Lagbas auttaa urakkaporukkaa

Muottien vedenalaiset osat esivalmistellaan maissa. Sen jälkeen ne viedään paikoilleen, jolloin Johan Sandman työkavereineen tekevät veden yläpuolella oleva osa valmiiksi.

Södertäljen kanavaa Tukholman eteläpuolella peruskorjataan. Urakkapalkalla työskentelevät rakentajat tienaavat hyvin. Kiitos siitä kuuluu Johan Sandmanille, joka on nokkamies. Toisin kun Suomessa, nokkamiehen tehtävä on luottamustoimi ja työkaverit valitsevat hänet.

Ahtojää on vihdoin hellittämässä otettaan Södertäljen kanavasta, ja enää isommat jäälautat lilluvat vedessä.

– Ehkä päästään liikkumaan pikkuveneillä jo parin viikon kuluttua, betonityöntekijä Johan Sandman tuumailee.

Se helpottaisi Johan Sandmanin ja hänen työkavereidensa työtä huomattavasti. Iso Dunder-proomu lipuu näyttävästi ohi. Proomuilla viedään tavaraa, kuten valurautoja ja betoniautoja, edempänä kanavassa oleviin työkohteisiin. Mutta tammikuun lopussa proomu on jäätilanteen takia työntekijöiden ainoa tapa liikkua kanavalla.

Kanavaa reunustaa uututtaan hohtavaa betonirakenteinen laituri. Täällä, noin 30 kilometriä Tukholmasta etelään, betonityöntekijä Johan Sandman työkavereineen vahvistavat ja peruskorjaavat kanavan rantaa urakkapalkalla. Takanaan heillä on jo 2 kilometriä uutta kanavanlaituria, edessään vielä noin puolitoista.

Kanava yhdistää Mälaren-järven ja sen satamat esimerkiksi Västeråsissa ja Köpingissä Itämereen. Se peruskorjataan, jotta liikenteen sujuvuus paranisi ja jotta se soveltuisi raskaampaan laivaliikenteeseen.

Lagbas edustaa tiimiä

Johan Sandman on toiminut lagbasina vuoden verran JVAB Infrassa, ja edellisessä työpaikassa noin 4 vuotta. Nykyisessä työpaikassa kaikki vetävät yhtä köyttä, mikä näkyy palkassakin.

Tämä on ensimmäinen vedenläheinen rakennusprojekti, jossa kokenut Johan Sandman on mukana. Hän on työskennellyt JVAB Infrassa ja kanavaprojektissa vähän yli vuoden.  Pelastusliivi on nykyään tärkeä osa suojavarustusta, koska iso osa työstä tehdään työlautoilla kanavan päällä.

Tämän aikana hän on toiminut myös työpaikan lagbasina, jonka tehtävät muistuttavat suomalaisen työmaan nokkamiehen tehtäviä. Täällä lahden toisella puolella lagbas on luottamustehtävä. Sen sijaan että esimies valitsee tiiminvetäjän, työntekijät valitsevat keskuudessaan lagbasin. Hän edustaa työntekijöitä ja toimii lenkkinä heidän ja työnjohdon välillä.

– Minulle on tosi tärkeää, että työntekijät valitsevat minut. Siten tiedän, että minulla on heidän luottamuksensa, Sandman toteaa.

Naiset ja miehet paiskivat töitä urakkapalkalla.

– Jos tekee työtä urakkapalkalla, lagbaseja tarvitaan, Sandaman toteaa.

Työn suunnittelu ja urakkapalkan neuvotteleminen ovat lagbasin tärkeimpiä tehtäviä. Kun projekti alkoi vähän yli vuosi sitten, tuntipalkka oli noin 288 kruunua. Viime kokouksen jälkeen se oli jo noussut yli 344 kruunuun.

– En usko, että kukaan meistä ollut aiemmin tehnyt töitä yli 300 kruunun tuntipalkalla, Sandman sanoo.

Hänellä itsellään on lagbasina iso rooli palkan määräytymisessä.

– En päätä siitä, mutta pystyn vaikuttamaan siihen. Se vaatii myös sen, että kaikki vetävät yhtä köyttä, työnjohto mukaan lukien.

Kun työntekijät tienaavat, yrityskin tienaa

Micke Larsson, työmaajohtaja Södertäljen kanavaprojektissa, on todella tyytyväinen siihen, että työntekijät valitsevat keskuudessaan lagbasin. Projekti on edennyt hänen mukaansa ”saakelin hyvin”.

– Tämä projekti on mennyt ihan saakelin hyvin, Mikael ”Micke” Larsson, JVAB Infran työmaajohtaja Södertäljen kanavaprojektissa sanoo.

Hän on tyytyväinen, ja sen huomaa. Hänen mukaansa urakkapalkka on inarbetad tid.

– Kun työntekijät tienaavat hyvin, myös yritys tienaa hyvin. Se on win-win -tilanne, hän sanoo.

Larsson on tyytyväinen siihen, että lagbas-tehtävä on nimenomaan luottamustehtävä, johon työntekijät valitsevat edustajansa. Muuten saattaisi helposti käydä niin, että lagbas istuisi kahdella tuolilla samanaikaisesti.

– Mitä vahvempi ja yhtenäisempi työporukka on, sitä helpommaksi minun työni muuttuu, Micke Larsson sanoo.

Sen sijaan, että hän olisi johtamassa pikkutarkasti työtä työmaalla, hän pystyy keskittymään pidemmän aikataulun suunnitteluun ja siihen, että työntekijät saavat parhaat mahdolliset edellytykset hoitaa työnsä hyvin. Lagbasina Johan Sandman puolestaan huolehtii siitä, että työt tulee tehdyiksi suunnitelmien mukaan.

– Työntekijöillä on vastuullinen vapaus –vapaus vastuulla, Larsson toteaa.

Larsson painottaa kuitenkin, että urakkapalkassa kyse ei ole juoksemisesta tai stressaamisesta. Hyvään tulokseen päästään hyvällä suunnittelulla ja työn teon järkevöittämisellä.

– Kaikki tehdään yhdessä, eikä kukaan ole tärkeämpi kuin toinen. Kuulostaa hemmetin söpöltä, mutta näin se on, hän nauraa.

Työtä veden päällä

Toimistokonteista noin pari kilometriä edempänä Johan Sandmanin duunikaverit tekevät hommia työlautoilla veden päällä. Ne on kiinnitetty rakenteilla olevaan laituriin. Materiaalit kuten valuraudat, betoni ja betoniautot kuljetetaan isoilla proomuilla kohteisiin. Lisäksi kanavalla on normaalia laivaliikennettä, vaikka nyt onkin hiljaista. Välillä kanavan liikenne suljetaan kokonaan, jotta työntekijät saavat rauhassa tehdä töitä.

Monen palan pitää loksahtaa paikoilleen, jotta työ sujuu ja tienesti pysyy hyvänä. Lagbasina hän pitää langat hyppysissään.

– Suunnittelu tehdään yhteistyönä porukan kanssa, Johan Sandman toteaa.

Joka aamu alkaa kirvesmiesten, betonityöntekijöiden ja sukeltajien yhteisellä kokouksella, jolloin he käyvät läpi päivän hommia. Vasta aamulla he saavat aikataulun kanavan muulle liikenteelle, ja sen mukaan pitää tehdä ja jakaa työt.

– Kun logistiikka sujuu hyvin, olen tyytyväinen, Sandman sanoo.

Se, että kaikki osallistuvat suunnitteluun, on hänen tapansa osallistaa kaikkia ja siten vähentää eripuraa. Kaikkien tienestit ovat jokaisen vastuulla.

Kerran viikossa on yhteinen kokous työmaanjohtajan kanssa, jolloin käydään läpi mitä parin seuraavan viikon aikana pitäisi saada tehtyä.

Lagbasin korvaus vaihtelee

Usein sanotaan, että jos palkka on hyvä se on kiitos duunareiden, ja jos se on huono se on lagbasin syytä.

– Täällä ei onneksi ole sellaista. Koen tehtävän kehittävänä ja haastavana.

Johan Sandman ja kollega Martin Forsström kokoavat viikkoraportoinnin. Tuntien koonti ja läpikäyminen työnjohdon kanssa tehdään joka toinen kuukausi.

– Tähän asti ollaan pääasiassa oltu samoilla linjoilla siitä, mitkä tunnit korvataan erikseen, Sandman toteaa.

Näin ei kuitenkaan ole kaikissa paikoissa, Sandman tietää kokemuksesta. Aiemmassa työpaikassa, jossa hän ehti olla lagabasina 4 vuotta, työnantaja kyseenalaisti enemmän erikseen korvattavia tunteja. Se teki tehtävän hoitamisesta raskaampaa.

– Täällä en koe lagbas-tehtävää taakkana, vaikka totta kai mietin ehkä työasioita vähän enemmän kuin tavallinen työntekijä.

Sandman hoitaa lagbas-tehtävää työaikanaan, ja voi käydä liiton järjestämissä koulutuksissa. Hänelle ei kuitenkaan makseta erillistä korvausta tehtävästä tällä työpaikalla. Edellisessä työpaikassa hän sai 15 kruunua per tunti tehtävän hoitamisesta.

Käytäntö korvauksen maksamisesta vaihtelee alueittain ja työpaikoittain, Byggnadsin järjestötyön toimitsija Per Jansson tietää.

– Korvauksesta sovitaan yrityksessä. Mutta en usko, että korvaussumma on se, mikä houkuttelee, vaan enemmänkin vastuu ja mahdollisuus vaikuttaa työhön ja palkkaan.

– Hyvä palkka on kuitti hyvin hoidetusta tehtävästä, Jansson toteaa.

Proomuilla kuljetetaan kanavalla sijaitseviin työkohteisiin materiaalia, kuten valurautoja ja betoniautoja. Työntekijöitäkin kuljetetaan silloin, kun kanavalla ei jään takia pysty liikkumaan pienemmillä veneillä.

Teksti ja kuvat: Jonna Söderqvist

Pientä helpotusta pahimpaan rakennuslamaan

Talouspoliittinen ministerivaliokunta puoltaa valtion tukeman asuntotuotannon määräaikaista lisäämistä yhdellä miljardilla eurolla. Korkotukilainavaltuuden korotus mahdollistaa noin 5 000 asunnon lisäyksen asuntorakentamisen aloituksiin vuosina 2024–2025.

– Hallitus vauhdittaa väliaikaisesti ara-tuotantoa tilanteessa, jossa vapaarahoitteinen asuntotuotanto on jäässä ja alan työllisyys heikentyy. Jos asuntorakentaminen kokonaan hyytyy, kasvukeskuksissa voidaan olla pian asuntopulassa. Ara-tuotantoa kannattaa jaksottaa suhdanteita tasaavalla tavalla, ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen (kok.) toteaa ympäristöministeriön tiedotteessa.

Mikäli esitys menee läpi, valtion asuntorahaston korkotukilainavaltuuksia korotettaisiin tänä vuonna 1,5 miljardista eurosta 2,25 miljardiin euroon. Vuoden 2025 talousarvioesityksessä korkotukivaltuudeksi esitetään 1,75 miljardia euroa. Vuosien 2026–2027 korkotukivaltuudet olisivat vastaavasti aiempaa pienemmät eli yhteensä 2 miljardia euroa.

Korkotuen lisäksi tarvittaisiin remonttitukea

Rakennusliiton puheenjohtaja Kimmo Palonen pitää korkotuen aikaistamista tervetulleena lisäpanostuksena rakennusalan ongelmien ratkaisemiseen.

– Ministerivaliokunnan ehdotus on oikeansuuntainen. Olisimme kuitenkin kaivanneet lisärahoitusta korjausrakentamiseen.

Palosen mukaan korjausrakentamista tukemalla työmaita saataisiin liikkeelle nopeastikin, sillä rakennuskannassa on paljon korjausvajetta.

– Tällä hetkellä korjausrakentamisen pullonkaulana on rakennuttajien rahoitusongelmat. Aran korjausavustus tulisi tarpeeseen ja olisi nopea työllistämistoimi.

Talouspoliittisen ministerivaliokunnan mukaan uusia korkotukilainahakemuksia ei enää oteta vastaan, vaan kyse on ARA:n käsittelyjonossa olevan suuren hakemusmäärän purkamisesta. Lisäksi kaupunkiseudut ovat MAL-neuvotteluissa esittäneet toiveen jatkoajasta asumisoikeuskohteiden rakentamiselle, jotta kaupunkiseudut ehtivät varautua muutokseen.

– Asumisoikeusasuntojen rakentaminen on kuitenkin loppumassa. Olemme Rakennusliitossa sitä mieltä, että tarvitsemme myös vuokra-asumisen ja omistusasumisen väliin tulevan asunnonhankinnan vaihtoehdon. Aso-asunnoille on selvästi kysyntää ja tarvetta, Palonen linjaa.

Palosen mukaan aso-asuntojen tuen lopettaminen hidastaa myös suurten kaupunkikeskusten rakentamista.

Onko hyvä asunto kansalaisoikeus?

Tutkija Mika Hyötyläisen mukaan asuinalueiden eriarvoistuminen voi pahentua nykyhallituksen politiikan seurauksena.

1980-luvulla kunta hankki raakamaata ja laati kaavan. Sen jälkeen kunta myi tai vuokrasi kaavoitettua maata ja sai tuloja. Kuntien maapolitiikka muuttui vuosituhannen taitteessa, kun maankäyttösopimukset ja kumppanuuskaavoitus yleistyivät. Maanomistaja ja kunta sopivat, kuinka kaavoituksesta saadut hyödyt jaetaan.

– Tutkimuksessani piirtyy kuva kumppanien voimistuneesta sananvallasta kuntakaavoittajaan nähden. Eräs haastateltava sanoi, että kumppanuuskaavoituksessa kaavoittajan valta on kuin narulla ohjaamista, tutkija Mika Hyötyläinen toteaa.

– Valtion ja kuntien maapolitiikkaan on tullut yrittäjähenkisiä, maanvuokraa maksimoivia piirteitä, jotka rajoittavat pyrkimyksiä vähentää kaupunkien eriarvoisuutta.

Hyötyläinen on tutkinut muun muassa maa- ja asuntopolitiikan muuttuvia ja ristiriitaisia keinoja ja tavoitteita Suomessa. Uppsalan yliopistossa tutkijanpestiään lopettelevalta Hyötyläiseltä ilmestyy helmikuussa vertaisarvioitu Urban Inequality in Finland  -kirja.

Maapolitiikan muutosten kanssa samaan aikaan on tapahtunut käänne asuntopolitiikassa.

– Vielä 1970-luvulla asumista pidettiin kansalaisoikeutena ja julkinen valta tuki asuntopolitiikallaan ihmisten asumisolojen parantamista.

Hyötyläisen mukaan markkinavoimille on annettu suurempi valta asuntomarkkinoilla. Valtion ja kuntien tehtäväksi on jäänyt erityisryhmien, kuten eläkeläisten ja opiskelijoiden asuntojen rakentaminen.

Kaupungit kamppailevat toisiaan vastaan

Hyötyläisen mukaan hyvinvointiyhteiskunnassa kaikille kuuluvasta mahdollisuudesta asua laadukkaassa asunnossa on siirrytty moraalipaniikin vaiheeseen, jossa pelätään väärien ihmisten hyötyvän julkisesti rahoitetusta asuntotuotannosta.

– Keskiluokka halutaan ajaa yksityisille asuntomarkkinoille. Ei haluta, että keskituloinen kotitalous asuisi valtion jollain tavalla subventoimassa asunnossa. Aiemmin markkinoiden ei uskottu tuottavan asumisen kautta tapahtuvaa hyvinvointia kaikille, jolloin valtion pitää tehdä interventioita.

Hyötyläisen mukaan julkinen tuki halutaan kohdistaa erityisryhmiin.

– Jotkut puhuvat asuntomarkkinoiden väliinputoajista, mutta se termi ei kerro yhtään mitään. Silloin puhutaan vain yksilön ongelmista, ei asuntomarkkinoiden epätäydellisestä toiminnasta.  

Aiemmin suomalainen asuntopolitiikka on ollut taloussuhdanteisiin nähden vastasyklistä. Petteri Orpon (kok.) hallituksen toimettomuus näyttää poikkeavan tästä kaavasta.

– Olemme taas talouskriisissä, jolloin valtion apu olisi tervetullutta jopa markkinoiden näkökulmasta.

Hallituksen ohjelmassa on monia heikennyksiä, jotka kohdistuvat suoraan köyhimpien asumismenoihin, kuten yleisen asumistuen pienentäminen ja tulojen tarkempi huomioiminen tukea laskettaessa.

– Nyt ollaan asuntomarkkinoilla tekemässä heikennyksiä sekä kysyntään että tarjontaan yhtä aikaa.

Hyötyläinen pelkää, että asuinalueiden eriarvoistuminen eli segregaatio ja gentrifikaatio saattavat pahentua Orpon hallituksen toimien takia. Tämä näkyy myös kuntien välisen kilpailun kiristymisenä.

– Aiemmin aluepolitiikalla tuettiin alueiden tasapuolista kehittymistä. Nyt sanotaan, että kaupungit kilpailkoot keskenään.

Teksti: Jukka Nissinen Kuva: Antti Kirves

Rakentajien työttömyysaste on 22 prosenttia

Joka viides rakentaja on jo työttömänä.

Avoimeen työttömyyskassaan eli A-kassaan kuuluvien Rakennusliiton jäsenten työttömyysaste oli tammikuun lopussa 22 prosenttia. Työttömyys on kasvanut merkittävästi, sillä vuosi sitten tammikuussa rakentajien työttömyysaste oli 14,3 prosenttia.

Teksti ja kuva: Jukka Nissinen

Onko avoin työpaikka oikeasti avoin?

Kuva: Lehtikuva

Tilasto toimii yhtenä rakennuspalikkana ammattibarometrissä, jota käytetään muun muassa alueellisten työlupalinjausten tekemisessä. Alueelliset työlupalinjaukset näkyvät eri ammattien saatavuusharkinnan löysentämisenä tai kiristämisenä eli toisin sanoen siinä, minkä verran kullekin alueelle voidaan tuoda työvoimaa EU:n ulkopuolisista, kolmansista maista.

Pitkin vuotta 2023 on ihmetelty Suomen eri alueiden linjauksia, joissa saatavuusharkinta on poistettu useista rakennusalan ammateista, vaikka alalla on alkanut näkyä merkkejä kasvavasta työttömyydestä jo vuoden 2022 lopulla. Työvoimaviranomaisten MOL-työnvälityspalvelussa on ollut runsaasti avoimia työpaikkoja rakennusalalla. Merkittävä osa avoimista työpaikoista on kuitenkin vuokratyöpaikkoja.

Esimerkiksi Pirkanmaalla oli vuoden 2023 lokakuussa oli MOL-palvelussa 125 rakennusalan työpaikkaa, joista 115 oli vuokratyöpaikkoja ja ainoastaan 10 kappaletta oli avoinna rakennus- tai talotekniikka-alan yrityksissä. Marraskuussa pk-seudulla oli avoinna noin 300 rakennusalan työpaikkaa, joista 230 oli vuokratyöpaikkoja.

Mistä avoimien työpaikkojen tilasto muodostuu?

TEMin avoimien työpaikkojen lähde on TE-toimistojen asiakasrekisteri, johon sisältyvät myös kuntakokeilun avoimet työpaikat.

– Rekisterissä on ne tiedot mitä työnantaja on sinne ilmoittanut. Eli jos työnantaja ilmoittaa avoimen työpaikan TE-toimistoon, se kirjautuu rekisteriin, neuvotteleva virkamies Petri Syvänen TEMin Työllisyys ja toimivat markkinat -osastolta kertoo.

Minkä verran lähteenä käytetylle rekisterille tehdään laaduntarkistusta eli katsotaan, ovatko työpaikat oikeita?

– Se tapahtuu puhtaasti lähtöpaikassa eli TE-toimisto katsoo tai on katsomatta. Avointen työpaikkojen määrä on Suomessa lähellä sataa tuhatta joka kuukausi. On varmaan aika mahdotonta tarkastaa niitä kaikkia, Syvänen sanoo.

Syväsen mukaan on olemassa ohjeistus siitä, miten työpaikat merkitään, mutta sen noudattamisessa saattaa olla vaihtelua.

– Tänä päivänä toimistot ovat toki isoja, mutta erityisesti silloin, kun oli sekä isoja että pieniä toimistoja, tätä tehtiin vähän erinäköisellä pieteetillä. Tilastot ovat juuri niin luotettavia, kuin mitä merkinnät ovat TE-toimistojen rekistereissä.

TEMissä tehdään välillä tarkistuksia sen osalta, onko tilastoihin jäänyt roikkumaan työpaikkoja, jotka eivät ole enää auki tai jotka ovat muusta syystä jääneet järjestelmään roikkumaan. Viime kerralla järjestelmästä poistettiin yli 8 000 työpaikkaa.

– Se tieto ei aina tule meille asti järjestelmistä, vaikka muutoksen pitäisi olla puhtaasti tekninen. Eli avoimeen työpaikkaan kohdistuu merkintä tai muutos, sen pitäisi päivittyä meille, mutta näin ei jostain syystä käy.

TE-toimisto ei tarkista

Noin 99 prosenttia työpaikkailmoituksista tulee nykyään verkon kautta TE-toimistoihin. Osalla isommista yrityksistä ilmoitukset tulevat suoraan heidän HR-järjestelmistään meidän järjestelmien kautta TE-palveluiden sivuille ja Työmarkkinatorille. Työmarkkinatori tulee jatkossa korvaamaan kokonaan vanhat järjestelmät, Uudenmaan TE-toimiston yrityspalveluiden palveluvastaava Taru Raappana kertoo.

TE-toimiston virkailijat eivät tarkista kaikkia verkon kautta tulevia työpaikkailmoituksia. Vielä 10–15 vuotta sitten ilmoitukset kulkivat virkailijoiden kautta, jolloin syyni oli tarkempi.

– Meillä on palautelomake, eli avointen työpaikkojen asianmukaisuuden palaute tulee kentältä. TE-palveluiden asiakkaat laittavat kommenttia, jos työpaikkailmoitus on hyvän tavan vastainen, TE-toimiston palvelupäällikkö Varpu Siivonen kertoo.

Siivosen mukaan työnantajille on olemassa selkeä ohjeistus siitä, mitä työpaikkailmoituksessa saa ja ei saa olla.

– Vastuu on työnantajalla. Työpaikan pitää olla oikea, emme julkaise puhtaasti mainosmielessä tehtyjä työpaikkailmoituksia. Vuokratyössä tulee ilmoittaa asiakasyrityksen nimi. Isompien urakoiden kilpailuttamistilanteissa voi tapahtua sitä, että useampi henkilöstövuokrausyritys hakee reserviä projektia varten ja silloin on suuri riski, että on päällekkäisiä paikkoja, Siivonen toteaa.

Siivonen muistuttaa, että henkilöstövuokrausyritykset eivät riko lakia, vaikka ne ilmoittaisivat työpaikkoja vain reservin takia.

– Tottahan se on, jos yhtä todellista kirvesmiehen paikkaa hakee 10 henkilöä, heille jää 9 kirvesmiehen yhteystiedot joka tapauksessa muistiin, Siivonen sanoo.

Tällä hetkellä rakennusalan huono työtilanne näkyy TE-toimistossa enemmän vuokratyön kuin rakennustyöntekijöiden puolella.

– Tosin rakennusalallakin muutosturvatilanteet ovat nousseet 50 prosenttia. HR-alalla lomautuksia on kuitenkin eniten.

Onko avoin vuokratyöpaikka oikea?

Vuokratyöpaikat tilastoituvat siis täysin samalla tavalla avoimiksi työpaikoiksi kuin yritysten suorat rekrytoinnit. Alla eri henkilöstövuokrausyrityksien kommentteja siitä, mitä avoimet työpaikat voivat tarkoittaa.

Henkilöstöpalvelualalla on tyypillistä, että tekijöitä on haussa, vaikka varsinaisesti työtä ei ole olekaan lopulta tarjolla. Tämä ei ole millään tavalla voimassa olevan lainsäädännön vastaista.”

”Yritys on tehnyt viime keväänä ja kesällä työpaikkailmoituksen, taustalla siinä on ollut saada tietää todellinen markkinatilanne, eli millainen kilpailutilanne on meneillään. Mikäli torninosturikuskeja olisi vapaana, tällöin voidaan kapealla toimialalla arvioida kilpailevien yritysten näkymiä.”

”Työpaikkailmoitukset ovat avoinna lähinnä, jotta markkinan parantuessa järjestelmässä on reserviä, joita soitella läpi tilausten tullessa.”

– TEMin ja TE-toimiston vastaukset vahvistavat Rakennusliiton näkemystä siitä, ettei rakennusalan työpaikoista suurikaan osa välttämättä ole todellisia, Rakennusliiton talonrakennusalan sopimusalavastaava Toni Malmström toteaa.

– Kun kukaan ei tarkasta avoimen työpaikan todenperäisyyttä, voiko sellaisia ilmoituksia ottaa virallisissa tutkimuksissa huomioon? Varsinkin kun niillä saattaa olla kohtalokas vaikutus työttömän työnhakijan tulevaan työttömyysturvaan tai jopa alueelliseen työlupalinjaukseen, Malmström jatkaa.

Varsinkin vuokrafirmojen kohdalla on ongelmallinen tilanne, sillä yrityksillä on lähes koko ajan ”haku päällä”.

– Mutta kun samaan aikaan työssä olevan työntekijän ”keikkatyö” päättyy ei uutta olekaan tarjolla, vaikka ilmoitus on TE-keskuksen sivuilla. Kuvaavaa lienee tämä: Kun Selektan konkurssi tuli tietoon Rakennusliittoon, oli samana päivänä lisätty 17 uutta avointa työpaikkaa, miksi? Malmström kysyy.

Teksti: Johanna Hellsten, kuva: Jukka Nissinen

Jäin työttömäksi – mitäs ihmettä nyt?

Rakennusala on pahoissa vaikeuksissa ja tuleva talvi näyttää vieläkin pahemmalta. Se tarkoittaa, että alan työttömyys nousee. Ansiopäivärahaa sai lokakuussa 2023 noin 13 prosenttia A-kassan rakennusalan jäsenistä, (noin 5 400) henkeä, kun vuoden 2022 lokakuussa ansiopäivärahaa sai 7,8% kassan rakentajajäsenistä (noin 3 300 henkilöä).  Lomautus tai työttömyys voi tänä talvena kolkuttaa rakentajien ovelle todennäköisemmin kuin aiempina vuosina. Mitä asioita työttömäksi joutuvan pitäisi huomioida?

– Eniten hankaluuksia työttömäksi joutuvalle tuottaa se, että ei ilmoittaudu ajoissa TE-toimistoon työttömäksi työnhakijaksi, kun tieto työn päättymisestä tulee. Jäädään odottelemaan sitä päivämäärää, kun työ päättyy tai toiveikkaana sitä, josko työ vaikka jatkuisi, Työttömien ay-jäsenten tukiyhdistys Tatsi ry:n toiminnanjohtaja Peppi Tervo-Hiltula sanoo.

Juuri tarvittavien dokumenttien huolehtiminen kuntoon onkin ensimmäinen asia, joka kannattaa tehdä.

– Se, jos ansiopäivärahahakemuksia joutuu täydentämään, pidentää käsittelyaikaa. Jos haluaa, että toimeentulo jatkuu mahdollisimman keskeytymättömänä, kannattaa pitää huolta, että työtodistus, työsopimus ja lomautus- tai irtisanomisilmoitus on valmiina. Myös palkkatodistus on hyvä hankkia, vaikka sitä ei aina vaaditakaan, Tervo-Hiltula muistuttaa.

Toinen tärkeä asia on selvittää, mihin etuuksiin on oikeutettu.

– Esimerkiksi liikkumisavustus on yllättävän huonosti tunnettu etuus, joka erityisesti rakennusalan työntekijöille voi olla oleellinen uudelleentyöllistymisen kannalta. Myös ikään liittyvä muutosturva on alihaettu. Neuvontaa etuuksien osalta saa esimerkiksi työttömyyskassasta, Kelasta ja sosiaalitoimesta. Etuuksia kannattaa hakea, koska ne on nimenomaan kehitetty ja tarkoitettu työllistymistä helpottamaan.

Oma talous kuriin

Työttömyyskorvaus on selvästi pienempi kuin palkka ja se voi yllättää.

– Olemme etenkin koronavuosien jälkeen taloudellisesti häiriöherkempää kansaa kuin luulemme. Kun on tottunut siihen, että palkka tulee säännöllisesti tilille, emme aina osaa varautua yllätyksiin. Tiedätkö sinä, mitä maitolitra maksaa? Tai mitä oma elämäsi maksaa kuukausittain? Onko sinulla budjettia? On tärkeää tietää, mistä voi vähentää, jos tulotaso laskee, Tervo-Hiltula sanoo.

Tervo-Hiltula kehottaa ihan jokaista käymään työttömyyskassan tai Työttömyyskassojen Yhteisjärjestön sivuilla ja kokeilemaan ansiopäivärahalaskurilla, kuinka paljon ansiopäivärahaa saisi.

– Moni luulee työttömyyskorvauksen olevan paljon korkeampi kuin se onkaan. Ennakointi on taloudenhallinnassa tärkeää.

Laskut täytyy maksaa, vaikka tulotaso lakisi.

– Laskun lähettäjän kanssa voi yrittää neuvotella eräpäivästä. Meistä monella on myös erilaista velkaa, joka pitää hoitaa. Ei kannata jäädä odottamaan, että tili on tyhjä, vaan neuvotella esimerkiksi oman pankin tai auton luotottajan kanssa. Neuvoja saa kuntien velkaneuvonnasta tai Takuusäätiöstä.

Tervo-Hiltusen mielestä velkaan suhtaudutaan Suomessa edelleen häpeillen, sitä maksetaan hampaat irvessä, eikä pyydetä apua ajoissa.

– Mutta suosittelen välttämään pikavippejä tilanteen korjaamiseen viimeiseen asti.

Mahdollista työllistyminen

Monella työpaikalla on erilaisia tukitoimia, jotka laukeavat yt-neuvotteluiden ja irtisanomisten seurauksena. Info niistä on hyvä kuunnella ja painaa mieleen.

– Niissä kannattaa kirjoittaa asioita ylös. Usein tässä tilanteessa ihminen on keskellä kriisiä, eikä mieleen välttämättä jää mitään siitä, mitä kerrottiin. Muistiinpanoihin tai valokuviin on helppo palata myöhemmin, Tervo- Hiltula neuvoo.

Jo 5 vuotta kestäneessä työsuhteessa ja jos yrityksessä on yli 30 työntekijää, työntekijä on oikeutettu esimerkiksi työterveyshuollon palveluihin vielä 6 kuukautta irtisanomisen jälkeen.

– Moni voi ajatella, että ei tässä mitään, mutta oikeasti tilanne voi jäädä mieleen pyörimään pitkäksi aikaa. Esimerkiksi keskustelu työterveyspsykologin kanssa voi olla hyvä tapa käydä asioita läpi. Sillä on positiivinen merkitys myös työllistymisen kannalta, kun saa mietteet ulos systeemistä.

Erityisesti ikääntyvien työntekijöiden on järkevää hakeutua työkykyarvioon. Se on tarpeen myös, jos on kertynyt erilaisia terveydellisiä haasteita, niin fyysisiä kuin psyykkisiäkin.

– Meidän työttömyysturvamme velvoittaa tiettyyn määrään haettuja työpaikkoja kuukauden aikana, ja jos oikeasti työkyky ei ole kunnossa, sen arvioittaminen on osa oikeusturvaa. Ei tule sitten turhia karenssejakaan.

Oma ansioluettelo kannattaa pitää ajan tasalla ja päivittää vähintään kerran vuodessa. Rakennusalalla työnhaku tapahtuu vähemmän ansioluetteloiden perusteella, mutta ei siitä haittaakaan ole. Kannattaa myös miettiä, löytyykö työuran varrelta ihmisiä, jotka voisivat toimia suosittelijoina.

– Todella iso osa työpaikoista on nykyään niin sanottuja piilotyöpaikkoja, joita ei tule minnekään julkiseen hakuun. Siksi esimerkiksi tutuille mestareille soittaminen ja työmaalla käyminen voi olla hyvä tie löytää uusi työpaikka. Oman alan työnhakutavoista kannattaa pysyä kärryillä, vaikka työnhaku ei olisi ajankohtaista juuri nyt.

Teksti: Johanna Hellsten, kuva: Ilona Lehtonen/Tatsi ry

Luottamusmiehet: Rakentamisen säätila pilvistyy

Kun laittaa Googleen hakusanan ”rakentamisen näkymät”, saa tulokseksi seuraavanlaisia osumia:

”Rakentamisen näkymät ovat sumuiset” (TM-Rakennusmaailma) joulukuussa.

”Rakentamisen näkymät synkkenevät” (Rakennuslehti toukokuussa).

”Rakentaminen vähenee selvästi kansainvälisestikin korkealta tasolta” (valtioneuvoston tiedote elokuussa).

”Rakennusalan työt hiipuvat Itä-Suomessakin” (Yle elokuussa). 

”Asuntorakentamisen pudotus kääntää pääkaupunkiseudun rakentamisen laskuun” (Rakli joulukuussa).

”Pirkanmaan rakennus- ja kiinteistöalan yritysten suhdannetilanne on tuoreen barometrikyselyn mukaan melko hyvä, mutta tilanne on muuttumassa” (Forecon marraskuussa).

Entä millaiselta tilanne näyttää rakennustyöläisten näkökulmasta? Riittääkö jatkossa töitä?

Rakentaja kysyi asiaa luottamusmiehiltä, joiden sormi on ajan valtimolla.

Jussi Sakari, YIT

– Viime vuosina työllisyystilanne on ollut valtaosassa Suomea YIT:llä Asumisen ja Toimitilojen puolella kohtalainen, mutta alueellista vaihtelua on toki ollut.

– Jo viime keväästä alkaen on työmaakopeissa puhuttu huolestuneeseen sävyyn tulevasta työllisyystilanteesta. Rakentajat kun ovat hyvin tietoisia työskentelevänsä suhdanneherkällä alla.

– Synkkeneviä pilviä on pitkään ollut taivaanrannassa ja nyt alkuvuodesta lomautukset vaikuttavat lisääntyvän osassa Suomea.

– Olemme YIT:n luottamushenkilöinä peräänkuuluttaneet työnantajaltamme malttia, että pysyttäisiin lomauttamisissa irtisanomisten sijaan. Työntekijöiden irtisanominen tuotannollisista ja taloudellisista syistä on rakennusalalla liian helppoa ja halpaa. Siksi työnantajat mielestäni liiankin herkästi ryhtyvät irtisanomaan, vaikka korona-aika näytti kaikilla aloilla suomalaisen lomautusjärjestelmän vahvuuden.

– Väitän, että rakentajat ymmärtävät ja hyväksyvät huonosta taloustilanteesta johtuvat lomautukset, mutta eivät irtisanomisia. Tulevaisuudessa rakennetaan kuitenkin. Jos sitä ei tehdä yrityksen omilla työntekijöillä, niin todennäköisesti sen tekee ulkomaalainen halpatyövoima. 

– Jos lomautuksia tai irtisanomisia tulee, niin vuokratyöntekijät ja heihin rinnastettavat, tuntilaskutuksella työskentelevät aliurakoitsijat poistuvat työmailta ensimmäisenä.

Marko ”Uku” Metsäpelto, Lujatalo

– Viime vuosi oli ”olosuhteet huomioon ottaen” ihan kohtuullinen. Varsinkin kasvukeskuksissa, kuten Uudellamaalla, Tampereella ja Turussa, on rakentaminen vetänyt. Sen sijaan Pohjanmaalla ja Itä-Suomessa on ollut epätasaisempaa.

– Joitakin työntekijöitä on ollut ehdollisesti lomautettuna, eli heidän työsuhteensa päättyy 3 kuukauden kuluttua, ellei töitä löydy sitä ennen.

– Kun kristallipalloa ei ole käytössä, niin täytyy tyytyä sanomaan, että voi tulla tänä vuonna mitä vain – isoa työttömyyttä tai jopa kasvua.

– Korkojen nousu ja Putinin aloittama sota aiheuttavat tietysti rakentamiselle hallaa. Urakoista kilpaillaan nyt verisesti.

– Työpaikoilla ollaan tietysti huolissaan, jos kohde on loppumassa eikä uudesta ole tietoa. Mutta kehottaisin ottamaan rauhallisesti, paniikkiin ei ole syytä.

– Tässä on ollut rakentamisessa monta lihavaa vuotta, joten jos tulee 1 tai 2 vähän laihempaa, niin kyllä sieltä taas noustaan. Aina on noustu.

Janne Gren, Hartela

– Tähän asti työllisyystilanne on ollut ihan hyvä. Mutta nyt ollaan menossa samaan suuntaan kuin muutkin. Käyrät ovat laskussa.

– Hartela on keskisuuri rakennusliike ja asuntokaupan takkuaminen näkyy uusien kohteiden aloituksissa. Sijoittajat tuntuvat nyt olevan varuillaan.

– Muutamia työntekijöitä ja toimihenkilöitä on lomautettu ja muutosneuvotteluja on käyty niin emossa kuin tytäryhtiöissäkin.

– Synkähköjä pilviä näkyy. Toistaiseksi on isoja työmaita menossa, kuten esimerkiksi Ilmalan Aura, Tampereen Hipposhanke ja Turun musiikkitalo, mutta uudet kohteet ovat kiven alla.  

– Kun isoissa kohteissa on ollut käytössä allianssimenettely, niin se panee miettimään, miten niissä käytetään omaa, osaavaa työvoimaa.

Jarkko Korpihete, Peab

– Töitä on riittänyt viime aikoina hyvin. Lomautuksia tai irtisanomisia ei ole juuri ollut. Eikä näyttäisi olevan tulossakaan.

– Meillä oli firman luottamusmiesten tapaaminen joulukuussa Tampereella ja siellä voitiin tehdä johtopäätös, että työllisyystilanteessa ei ole valittamista. Kaikki ovat täystyöllistettyjä.

– Tonttivarauksia firmalla on, mutta niiden aloitus riippuu tietysti siitä, miten ennakkomarkkinointi sujuu. Lisäksi on menossa hotellikohteita ja sinne on voitu siirtää väkeä, jota on vapautunut muualta.

– Tietysti työmailla luetaan uutisia ja mietitään, hiljeneekö rakentaminen meilläkin. Mutta ei mitään paniikkitunnelmaa ole, kaukana siitä.

– Joululounaalla työnantaja vakuutti, että töitä riittää hyvin ainakin kesään asti.

Jari Renlund, Skanska

– Tiettyä hiljentymistä on ollut näkyvissä syksystä alkaen.

– Pääkaupunkiseudulla on 15 rakentajaa lomautettuna. Jyväskylän ja Kuopion alueilla kaksi kolmasosaa on lomautettuna. Sen sijaan Turussa, Tampereella, Satakunnassa ja Oulussa on ollut hyvin töitä. 

– Tulevaisuus näyttää haastavalta, kuten sanonta kuuluu. Lomautukset lisääntyvät varmasti kevään aikana. Toimitilakohteet ovat loppumassa ja uusia ei ole tähän hätään alkamassa.

– Työmailla tunnelma on hiukan huolestunut, kun joillakin työntekijöillä on ollut pitkiä lomautusjaksoja.

– Toisaalta lomautuksia pelättiin jo marras-joulukuussa, mutta saimme sisäisillä järjestelyillä siirrettyä ne keväälle.

Teksti ja kuva: Esa Tuominen

Helpottaako jo keväällä?

EK:n suhdannebarometri lokakuulta oli synkkää luettavaa rakennusalan osalta. Tarvittavan työvoiman määrä näytti laskevan kuin lehmän häntä. Myös vähän aiemmin ilmestynyt Rakennusteollisuus RT ry:n oma suhdanne-ennuste näytti luonnollisesti alaspäin meneviä käyriä. Lehto Rakennus, SRV ja YIT ovat jo ehtineet ilmoittaa henkilöstövähennyksistä ja lomautuksista. Marraskuussa ilmestyneessä Rakennuslehden kokoamassa markkinakatsauksessa pääkaupunkiseudun gryndimarkkina oli synkentynyt yllättävän nopeasti; uusien asuntojen kauppa sakkaa. Tilastokeskuksen tuoreiden tietojen mukaan rakennuslupien määrä on jo laskussa.

RT:n pääekonomisti Jouni Vihmo, ollaanko kohta yhtä pahassa tilanteessa kuin finanssikriisin aikaan?

– Synkältähän lähitulevaisuus näyttää, mutta ei mitään dramaattista. Esimerkiksi asuntotuotanto on vielä korkealla tasolla, Vihmo toteaa.

Vihmon mukaan rakentaminen kasvoi vuonna 2021 hyvin ja sama jatkui vielä vuoden 2022 alussa. Tämä päti koko Suomen talouteen.

Venäjän hyökättyä Ukrainaan lähtivät rakennusmateriaalin hinnat huikeaan lentoon. Monista materiaaleista oli pulaa ja tilanne oli vakava.

– Toimitusketjut menivät uusiksi, löydettiin korvaavia vaihtoehtoja ja kustannusnousu tasaantui kesällä.

Viime vuoden asuntoaloitusten takia asunto- ja liikerakentaminen kantaa vielä jonkin aikaa. Käänne on kuitenkin Vihmonkin mukaan jo selvä.

– Pudotusta näkyy, mutta paniikkiin ei ole aihetta. Seuraavat 3–6 kuukautta ovat hankalia. Kuluttajien luottamus on nyt alhaalla. Korkojen nousu ja kasvava inflaatio huolettavat. Keväällä korkonäkymä saattaa kuitenkin vakiintua; kuluttajat tottuvat vähän korkeampaan korkotasoon ja silloin luottamus voi palautua. Puhumme noin 2–3 prosentin euriborista, joka ei oikeasti ole historiallisesti kovin korkea.

Valtiovarainministeriö ei ennusta edes talouden pudotusta eikä varsinkaan pitkää taantumaa.

– Rakennuskuutioissa tullaan kuitenkin alas 10–20 prosenttia. Viime vuosina on rakennettu niin paljon, että lasku tuntuu, mutta se ei ole valtava.

Ensi vuosi: uhkia on

Vihmo, kuten lähes kaikki Suomen talousennustajat ovat – jos eivät optimisteja – niin ainakin suhteellisen varmoja siitä, että edessä ei ole toista suurta lamaa. Tilanteessa on kuitenkin paljon epävarmuuksia, joita ei ole syytä unohtaa.

– Tietysti kaikki riippuu siitä, pysyykö maailma raiteillaan. Mitä jos Ukrainan sota eskaloituu? Miten energiakriisi vaikuttaa Keski-Euroopan tuotantoon? Koronakaan ei ole vielä kokonaan taputeltu. On mahdollista, että voi mennä todella huonosti, Vihmo luettelee.

Se, mikä voisi sysätä rakennusalan pahaan tilanteeseen, ovat rahoitusmarkkinat,

– Rahoitusmarkkinoilla tunnelmat ovat kireät korkotason nousun takia, mutta finanssikriisin tasolla ei olla. Rahoitusmarkkinoiden kriisiytyminen sysäisi kuitenkin rakennusalan kovaan laskuun.

Vihmo arvelee, että jos valtavia yllätyksiä ei tule, ensi vuonna rakennetaan noin 35 000 asuntoa.

­- Gryndituotanto vähenee selvästi. Sijoittajakysyntä jäänee matalammalle tasolle.

Vihmon mukaan Suomessa on kuitenkin investointihalukkuutta esimerkiksi tehdaspuolella.

– Niitä voi lähteä ensi vuonna liikkeelle. Myös korjaaminen kasvaa ensi vuonna, kun hintataso laskee.

Vihmo ei kuitenkaan näe, että tottumamme yltäkylläisyys tulisi enää takaisin.

– Niukkuudesta tulee pysyvämpi olotila koko maailmassa.

Teksti: Johanna Hellsten

Kevytyrittäjä vastoin tahtoaan – tai tietoaan

Yritys lausui kantanaan, että kevytyrittäjien työsuhdeasiat eivät kuulu yritykselle eikä yhtiö ole heistä vastuussa. Yritys ei ymmärrä miksi työsopimukset ovat yhtiön kannalta tarpeellisia, koska kaikki työt ovat kevytyrittäjien tekemiä, eivätkä kevytyrittäjät ole työsuhteessa yhtiöön. Etelä-Suomen Avin työsuojelutarkastuksen tarkastuskertomus 12.7.2022.

Kevytyrittäjyydessä ja erityisesti ulkomaalaisten työntekijöiden kevytyrittäjyydessä on huomattu lukuisia ongelmia. Työntekijöitä on siirretty kevytyrittäjiksi heidän tietämättään. Heitä on siirretty kevytyrittäjiksi ilman, että heille olisi selitetty, miten se vaikuttaa muun muassa sosiaaliturvaan, eläkemaksuihin tai vakuutuksiin, saati sitä, miten se vaikuttaa työstä saatavaan palkkatasoon. Osassa tapauksista vaikuttaa siltä, että työntekijöitä on pakotettu kevytyrittäjiksi.

Avin työsuojelun vastuualue on alkanut huomata ilmiön rakennustyömailla, erityisesti ulkomaalaistarkastuksilla. Monessa tapauksessa kyseessä on ollut työsuhteen tunnusmerkit täyttävä työsuhde, eikä todellisuudessa aito kevytyrittäjyys.

Rakennusliitto ja Rakennusteollisuus Rt ry kirjasivat vuoden 2022 tes-neuvotteluiden allekirjoituspöytäkirjoihin liittojen yhteisen kannanoton kevytyrittäjyydestä. Sen mukaan kevytyrittäjyyteen liittyy vakavia ongelmia niin työtä tilaavien yritysten kuin työntekijöiden kannalta. Tilaajien asemassa toimivien yritysten on syytä varmistua siitä, että ulkopuolisen työvoiman käyttö tapahtuu työehtosopimuksen ja tämän suosituksen mukaisesti. Se tarkoittaa, että alihankkijan ja vuokratyövoimayrityksen henkilöstön asema on järjestetty työsuhteiseksi.

Rakennusliiton toimitsijat ovat törmänneet kevytyrittäjiin isojen, järjestäytyneidenkin yritysten työmailla koko tämän vuoden ajan. Muun muassa SRV:n, NCC:n, Lujatalon, Renovon, JM Suomi Oy:n, Jatke Oy:n ja Firan työmailla on ollut kuluneen vuoden aikana huomattava määrä erityisesti ulkomaisia kevytyrittäjiä.

Pakkoyrittäjyyttä ja outoja jippoja

Yritys lausui kantanaan, että heillä ei ole pätevyyttä vastata kevytyrittäjäsopimuksista. Heidän työsuhdeasiansa eivät kuulu yritykselle, eikä yhtiö ole heistä vastuussa. Yritys ei ymmärrä, miksi työsopimukset ovat yhtiön kannalta tarpeellisia, kun kaikki työt ovat alihankintoja. Etelä-Suomen Avin työsuojelutarkastuksen tarkastuskertomus 16.11.2022

– Aloimme vuonna 2018 törmätä yhdessä aluetoimitsija Johanna Elosen kanssa ensimmäisiin tapauksiin, joissa ulkomaalaisesta työntekijästä oli tehty kevytyrittäjä. Siitä se sitten on lähtenyt lapasesta, tällä hetkellä yksittäisellä työmaalla voi olla jopa 50 ulkomaalaista kevytyrittäjää, Rakennusliiton tes-toimitsija Toni Malmström kertoo.

– Osa ulkomaalaisista työntekijöistä tietää olevansa kevytyrittäjiä, mutta eivät sitä, mitä se merkitsee taloudellisesti. Osa luulee olevansa työsuhteessa, mutta työnantaja on tehnyt heistä selän takana kevytyrittäjiä, avannut laskutuspalveluun heidän nimellään tilinkin, Malmström jatkaa.

Miten Rakennusliiton toimitsijat sitten törmäävät kevytyrittäjiin?

– Joskus asia selviää työmaakierroksella juttelemalla työmaatoimistossa, kun listoissa tulee eteen tuttuja laskutusfirmoja. Joskus asiasta kerrotaan meille avoimesti. Silloin tällöin asia selviää, kun jututamme työntekijöitä ja kysymme, kenellä he ovat töissä ja sen jälkeen, kuka maksaa heidän palkkansa.

Malmströmin mukaan työmaan pääurakoitsija ei välttämättä saa tietoa siitä, että osa työmaalla työskentelevistä on kevytyrittäjiä.

– Pakolliseen henkilötunnistekorttiin on merkitty työnantajaksi laskutuspalveluyritys, joka ei tosiasiallisesti ole henkilön työnantaja. Tämä on mahdollista siksi, että Valttikortteja myöntävä Vastuu Group ei tarkista, onko henkilö tosiasiallisesti kortteja hakevan yrityksen palveluksessa.

Toinen ongelma liittyy tilaajavastuutietoihin: iso osa laskutuspalveluyrittäjistä ilmoittaa tilaajavastuutiedoissa noudattavansa rakennusalan työehtosopimusta, mikä ei pidä paikkaansa, sillä laskutuspalveluyrityksillä ei ole rakennusalan työntekijöitä. Ainoastaan kevytyrittäjiä.

– Työmaalle pääsee, kun tilaajavastuuraportti näyttää vihreää. Vastuu Group siis mahdollistaa tämän omalla raportillaan. Työmaalla ei osata epäillä tietoja tai niitä ei haluta epäillä, Malmström sanoo.

Rakennusliiton toimitsijat ovat tänä vuonna alkaneet järjestelmällisesti kerätä työmailta tietoa kevytyrittäjien käytöstä. Mitä asian kanssa edetään?

– Mikäli kyse on järjestäytyneen yrityksen työmaasta, otamme yhteyttä Rt:seen ja pyydämme keskustelemaan yrityksen kanssa. Räikeimmissä tapauksissa teemme ilmoituksen Avin työsuojelun vastuualueelle.

Malmströmin mukaan kevytyrittäjyydessä ei sinänsä ole mitään pahaa ja se sopii joillekin aloille hyvin. Silloin kun kyse on suomen kieltä osaamattomasta ulkomaisesta työntekijästä, jonka tieto omista oikeuksistaan on heikko, on todennäköistä, että järjestelyllä lähinnä poljetaan palkkoja.

Hankalaa valvontaa

Molemmat henkilöt vastasivat, että heillä on kirjalliset työsopimukset ja he ovat työsuhteessa yritykseen. Toinen näistä henkilöistä ihmetteli, miksi hänen työturvallisuuslain edellyttämästä henkilötunnisteesta käy ilmi laskutuspalveluyrityksen nimi, vaikka se ei ole työnantaja. Etelä-Suomen Avi työsuojelun vastuualueen tarkastuskertomus 16.11.2022

– Kevytyrittäjyyteen liittyvä tapaukset ovat hyvin haastavia valvottavia, sillä tarkastaja on pitkälti yrittäjän kertoman varassa. Usein ulkomaalainen työntekijä ei itse halua kertoa asioista nimellään, Etelä-Suomen Avin työsuojelun vastuualueen ylitarkastaja Riku Rajamäki kertoo.

Avin tarkastajat pääsevät vale-kevytyrittäjien jäljille usein esimerkiksi liitoista tai muilta viranomaisilta tulevien vihjeiden perusteella.

Viranomaisaloitteisessa valvonnassa tapauksia huomataan, kun tarkastaja törmää työntekijälistassa laskutuspalvelun nimeen työnantajana. Useissa tapauksissa kevytyrittäjän työnantajaksi on merkitty laskutuspalvelu, vaikka oikeasti kevytyrittäjän kohdalla pitäisi näkyä se, että työnantajaa ei ole, vaan kyseessä on itsenäinen ammatinharjoittaja silloin, kun kyse on oikeasti yrittäjyydestä. Myös Avit ovat tuoneet tätä epäkohtaa esiin.

– Ei ole vielä tullut vastaan yhtään rakennusalan työntekijää, joka olisi oikeasti ollut työsuhteessa laskutuspalveluyritykseen. Nyt orastavana trendinä on se, että laskutuspalveluyritysten lisäksi myös osuuskunnat ovat alkaneet näkyä taas enemmän työmailla. Tämä on vielä hankalampi valvottava, Rajamäki tuhahtaa.

Osuuskunnassa ideana on se, että tasa-arvoiset kumppanit perustavat osuuskunnan ja osuuskunta myy palveluita. Tällöin ei voida samalla tavalla puhua työsuhteen tunnusmerkistön täyttymisestä, mikäli kyseessä ei ole osuuskunnan palveluksessa oleva työsuhteinen työntekijä. Rajamäen mukaan haasteena on, ettei valvonnassa vastaan tulevat osuuskunnat ole aina aitoja osuuskuntia.

Työsuojelutarkastajat arvioivat kevytyrittäjien kohdalla työsuhteen tunnusmerkkien (sopimus, ansiotyön tekeminen, työn tekeminen toiselle, vastikkeellisuus ja johdon ja valvonnan alaisuus eli työnantajan direktio-oikeus) täyttymistä.

Jos työsuhteen tunnusmerkit täyttyvät kevytyrittäjän kohdalla, voidaan käynnillä silloin tarkastaa myös muun muassa rakennusalan työntekijöitä koskevan yleissitovan työehtosopimuksen noudattamista.

– Työsuhteen tunnusmerkkien täyttymisestä voidaan antaa vain toimintaohje, mutta siinä vaiheessa viranomainen voi valvoa myös työsuhteeseen liittyviä asioita kuten työaikoihin, ylitöihin, sunnuntaityöhön ja palkkaan liittyviä työnantajavelvoitteita, joiden laiminlyönnistä voidaan osan kohdalla antaa myös kehotus. Eli toimintaohjeen välillinen vaikutus on voimakkaampi, Rajamäki sanoo.

Avien työsuojelun vastuualueet ovat aloittaneet viime keväänä valtakunnallisen tiedonkeruun kevytyrittäjyydestä.

– Se on selvästi ilmiö, josta me tarvitsemme lisää tietoa ja viranomaisyhteistyötä täytyy vahvistaa.

Tilaajavastuuselvityksissä ongelmia

Vastuu Groupin toimitusjohtaja Lars Albäck tunnistaa Valtti-kortin ongelman sen selvittämisessä, kuka on todellinen työnantaja.

– Alkuvuoden puolella tulee voimaan uudistus, jossa kevytyrittäjän kortissa lukee yksiselitteisesti kevytyrittäjä. Tavoitteena on, että työnantajasuhde voidaan varmistaa. Tästä on tullut selvä palaute sidosryhmiltä, Albäck kertoo.

Albäckin mukaan paikkansapitämättömien tes-tietojen kanssa tilanne on ongelmallisempi. Kun yritys ilmoittaa, että sen listalle ilmoitettujen työntekijöiden kohdalla noudatetaan rakennusalan yleissitovaa työehtosopimusta, jokainen näistä pitäisi selvittää erikseen.

– Olemme miettineet kaikkia mahdollisia keinoja, mutta meillä on yli 70 000 yritystä Luotettava kumppani -listalla. Miten yksittäisten yritysten kohdalla pystytään joka kerta varmistamaan, että noudatettavaksi ilmoitettu työehtosopimus on oikea?

Albäckin mukaan yksi ongelma on siinä, että kevytyrittäjyyttä ei koske oikeastaan minkäänlainen säätely ja lainsäädäntöä ei juuri ole.

– Ei löydy myöskään mitään näit yrityksiä sääntelevää ja valvovaa tahoa, tilanne on vähän samanlainen kuin silloin alussa, kun pikavippi-yritykset tulivat Suomeen. Lainsäädäntö raahaa jäljessä.

Albäckin mukaan ei ole rakennusalankaan edun mukaista, että tilanne on kuin villissä lännessä.

– Me emme voi kuitenkaan alkaa tulkita lainsäädäntöä, vaan sen tulkinnan tekee kolmikanta eli viranomaiset, työantajaliitto ja työntekijäliitto.

Teksti: Johanna Hellsten, kuva: Jukka Nissinen

Näin kevytyrittäjyyden ja palkkatyön tulot eroavat toisistaan:

Tuntipalkka (tal.rak. palkkaryhmä 3)15,30 euroa/h
Laskutushinta36,00 euroa/h

Työntekijä

Palkka15,30
Erillinen palkanosa 7,7%7,701,18
Lomaraha18,502,83
Kokonaispalkka19,30
Sairausvakuutusmaksu1,340,26
Työeläkemaksu TA-osuus18,703,61
Työttömyysvakuutusmaksu0,500,10
Tapaturmavakuutus0,700,13
Ryhmähenkivakuutus0,060,01
Työnantajan kulut yhteensä23,42

Kevytyrittäjä (kaikki kustannukset mukana)

Laskutushinta36,0
Palvelumaksu 4%41,44
Vakuutukset 3%31,08
YEL 24,1%24,108,68
Suojavaatteet0,491000 euroa/vuosi/2024h
Työkalut0,211,68 euroa x 235pv/2024h
Sairauspoissaolot 2%20,72EK 2020/5pv/253 pv vuodessa
Päivittäiset matkat0,735,89 euroa/pv yli 20 km
Työttömyys 9,21%9,213,32
Palkkio19,34