Hirrenveistäjä pääsee timpuria helpommalla
Rakentaja-lehti 15.12.2023Hirsitalo syntyy kevyesti nosturin ja moottorisahan avulla.
Hirrenveistäjä Kimmo Vuorijärven mielestä hirsirakentamista pidetään aivan turhaan tekijälleen raskaana rakennustapana.
– Tässä ei tarvitse paljoakaan nostella. Gyproc-levykin painaa, jos sitä joutuu siirtelemään.
Hirsien nostot sujuvat vanhan tukkiauton nosturilla ja hirsien nosteluun suunnitellulla kouralla.
– Tämä on vaihtelevaa työtä, eikä joudu konttailemaan.
– Teemme kaiken pukkien päällä, ylhäällä telineillä emme tee mitään, hirrenveistäjä Heikki Alaraatikka jatkaa.
Vuorijärvi ja Alaraatikka tekevät hirsirakennuksia rovaniemeläisellä teollisuusalueella. Vuorijärvellä on reilun 25 vuoden yhtämittainen kokemus hirsirakentamista. Vieläkin käytössä oleva koirankoppi oli ensimmäinen Vuorijärven pystyttämä hirsirakennus.
Alaraatikka on aiemmin tehnyt tavallisia omakotitaloja.
– Olen harrastanut hirsirakennustöitä 1980-luvun lopulta. Tämän porukan kanssa olen tehnyt töitä 6 vuotta, Alaraatikka kertoo.
Vuorijärvellä ja Alaraatikalla on parhaillaan työn alla omakotitalon hirsirunko. Talo pystytetään Simoon merenrannan tuntumaan.
– Rakennuttaja meinaa laittaa komean talon piiloon tekemällä ulkovuorauksen päälle, Vuorijärvi harmittelee puolitosissaan.
– Omistaja arvelee, että rannassa tuulee niin kovaa ja vettä tulee vaakasuorassa. Talo kestää seuraavat 300 vuotta, kun katto on ehjä.
Alaraatikan ja Vuorijärven hirsitaloissa ei käytetä muoveja tai liimoja. Lopputulos on perinteinen hirsirakennus.
Väljempi aikataulu, parempi lopputulos
Hirsitalon tilaajilla on yleensä väljemmät aikataulut. Talon ostajalla on ymmärrystä sille, että hosumalla ei synny kestävää rakennusta.
– Ennen ei ollut kiirettä, talon rakentamiseen saattoi olla vuosikin aikaa. Nyt tuntuu siltä, että huomenna pitäisi olla valmista, Vuorijärvi sanoo.
Vuorijärvi arvioi, että Simon omakotitalon rungon tekoon menee Rovaniemellä 5 viikkoa.
– Pystytyksessä menee 3–4 normaalia työpäivää, mutta reissuhommissa se usein kutistuu kahteen, Alaraatikka sanoo.
Pitkää päivää tehdään jo siksi, että kuljetuksessa käytettävällä tukkirekalla ja nostoja tekevällä kuljettajalla on jo kiire seuraavalle keikalle.
Isoon, 130 neliömetrin omakotitaloon uppoaa lähes 900 metriä pelkkahirttä.
– Hukkahirttä tulee vähän. Pystymme käyttämään kaikki yli 75-senttiset hirrenpalat hyödyksi, Alaraatikka laskee.
Perinteisen hirsitalon suunnitteluun kykeneviä arkkitehtejä on, mutta he ovat harvinaisempia ammattimiehiä.
– Piirustukset eivät ole niin vikaan piirrettyjä, etteikö niistä saisi korjaamalla kunnollisia, Vuorijärvi toteaa.
Piirustukset voidaan tehdä myös rungon pystyttämisen jälkeen, kuten Simon omakotitalon kohdalla tehdään.
Julkiset hirsirakennukset lisäsivät kysyntää
Ounaspuu Oy on urakkaporukan hirsitoimittaja. Paksumman pelkkahirren osalta saatavuus on heikentynyt parin viime vuoden aikana. Kunnollinen tukkipuu kasvaa hitaasti, kelohonka on hävinnyt lähes kokonaan.
– Etelässä olisi isompaakin puuta, mutta se on sitä nopeakasvuisempaa, Vuorijärvi moittii nuoren puun pehmeyttä.
Vuorijärven ja Alaraatikan ei ole tarvinnut mainostaa osaamistaan. Töitä on tullut tarjolle sopivassa tahdissa. Hirsitalon hankkijoiden tietotoimisto tuo ostajat paikalle.
Vuonna 2015 valmistunut Pudasjärven hirsitalokampus vauhditti hirsirakentamista selvästi. Perinteinen hirsi nousi arvoonsa, kun maailman suurin hirsirakennus nousi otsikoihin.
– Kun Suomessa ruvettiin tekemään julkisia rakennuksia hirrestä, myös omakotitaloja alettiin rakentaa enemmän. Sitä ennen hirsirakentaminen oli painottunut loma-asuntoihin.
Tontilla syntyy niin omakotitaloja, huviloita kuin saunojakin. Tilaajia on ympäri Suomea. Yksi Vuorijärven suurimmista rakennushankkeista pystytettiin Rymättylään. Talo oli myynnissä muutama vuosi sitten 1,75 miljoonan euron hintaan.
Joulumuorin talo Rovaniemellä on suurin hirsitalo, minkä teossa Alaraatikka ja Vuorijärvi ovat olleet mukana. Taloprojektissa työskenteli 5 veistäjää. Rakennuksen pinta-ala on 360 neliömetriä, tornin huippu keikkuu reilun 10 metrin korkeudessa. Hirsiä tarvittiin 4,5 kilometrin edestä.
– Tuntuu, että nyt on vähän hiljentynyt, Vuorijärvi miettii.
Kaksikolla on töitä jouluun asti. Näin vuodenvaihteessa tehdään vähän lyhyempää päivää.
– Maaliskuun puolivälistä alkaa hyvät rakennuskelit. Nyt on 2 pimeää vastakkain, Alaraatikka kuvaa.
Mistä seuraavat hirrenveistäjät?
Moottorisaha on hirsirakentajan perustyökalu. Hieman yllättäen sahanterää ei tarvitse olla jatkuvasti teroittamassa.
– Teroitusväli on helposti pari viikkoa. Puu on talvella otettuna puhdasta, siinä ei ole hiekkaa, Alaraatikka sanoo.
Hirret kuljetetaan sahalta hyvin suojattuna työmaalle.
– Silloin, kun Venäjältä tuotiin keloa, sitä kuljetettiin pitkiä matkoja tavallisella tukkirekalla hiekkateitä pitkin. Silloin saattoi aamuhämärissä lentää vähän kipinöitä. Sahaa teroittaa lähes joka tankillisen jälkeen, Vuorijärvi vertaa.
Hirsirakentajille ei ole ilmaantunut jatkajia, eikä alalle ole koulutusta. Vuorijärvi epäilee, että maaseudun tyhjenemisellä on osuutta asiaan.
– Maatilat ovat nykyään harvassa. Siellä oppi tekemään kaikenlaista.
Alaraatikka on huomannut, että metsureilla on hyvät lähtökohdat kehittyä hirrenveistäjäksi moottorisahan käytön osaamisen ansiosta.
Kivijärvi ja Alaraatikka eivät pääse puutöistä eroon vapaa-ajallakaan. Molemmat harrastavat lappilaisten jokiveneiden tekoa ja korjaamista.
Teksti ja kuvat: Jukka Nissinen