Rakennusliitto ei suostu palkanalennuksiin
Rakennusliiton perjantaina alkaneen liittokokouksen mukaan rakentajat eivät suostu palkanalennuksiin tulevissa neuvotteluissa.
-Rakentajat tulevat vaatimaan seuraavissa työehtosopimusneuvotteluissa asiallisia palkankorotuksia.
Liittokokouksen antamassa kannanotossa tähdennetään, että rakentajat tarvitsevat lisää palkkaa, ei työajan pidennystä.
Rakennusliiton liittokokous alkoi Helsingissä keskustelemalla työvoiman liikkeistä Euroopassa ja rakentamisen määrästä. Kokouksen avanneen puheenjohtaja Matti Harjuniemen mukaan Suomessa pelätään nyt turhaan uusia, yhteiskunnan rahalla tehtäviä panostuksia.
-Syömävelasta ei kukaan tietenkään pidä, mutta miksi julkisia, taloutta kehittäviä investointejakin kammotaan? Onhan historiallinen tosiasia, että lukuisat innovaatiot on saavutettu julkisella rahankäytöllä, joka on samalla ollut elvytystä. Talouden ja yhteiskunnan muutokset vaativat nimittäin uusia panostuksia, joihin yksityistä rahaa ei löydy. Koulutus, tutkimus, tuotanto, liikenne ja asuminen tarvitsevat yhteistä satsausta, korosti Harjuniemi kokousta avatessaan.
Rakennusliiton kolmipäiväiseen liittokokoukseen osallistuu 224 vaaleilla valittua edustajaa. He päättävät liiton seuraavien neljän vuoden suunnasta ja johdosta. Rakennusliitto ohentaa hieman ylintä johtoaan poistamalla esitysten mukaan liittosihteerin toimen.
Puheenjohtaja Matti Harjuniemen mukaan Suomen nihkeä suhtautuminen uusiin investointeihin ja panostuksiin on alentanut tuotantoa, lisännyt työttömyyttä ja siksi nimellispalkat ovat pysyneet monessa maassa paikallaan tai suorastaan alentuneet.
-Koska erityisesti euromaissa kotimaista kysyntää ei sallita lisättävän, ainoa mahdollisuus kysynnän lisäämiseen on yrittää saalistaa ulkomaista kysyntää, käytännössä Euroopasta. Kaikkia yritysten kustannuksia pyritään laskemaan kaikissa maissa. Niinpä tulot laskevat kaikkialla ja tuloerot kasvavat niissäkin maissa, joiden väitetään pärjäävän ja päässeen talouskasvun kelkkaan.
-Samalla suurimmaksi ongelmaksi vedetään esiin kilpailukyvyn puute, jonka sanotaan johtuvan liian korkeista palkoista. Silmänkääntötemppu on valmis: Kysynnän puute käännetäänkin työn tarjontaongelmaksi ja työelämän rakenneongelmaksi. Tuotantokustannuksia pyritään laskemaan kaikissa maissa, joten minkään maan hintakilpailukyky ei parane ja julkisten menojen leikkaukset näkyvät vain kaikkien markkinoiden yhtäaikaisena supistumisena.
Harjuniemen mukaan hallituksen ja kuntien pitää nyt tarttua Pisaraan, Tampereen ratikkaan, Raidejokeriin, Espoon kaupunkirataan, Lahden eteläiseen kehätiehen, Oulu-Kemi-tieosuuden ja Mikkeli-Lusi välin parannukseen, Helsinki-Riihimäki-radan välityskyvyn parantamiseen, Helsingin ratapihan töihin, Imatra-Luumäki rataosuuden parantamiseen, Kokkolan meriväylään, Hailuodon kiinteään yhteyteen ja Jännevirran siltaan. Kaikki ovat kannattavia. Tämän lisäksi on huolehdittava perusväylänpidon tason nostosta 200 miljoonalla tuleviksi vuosiksi.
Rakentajat tarvitsevat lisää palkkaa
Ensimmäisen päivän lopuksi annetussa kannanotossa korostetaan, että vuosina 2011-2014 rakentajat olivat 8 871 000 päivää työttömänä.Suomessa hukataan vuosittain yli kaksi miljoonaa ammattirakentajan työpäivää, vaikka maassa on huutava tarve rakentaa uusia asuntoja ja korjata vanhoja. Tuottavuutta ja talouskasvua lisätään työllistämällä työttömät, ei pidentämällä työssä käyvien työaikaa.
Elinkeinoelämä ja työnantajat vaativat työntekijöiden palkkojen alennusta. Itse he eivät ole valmiita luopumaan mistään. Palkkojen alennus ei luo hyvinvointia, se pienentää palkansaajien ostovoimaa ja vaurastuttaa rikkaita. Rakentajat tulevat vaatimaan seuraavissa työehtosopimusneuvotteluissa asiallisia palkankorotuksia.
Lue lisää liittokokouksesta: