituksen pitäisi nopeasti reagoida tähän ja asettaa sähkön kattohinta, maksimissaan 20 senttiä kilowattitunnilta. Meillä on kaikki ostot jäissä. Ei hyvä asia pienyrittäjien kannalta.

– Sähkölaskuista on tehty maksujärjestely ja velkaa on noin 2 000 euroa Tampereen sähkölaitokselle.

Rakentajilla eivät säästökikat lopu kesken

Monilla rakentajilla on mahdollista käyttää työsuhde-etuna jätepuuta lämmitykseen.

– Työmaalta voi vielä viedä lankun ja laudan pätkiä polttopuuksi kodin lämmittämiseen. Niiden keräämisestä maksetaan vieläpä palkkaa.

Yhteen vastaukseen oli saatu mahtumaan melkoinen määrä hyviä säästövinkkejä.

– Lämpötilan pudotus on hyvä aloittaa jo syksyllä.  Jos asunnossa on ilmanvaihtokone, kannattaa tuloilman lämpötilanasetus säätää 17 asteeseen. Ilmanvaihtokoneen kesäohituspelti kannattaa syksyisin kääntää talviasentoon.  Asunnon sisäilmakin on silloin parempi.

– Ovet ja ikkunat on hyvä tarkistaa syksyllä, etteivät ne vuoda mistään. Ikkunoita pestessä voi ikkunoiden lukitus jäädä tekemättä. Jos asunnossa on tulisijoja, niitä kannattaa lämmittää kohtuudella esimerkiksi 3 kertaa viikossa. Kylmillään oleva tulisija ja hormi kuluttaa energiaa.

– Jos tulisija on leivinuuni, siinä voi laittaa monenlaista ruokaa ja sähköä säästyy.

– Päällysvaatteita ei tarvitse jatkuvasti pestä, jos ovat muuten puhtaita, muutaman tunnin tuuletus ulkona riittää. Lämpimän veden käyttöaikaa voi jokainen käyttäjä miettiä osaltaan.

– Sähkölämmitteisessä asunnossa lämpimän veden kustannus on sähkölaskussa kolmannes, jos taloudessa asuu 3–4 henkilöä. Vanhemmissa omakotitaloissa vintin eristys on vähäinen, vain 250 millimetriä. Jo 100 millin lisäys vintin eristeisiin vähentää merkittävästi energian kulutusta.

Airfryer on uusi keittiöhärpäke, joka säästää reilun kolmanneksen sähköä verrattuna sähköuuniin.

– Suosittelen Airfryerin hankkimista. Säästää sähköä ja aikaa ruuanlaitossa.

Erilaisista sähkövempaimista voi luopua.

– Pyykinkuivain vaihdettiin perinteiseen telineeseen parvekkeella.

– Meillä sammutetaan kokonaan yön ajaksi Wi-Fi, telkkarit ja pelikonsolit.

– Herätevirrat sähkökoneista pois, kun ei käytetä.

– Pyykkikoneeseen matalampi lämpötila ja lyhyempi ohjelma, mikäli mahdollista. Televisiosta lisäkaiuttimet ja vahvistin pois käytöstä, vähempikin meteli riittää. Jääkaapin tehoa voi pienentää aavistuksen talvea vasten, koska sisällä on viileämpää.

– Putkialalla tulevaisuutta on kylmälaitteilla tuotettu lämpö ja erilaisten hukkalämpöjen hyväksikäyttö.

– Talvipakkasilla kannattaa pitää päiväsaikaan auringon puolella verhoja ja sälekaihtimia mahdollisimman paljon auki ja taas muualla kiinni. Aurinko lämmittää talvellakin ikkunan läpi. Verhot vähentävät lämpösäteilyn karkailua ikkunoiden kautta.

Kuluttamista on mietitty vastauksissa myös hyvin kokonaisvaltaisesti.

– Olen kohtuullistanut kaikkea kuluttamista. Teen vähemmän heräteostoksia, suunnittelen paremmin viikkomenun ja kauppareissut. Syön kauden tuotteita. Suihkussa toimii tiimalasi tai munakello ilmoittamassa sopivasta peseytymisajasta. Pesen pyykkiä harvemmin ja tuuletan vähän käytettyjä vaatteita.

– Pesen isot kattilat ja ruuanlaittovälineet käsin, jolloin tiskikoneeseen sopii enemmän astioita ja sitä tarvitsee pyörittää harvemmin.

– Myyn ja kierrätän itselle tarpeettomia tavaroita ja vaatteita pois. Ostan kirppareilta.

Eristeet voi tuoda lähemmäs ihoa.

– Asunnon lämpöä voi laskea jonkun verran pukemalla enemmän vaatetta sisätiloissa kuin normaalisti.

– Karvalankamattoja lattialle. Ne tuntuvat lämpimältä.

Säästäminen voi tuoda elämänlaatua.

– Istuskelen itse tunnin pari ikkunan edessä seuraten metsän tapahtumia ilman valoja ja ääniä. Ei tule katsottua telkkaria tai kuunneltua radiota.

– Vähennä suihkussa veden käyttöä ja peskää samalla toisenne.

Rakentajilla oli myös koko kansantaloutta koskevia säästövinkkejä.

– Syväjäädytetään koko maa kolmeksi vuodeksi. Muutama herättäjä sitten sulattaa kevään korvalla muut. Katsotaan sitten, joko pärjätään vai tönkköilläänkö vielä lisää.

Teksti: Jukka Nissinen Kuvat: Taïga Trilles

Tuleeko talvella tuotetehtaille kylmää kyytiä?

Talvea varjostavat monet energian hintaan ja saatavuuteen liittyvät huolet. Rakennustuoteteollisuus on energiaintensiivinen ala, jossa kuluu väkisinkin kaasua ja sähköä. Arvaamattomat sähkökatkot voivat myös aiheuttaa suurta vahinkoa tuotannolle.

Kaasuriippuvaista toimintaa

Tiilenvalmistaja Wienerberger on riippuvainen maakaasusta.

– Me käytämme tiilenpolttoon maakaasua, suurin energialasku tulee siitä. Kun Ukrainan sota alkoi, aloimme miettiä kaasun saatavuutta Venäjän osalta. Kävi selväksi, että valtaosa kaasusta oli tullut meille Baltic Connector -kaasuputken kautta ja nyt se tulee täysin sitä kautta, yrityksen toimitusjohtaja Jari Berglund kertoo.

Hän uskoo, että kaasun saatavuuden kanssa ei pitäisi tulla suuria ongelmia, mutta varma ei voi olla, sillä Saksan teollisuus käyttää sitä niin paljon.

– Hintataso on noussut jonkin verran, mutta onneksi emme maksa aivan korkeinta markkinahintaa, sillä silloin ei olisi varaa valmistaa tiiliä. Tulevaisuudessa mietimme maakaasun korvaamista biokaasulla.  Siinä olisi pienemmät hiilipäästöt, mutta se on vähän kalliimpaa. Jatkossa saatavuus lisääntyy, jolloin hinta varmaan laskee, Berglund sanoo.

Rakennusbetoni- ja elementti Oy:n toimitusjohtaja Teemu Teno kiittelee yrityksen aiemmin tehtyjä päätöksiä.

– Siirryimme 5 vuotta sitten maakaasusta nestekaasuun, jonka hinta ei ole noussut. Se on aika samalla tasolla kuin vuosi sitten.

Saint Gobain Finland Oy:llä on useita eri tuotetehtaita Suomessa, tunnetuimmat tuotteet ovat lasivilla ja betoniharkot.

– Me käytämme paljon sähköä ja lisäksi maakaasua sekä nestekaasua. Maakaasun osuus kaasusta on noin 80 prosenttia. Maakaasun hintaa tulee jämään pidemmäksi aikaa korkeammalle kuin ennen kriisiä. Putkikaasua ei nyt saa, ja nesteytetyn maakaasun hintaa nostaa sen valmistusprosessi ja rahtaus, Saint Gobain Finlandin toimitusjohtaja Olli Nikula kertoo.

Sähkökatkoilla arvattavia seurauksia

Suomessa on väläytelty mahdollisia kiertäviä sähkökatkoja ratkaisuna talven kuormitustilanteisiin.

– Seuraukset riippuvat katkon pituudesta. Lyhyempi ei haittaa, vaikka toki siitäkin syntyy lisäkustannuksia. Pidempiaikainen sähkökatko olisi ongelmallinen erityisesti lasiuunien osalta, jos lasi pääsee jähmettymään ja sen sähköjohtavuus kärsii. Uunia pitäisi ainakin päästä tyhjentämään. Jos lasiuunit joudutaan ajamaan alas kokonaan, se vie viikon ja takaisin ylösajo toisen viikon, Olli Nikula sanoo.

Wienerbergillä vaikutus tulisi suoraan tiilen laatuun.

– Sähkökatkot huolettavat. Jos sellaisia tulee, tuotanto ei mene eteenpäin ja tiilet jäisivät uuniin. Ne eivät olisi silloin ykköslaatua. Sähkösaanti on meille elinehto, ei saisi tulla stoppia, Jari Berglund kertoo.

Elementtitehtaalla sähkökatkon osuessa pahaan aikaan ehtisi betonimassa kovettua valuastioihin ja se aiheuttaisi ongelmia tuotantoon.

– Riippuu siitä, kuinka pitkiä ja kuinka yllättäviä ne olisivat. Toivotaan, että ne olisivat jollain tavalla ennakoitavia, jotta pystyisi tekemään suunnitelmia. Mylly pitäisi ainakin päästä purkamaan massasta, Teemu Teno toivoo.

Kaikilla yrityksillä on pitkäaikaiset sähkösopimukset, joten sähkön hinnan heilahtelut eivät vielä näy yhtä pahasti kuin esimerkiksi kuluttajilla, mutta nousua on tulossa.

Tuotantoa ei siirretä yöksi

Tiilitehtaalla ei aiota yrittää siirtää töitä yöksi.

– Meillä tehdään töitä 2 vuorossa tästä eteenpäinkin. Koneiden osalta mietitään sitä, että kaikki koneet eivät kävisi koko ajan, vaan niiden kanssa vuorotellaan ja pannaan osa oikeasti pois päältä, Jari Berlung kertoo.

Elementtitehtaallakaan ei mietitä yötöitä, mutta muita työaikajärjestelyjä kyllä.

– Jos esimerkiksi sähkökatkoja ajoitettaisiin suurten kulutuspiikkien mukaan eli aamu 7–10 välille, täytyy työaikoja miettiä yhdessä henkilöstön kanssa. Jos koneet eivät käy, on aika turhaa seistä niiden vieressä, Teemu Teno toteaa.

Saint Gobainin tehtaat toimivat 3 vuorossa, 7 päivänä viikossa.

– Emme voi siirtää töitä öiksi. Mutta jos tuotantoa pitää rajoittaa, voitaisiin neuvotella henkilökunnan kanssa, olisiko mahdollista tehdä rajoittaminen kalliimpien tuntien ajaksi. Ongelmana siinä on, että tällaiset suunnitelmat pitäisi tehdä yhdessä hyvissä ajoin, mutta on aika mutua ennustaa säätä ja sen myötä sähkön hintaa seuraavalle viikolla. Sähkön hinta kun vaihtelee tunti tunnilta, Olli Nikula miettii

Teksti: Johanna Hellsten, kuva: Lehtikuva

Kaikki on hukassa!

Lvi-asennuksessa menee tutkimuksen mukaan viidennes työajasta hukkaan.

Putkiasentaja Jyri Laitinen kritisoi tutkimuksen liian lyhyitä kypäräkamerajaksoja.

Tuoreen Aalto-yliopiston tutkijoiden Hukka LVI- ja sähkötöissä -tutkimuksen tulokset ovat linjassa asentajien arkikokemuksen kanssa. Merkittävä osa työajasta kuluu ihmisten ja asioiden etsiskelyyn sekä turhanaikaiseen odotteluun työmaalla. Tutkimuksen mukaan 18 prosenttia työajasta meni haahuiluun ja venttailuun.

Työnantajaliittojen LVI-TU:n, STUL:n ja STTA:n rahoittaman tutkimuksen ovat tehneet Olli Seppänen, Christopher Görsch, Jianyu Zhao, Lauri Viitala ja Juho Kerttula. Tutkimuksessa oli mukana 4 erilaista työmaata. Aineisto kerättiin sähkö- ja lvi-asentajien haastatteluilla sekä kypäräkameroiden ja sisäpaikannuksen tuottamalla aineistolla.

Työaikahävikin juurisyyt ovat tutkimuksen mukaan työmaan puutteellinen viestintä, aikataulujen hallitsemattomuus, logistiikan ongelmat, huono suunnittelu ja valmistelevan työn suuri osuus työmaalla.

Nokkamies, Caverionin putkiasentaja Jyri Laitinen ei osallistunut tutkimukseen.

– Minulta kysyttiin moneen kertaan, haluanko osallistua. En halunnut, sillä siitä olisi saanut väärän kuvan työstä.

Laitisen mukaan kypäräkameralla toteutettu viikon mittainen tutkimusjakso ei olisi antanut oikeaa kuvaa niin nokkamiehen kuin asentajankaan työstä.

– Esimerkiksi työkaverini tekee asennustyötä ja minä teen nokkamiehen työn lisäksi muun muassa esivalmistusta ja varmistan tavaran riittävyyden asennuspaikalla, Laitinen kertoo työnjaosta.

Tutkimusjakson olisi pitänyt olla pidempi. Paras tulos saataisiin selvittämällä asentajien työliikkeet koko kerrostalon asennuskeikan ajalta.

– Jos tutkimusjakso sattuisi vaikkapa sille viikolle, kun kannamme vessanpyttyjä, tutkimuksessa olisi mukana vain vessanpyttyjen kantamista. Samalla lailla kävisi, jos asentaisimme viikon suoraa putkea. Teemme urakalla, joten pyrimme tekemään samaa työtä mahdollisimman paljon.

Urakkatyö on hyvä tahdistaja

YIT:n Arabianrannan työmaalla on Laitisen mukaan hyvä tekemisen meininki. YIT:n rungonpystytysporukalla oli erittäin ammattimainen ote työhönsä.

– Jopa runkomestari kehui, ettei pitkään aikaan ole ollut näin helppoa pystytystä. Elementtiporukan nokka kertoo mestarille, mitä tilataan ja kaikki hoituu siitä eteenpäin.

Yhteydenpito elementtiasentajien, sähkömiesten ja lvi-asentajien kesken on luontevaa. Yhteistyö sujuu ja työvaiheiden juoksutuksesta on helppo päästä yhteisymmärrykseen.

– Tällä työmaalla raudoitus-, elementti- ja muottityöt ovat saman nokkamiehen takana.

Sähkö- ja putkiasentajat pääsevät nopeammin työvaiheiden väliin tekemään omia asennuksiaan.

– Teemme kerroksen viikon kierrolla. Perjantaina on valu. Se ehtii kuivua viikonlopun ja he pääsevät heti maanantaina purkamaan muotteja.

Urakkatyö on Laitisen mielestä paras työn tahdistaja.

– Jokaisella on halu kehittää työtään, sillä oma palkka on siitä kiinni. Silloin ei tarvita väliin työnjohtajaa, vaan sovimme keskenämme, miten saamme hommat tehtyä tehokkaasti. Sen jälkeen ilmoitamme työnjohtajalle mitä tavaraa pitää milloinkin tilata.

Parhaimmillaan yhteistyöketju voi yltää työmaalta elementtitehtaalle. Roilojen ja aukkojen tekoa voidaan vähentää työmaalla, jos tarvittavista muutoksista voidaan kertoa suoraan elementin tekijöille.

Urakoiden pilkkominen hidastaa työntekoa

Tutkimuksessa suositeltiin tahtituotannon laajempaa käyttöä työmaiden läpimenon parantamiseksi. Laitinen ei usko tahtituotannon ihmeitä tekevään voimaan.

– Aikataulut ovat tiukkoja ja urakat pilkotaan pieniksi. Jos jokin asia tökkää, se kertautuu nopeasti. Siitä tulee sitä hukkaa, kun kaikkea ei saada tehtyä kerralla. Silloin työmaasta tulee tilkkutäkki. Pyrimme viimeiseen asti välttämään pomppimista paikasta toiseen.

Jos työmaalle saadaan hyvä urakkaryhmien yhteenliittymä, joka pystyy sovittelemaan optimaalisen työjärjestyksen, kenenkään ei tarvitse odotella työmaalla tyhjänpanttina.

Kerrostalotyömaalla tarvikkeiden tilaaminen ei vaadi korkeampaa matematiikkaa. Asuntojen määrän perusteella on helppo ynnätä asennusosien tarve.

– Ensimmäisen kerroksen jälkeen on helppo laskea kannakkeiden tarve. Sen jälkeen tilataan sen verran kuin tarvitaan.

Laitinen on yrittänyt etenkin isoimmilla työmailla pyhittää perjantai-iltapäivät varaston siivoamiseen ja tarvikkeiden järjestelyyn. Hyvällä logistiikalla säästää paljon työaikaa, kun jokaista nippeliä ei tarvitse haeskella ympäri työmaata.

Teksti ja kuvat: Jukka Nissinen

Rakennusalan työttömyys palasi normaaliin vuosikiertoon

Rakennusalan työttömyysaste marraskuun lopussa oli 11,8 prosenttia. Työttömyys aste nousi 1,4 prosenttiyksikköä lokakuuhun verrattuna, mikä tarkoittaa kausityöttömyyden palaamista tavanomaiseen vuosikiertoon harvinaisen syksyn työttömyyden alenemisjakson jälkeen.

Vuoden takaiseen työttömyystilanteeseen verrattuna Rakennuskassan jäseniä oli työttömänä 26 prosenttia vähemmän. Työttömyys on suunnilleen samalla tasolla kuin vuonna 2018. Rakennuskassan jäsenistä marraskuun lopulla oli työttömänä yli 4 200 henkeä.

Uudellamaalla (8,7 %) ja Turun alueella (9,8 %) työttömyysaste jäi alle 10 prosenttiin. Kainuussa työttömyystilanne on pahin, 18,4 prosenttia.

Ulkomaalaisten työntekijöiden palkkauksessa jatkuvasti puutteita

Verohallinnon, Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueen ja Eläketurvakeskuksen yhteisessä viranomaisinfossa puhuneen ylitarkastaja Riku Rajamäen mukaan yli 50 prosentissa rakennusalan tarkastuksissa löytyy puutteita ulkomaalaisen työvoiman palkkauksessa.

– Etelä-Suomessa tarkistetuissa rakennusalan työpaikoissa 32:ssa palkkauksessa oli puutteita ulkomaalaisen työvoiman osalta, Rajamäki kertoo. Tarkastuksia on tähän mennessä tehty tänä vuonna 52.

Rakennusalalla – muihin toimialoihin verrattuna – puutteita on erityisesti ylityökorvauksissa ja erilaisten lisien maksussa. Alan minimipalkkaa maksetaan useammin kuin joillakin muilla aloilla.

Palkkaepäselvyyksien selvittämisen tekee haastavaksi viranomaiselle se, että sitä arvioidaan työsuhdetarkastuksilla ensisijaisesti työntekijöitä koskevan työaikakirjanpidon ja palkkalaskelmien perusteella.

– Työaikakirjanpito on usein puutteellinen yli puolessa kaikista tekemistämme tarkastuksista, Rajamäki toteaa.

Rajamäen mukaan palkkauspuutteisiin on päästy yllättävän hyvin kiinni korona-ajasta huolimatta. Esimerkiksi työvoimaa lähettävien yritysten osalta vuosina 2018–2019 tarkastuksissa löytyi palkkaepäselvyyksiä 58 prosentissa tarkastuksissa, vuonna 2021 puutteita oli 80 prosentissa tarkastuksista.

– Relevantteja vihjeitä tulee meille vuosittain satoja. Lisäksi saamme hyvin tietoa erilaisista rekistereitä, Rajamäki sanoo.

Tilaaja voi vaikuttaa

Rajamäen mukaan tilaajalla, joka haluaa varmistua sopimuskumppaninsa työntekijöiden työsuhteen vähimmäisehdoista, on useita vaihtoehtoja.

– Tarkastuskertomukset ovat lähtökohtaisesti julkisia asiakirjoja, ja kuka tahansa voi pyytää niitä.

Rajamäki toteaa, että tilaaja voi tehdä myös sopimusoikeudellisia järjestelyjä kumppaniensa kanssa, joissa asiaan kiinnitetään huomiota.

– Useissa tapauksissa sopimus on päätetty aliurakointiyrityksen kanssa, kun tilaaja saanut tietoonsa meidän tarkastuskertomuksemme, joissa on kerrottu puutteista.

Työnteko-oikeudettomia työntekijöitä löytyi aiempaa enemmän

Etelä-Suomen Avin työsuojelun vastuualueen ylitarkastaja Katja-Pia Jenu esitteli valvontahavaintoja ulkomaalaisen työvoiman työnteko-oikeuksista vertaamalla keskenään vuosia 2019 ja 2021. Rakennusalalle suunnatuista tarkastuksista vuonna 2019 työnteko-oikeudettomia ulkomaalaisia työntekijöitä oli 21 prosentissa tarkastetuista työpaikoista. Vuonna 2021 määrä oli noussut peräti 37 prosenttiin.

– Tämä ei ihan kerro koko Suomen tilanteesta, sillä tarkastuksia on pystytty suuntaamaan yrityksiin, joista olemme saaneet muilta viranomaisilta vinkkejä. Erityisesti rakennusalalla on vaikuttanut koronan takia aloitettu sisärajavalvonta, jonka rajavartiolaitokselta on tullut todella paljon tietoa. Määrät ovat yllättäneet jopa meidät, Jenu toteaa.

Teksti ja kuva: Johanna Hellsten

Halvalla hyvää!

Rakennusliiton hallitus teki syyskuussa historiallisen päätöksen alentaessaan liiton jäsenmaksun 1.1.2022 alkaen 25 euroon kuukaudessa.

Rakennusliiton jäsenmaksu laskee 25 euroon kuukaudessa.

Liiton hallitus teki päätöksen yksimielisesti. Tavoitteena on alentaa kynnystä liittoon kuulumiselle. 25 euron jäsenmaksu sisältää kaikki jäsenedut ja työttömyyskassan jäsenmaksun. Kun huomioidaan liiton jäsenmaksun verovähennysoikeus, maksettavaa jää hyvin vähän.

Uusi jäsenmaksu on edullinen, mutta yhtä tärkeä asia on nykypäivänä myös sen euromääräisyys. Vanha, prosenttipohjainen jäsenmaksu, joka vaihteli kuukausittain tulojen mukaan, ei sovellu hyvin esimerkiksi automaattiseen laskutukseen. Helppous ja vaivattomuus ovat tätä päivää.

Kaikki liiton jäsenedut pysyvät muutoksessa ennallaan.

– Tärkein jäsenetu on tietenkin työehtosopimus. Mitä enemmän liitossa on jäseniä, sitä vahvemmat edellytykset Rakennusliitolla on neuvotella asialliset työehtosopimukset, sanoo Rakennusliiton varapuheenjohtaja Kimmo Palonen.

Päätöstä 25 euron jäsenmaksuun siirtymisestä ei tehty kevyin perustein. Jatkossa yhä suurempi osa Rakennusliiton kuluista katetaan jäsenmaksun sijasta liiton omaisuuden tuotoilla. Siksi euromääräiseen ja edulliseen jäsenmaksuun ei hypätty summamutikassa, vaan taustalla on perusteellinen valmistelu ja laskenta.

Työehtosopimus, luottamusmiesorganisaatio ja esimerkiksi apu mahdollisissa riitatilanteissa ovat ammattiliiton jäsenetujen ”raskasta sarjaa” ja ammattiliiton ydintoimintaa – jäsenen auttamista. Samaan sarjaan kuuluu työttömyysturva. Liiton jäsenyydestä hyötyy kuitenkin myös muin tavoin. Esimerkiksi liiton työelämän käytettävissä olevat jäsenet on vakuutettu vapaa-ajallaan tapaturmavakuutuksella, jonka arvo on useita kymmeniä euroja vuodessa.

Kysymyksiä ja vastauksia  jäsenmaksusta

Onko tämä nyt jokin ”ensimmäisen vuoden tarjous” eli nouseeko jäsenmaksu jo vuoden kuluttua?

Ei nouse ja kyseessä ei ole lyhytaikainen tarjous. Tottahan toki jäsenmaksu tulee joskus tulevaisuudessa nousemaan, kun kustannustaso yhteiskunnassa nousee. Useampaan vuoteen asia ei kuitenkaan ole ajankohtainen.

Onko jäsenmaksu sama kaikille?

On. 25 euron jäsenmaksun maksavat kaikki ne jäsenet, jotka ovat Rakennusliiton ja työttömyyskassan jäseniä. Pieni määrä jäseniä kuuluu vain liittoon mutta eivät kassaan, joten heidän jäsenmaksunsa on alempi. Sen määrä varmistuu, kun työttömyyskassa vahvistaa jäsenmaksunsa, todennäköisesti marraskuun aikana.

Maksavatko kaikki jäsenet jäsenmaksua vai voiko siitä saada vapautuksen?

Rakennusliiton hallitus päättää tämänkaltaisista yksityiskohdista juuri tämän Rakentajan numeron ilmestymisen jälkeen, eli kannattaa seurata muun muassa liiton someviestintää, nettisivuja ja Rakentajaa. Kun kaikki yksityiskohdatkin on sovittu, jäsenmaksuun liittyen lähetetään myös sähköpostilla uutiskirje kaikille niille jäsenille, joiden sähköpostiosoite on tiedossa. Kannattaa siis varmistaa eAsioinnissa, että omat jäsentiedot ovat kunnossa.

Pysyvätkö jäsenedut entisellään vai heikkenevätkö ne?

Kyllä pysyvät. Mitään jäsenetua ei poisteta ja ne koskevat samoja jäsenryhmiä kuin ennenkin.  Uusiakin jäsenetuja kartoitetaan.

Voiko työnantaja edelleen periä jäsenmaksun palkasta?

Työnantajaperintä on edelleen mahdollinen. Moni varmaankin alkaa maksamaan jäsenmaksun itse, sillä jatkossa on helppo tilata jäsenmaksusta pankkiin e-lasku, koska summa on joka kuukausi samansuuruinen.

Voiko jäsenmaksun maksaa yhdellä kertaa vaikka vuodeksi eteenpäin?

Voi maksaa. Tarkempaa tietoa tästäkin saadaan ennen vuoden vaihdetta.

Teksti: Janne Mäkinen, kuva: Jukka Nissinen