Avin työsuojelun viikonlopputarkastukset työmailla
Rakentaja-lehti 11.12.2023Työskentelyolosuhteet kunnossa, palkat eivät välttämättä ole.
Etelä-Suomen avin työsuojelun vastuualueen ulkomaalaistarkastajat ovat tehneet tänä vuonna työmaiden tarkastuksia myös viikonloppuisin.
– Teimme tarkastuksia keväältä marraskuulle saakka. Välillä mukana on ollut myös rakennuspuolen tarkastaja, Etelä-Suomen avin työsuojelun vastuualueen ulkomaalaistarkastaja Janne Varonen kertoo.
Tarkastuskohteet on valittu osin tarkastajien oman analyysin perusteella, lisäksi vinkkejä on saatu muun muassa järjestöiltä kuten Rakennusliitosta, Rakennusteollisuus RT ry:stä, muilta tarkastajilta sekä viranomaisyhteistyön kautta.
Marraskuun kierroksella tarkastajat näkivät sekä sellaisia työmaita, joilla ei työskennelty viikonloppuisin, että sellaisia, joilla työskenneltiin.
– Se riippuu paljon työmaan vaiheesta. Usein päättymisvaiheessa tapahtuu enemmän viikonloppuisin työskentelyä, Varonen kertoo.
Iso kuva ei ole muuttunut vuoden aikana viikonlopputarkastuksissa. Työmailla työskentelee sekä suomalaisia että ulkomaalaisia työntekijöitä ja töitä tehdään enemmän lauantaisin kuin sunnuntaisin.
– Sellainen havainto on tehty, että ulkomaalaisen työvoiman jatkovalvonnassa joissain keväällä tavatuissa yrityksissä väki on nyt lomautettuna tai yrityksen toiminta on loppunut kokonaan.
Tessiä ei noudateta
Vuoden aikana tehdyissä havainnoissa korostuu se, että työskentelyolosuhteissa ei ole paljon huomautettavaa.
– Jonkin verran havaintoja on puutteellisista telineistä, kulkureiteistä ja siisteydestä. Pääosin asiat ovat kunnossa, Janne Varonen sanoo.
Töitä tehdään Etelä-Suomessa 7 päivänä viikossa. Joillakin työmailla työnjohto on paikalla, kaikilla ei.
– Se näkyi työmaan yleisessä toiminnassa selvästi, jos työnjohto ei ollut työmaalla. Mielenkiintoista oli se, että joillakin työmailla pääurakoitsija ei välttämättä tiennyt, että siellä työskennellään viikonloppuisin. Se selvisi heille, kun olimme heihin yhteydessä.
Ulkomaalaisten työntekijöiden osalta puutteita on löytynyt esimerkiksi palkkauksessa.
– Havaintona on, että palkat ovat alhaisia, jopa alle tessin. Lisäksi urakkatyössä ei ole maksettu ylityö- ja sunnuntaikorvauksia. Näiden yrityksien osalta on tehty ja ollaan tekemässä vuoden 2024 puolella tarkastuksia liittyen työsuhteen vähimmäisehtojen täyttymiseen, Varonen sanoo.
Työnteko-oikeudettomia työntekijöitä tavattiin koko vuoden viikonloppuvalvonnassa vain yksi, tässä tapauksessa oli kyse työluvassa olevan ammattialarajauksen ylittämisestä.
Vuonna 2024 katsotaan uusia työnteon muotoja
Janne Varosen toiveissa on, että valtionhallinnon säästötoimenpiteistä huolimatta viikonlopputarkastuksia voidaan kohdentaa työmaille myös ensi vuonna.
– Tahtotila on tehdä näitä myös ensi vuonna, mutta en voi luvata sitä. Tarvetta on sekä viranomaisen että työnantajien ja työntekijöiden näkökulmasta. Myös alan järjestöt toivovat tarkastuksien jatkuvan. Jatko riippuu meidän rahallisista resursseistamme.
Ensi vuonna rakennusalalla myös tarkkaillaan uusien työnsuoritusmuotojen (esimerkiksi kevytyrittäjyys, pakkoyrittäjyys) kautta mahdollisesti tulevia ongelmia ja niihin liittyviä väärinkäytöksiä pyritään paljastamaan.
– Myös tilaajien tietopohjaa pitäisi pystyä parantamaan. Olemme havainneet, että urakoitsijoilla on tietämättömyyttä asiasta ja tieto on pirstaloitunut eri paikkoihin. Myös viranomaisen pitää pyrkiä tunnistamaan paremmin väärinkäyttötilanteita, sillä uusien työntekotapojen väärinkäyttö ruokkii epätervettä kilpailua ja on yksittäisen ulkomaisen työntekijän aseman hyväksikäyttöä.
Myös ulkomaalaisten työnteko-oikeuksien tarkastaminen säilyy tärkeänä.
– Sillä on vahva yhteys työperäiseen hyväksikäyttöön. Työnantaja voi painostaa työluvatonta työntekijää.
Varonen toivoo lisäksi, että yhteistyö sekä viranomaisten että alan järjestöjen kanssa paranee entisestään.
– Emme voi ratkaista kaikkia ongelmia yksin, se vaatii kaikkien toimijoiden yhteistyötä.
Teksti: Johanna Hellsten, kuva: Jukka Nissinen