Ukrainan ammattiliitto toimii sodan keskellä

Rakentaja-lehti 9.6.2023

Rakennusliiton järjestämässä kansainvälisessä seminaarissa eniten puhutti ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttö.

Kimmo Palonen muistutti avauspuheenvuorossaan, etteivät siirtotyöläiset ole syyllisiä ongelmiin, vaan ihmiskauppiaat ja poliitikot.

Rakennusliiton liittokokouksen aattona järjestettiin Helsingissä seminaari teemalla Rakentajat Euroopassa ja maailmalla. Paikalle esiintymään oli kutsuttu pääsihteeri Tom Deleu Euroopan Rakentajien Federaatiosta EFBWW:stä, toiminnanjohtaja Janne Ronkainen Suomen Ammattiliittojen solidaarisuusjärjestö SASK:sta, kansainvälisten asioiden päällikkö Pekka Ristelä SAK:sta ja mielenkiintoisimpana vieraana, katkeilevan teams-yhteyden välityksellä puheenjohtaja Vasyl Andrejev Ukrainan rakennusliitosta, PROFBUD:sta.

– Rakentajat ovat aina liikkuneet työn perässä maiden rajojen yli ja siirtotyöläisyys on ollut aina osa rakennusalaa. Liikkuvat työntekijät ovat alttiita hyväksikäytölle aina lievästä alipalkkauksesta törkeään ihmiskauppaan. Mekin olemme saaneet siitä osamme; Rakennusliitto kamppailee ongelmaa vastaan joka päivä, Rakennusliiton nykyinen puheenjohtaja Kimmo Palonen muistutti seminaarin aluksi.

Palosen mukaan tarvitaan uudenlaisia ratkaisuja, jotta hyväksikäyttö saadaan kuriin.

– EU:n ulkopuolelta tulevalle työvoimalle tarvitaan käyttöön älytili. Kyseessä olisi viranomaisen ylläpitämä älytili, josta raha jakaantuisi automaattisesti eri osoitteisiin: työntekijälle, verottajalle, eläkeyhtiölle. Kaikki muut hyötyisivät paitsi hyväksikäyttäjät, Palonen sanoi.

Palonen muistutti, että työntekijöiden hyväksikäyttö on yleiseurooppalainen ongelma, joten ammattiliitotkin tarvitsevat rajat ylittävää yhteistyötä.

– Periksi ei pidä antaa. On niin helppoa leimata siirtotyöläiset syyllisiksi kaikkeen, mutta he eivät ole syyllisiä tilanteeseen, vaan ihmiskauppiaat ja poliitikot.

Sodan keskellä jäsenten apuna

Ukrainan rakennusliiton puheenjohtaja Vasyl Andrejev esiintyi etäyhteydellä, sillä hän ei saanut maastapoistumislupaa.

Ukrainan ammattiliitto PROFBUD:n puheenjohtaja Vasyl Andrejev ei saanut matkustuslupaa ulos Ukrainasta, mutta esiintyi etänä seminaarivieraille.

Akuutimmat ongelmat ovat itse sota, mutta myös sen seuraukset. Ukrainan talous supistui 90 prosenttia ja vaikka se on parhaillaan elpymässä, tilanne ei ole hyvä. Inflaatio on kova, monet palvelut, liiketoiminta ja logistiikka ovat kalliita ylläpitää. Venäjä myös katkaisi sähköt koko maasta ja vaikka ne on osittain saatu palautettua, sähkö katkeilee edelleen useita kertoja päivässä.

– Myös ihmisten keskipalkka on laskenut. Minimipalkka jäädytettiin uudella lainsäädännöllä, Andrejev kertoi.

Humanitaarinen apu saa puheenjohtajalta kiitosta.

– Saimme nopeasti taloudellista apua. Noin puolet siitä on jaettu suoraan liiton jäsenille, jotta he saisivat ostettua ruokaa perheilleen. Erityisesti ne, joilla on pieniä lapsia, ovat olleet avunsaajien joukossa.

Ammattiliitto ei ole kuitenkaan muuttunut pelkäksi avustusjärjestöksi. Työnantajapuolen kanssa käydään neuvotteluja palkankorotuksista ja maksamattomista palkoista. Liitto on myös kehittänyt uudenlaista palvelua jäsenilleen.

– Koska monelta on mennyt työpaikka, aloitimme koulutusohjelman, jossa heidät koulutetaan tekemään jotain muuta. Esimerkiksi muurareille ja ikkunalasiasentajille riittää töitä, ja koulutuksesta he saavat tarvittavat todistukset ja voivat vaihtaa alaa.

Tulevaisuudesta ei kukaan tiedä, ja se huolettaa ay-johtajaa.

– Kun sota joskus loppuu, meillä on edessämme uudenlainen ongelma. Hyvin suuri joukko naisia ja lapsia on muuttanut ja paennut pois Ukrainasta. Kun sodassa palvelleet miehet vapautuvat, he saattavat lähteä perheensä perässä pois Ukrainasta, sillä heidän kotinsa ja työpaikkansa ovat tuhoutuneet, Andrejev pohti.

Hän myös vetosi kaikkiin Euroopan valtioihin: Ukraina tarvitsee investointeja.

– Ja me tarvitsemme myös Suomen Rakennusliiton ääntä siinä, että Ukrainan jälleenrakentamisessa tehdään työtä reiluin työehdoin.

Sosiaalinen dumppaus pilaa alan maineen

Tom Deleun puheesta kävi selväksi se, että koko Eurooppaa painii yhdessä samanlaisten ongelmien kanssa, mitä tulee työntekijöiden hyväksikäyttöön.

EFBWW:n pääsihteeri Tom Deleu ei säästellyt sanojaan puhuessaan sosiaalisesta dumppauksesta ja työelämärikollisuudesta.

– Tämä on edelleen iso aihe. Kun rakennusalaa hallitsee tällainen toiminta, se tekee alasta vähemmän houkuttelevan työntekijöille. 30-vuotista työvoiman vapaata liikkuvuutta EU-alueella aina juhlitaan. Se todellinen ongelma onkin palveluiden vapaa liikkuvuus. Työntekijät nähdään halpana tavarana, jolla ei ole oikeuksia tai suojaa ja jonka voi heittää pois, jos haluaa, Deleu totesi.

Deleu myös muistutti, että ongelma koskettaa myös rehellisesti toimivia yrityksiä, koska se synnyttää epäreilua kilpailua. ja kun useampi ja useampi yritys huomaa, ettei reilulle toiminnalla pärjää, syntyy negatiivinen syöksykierre.

– Tällä hetkellä suurennuslasin alla on aliurakointi. Monet työrikokset liittyvät aliurakointiketjuihin. Aliurakoinnissa ei sinänsä ole mitään pahaa. Rakentamisessa tarvitaan eri töihin erikoistuneita urakoitsijoita. Mutta nykyisin aliurakoini on myös väline työvoiman hyväksikäyttöön, Deleu sanoi.

EFBWW:n tavoitteena on, että alalla käytettäisiin suoria työsuhteita.

– Suorat työsuhteet myös houkuttelevat työntekijöitä yritykseen. Haluamme erilaiset välikädet pois ja tässä suuri valta on esimerkiksi julkisilla tilaajilla. Heillä olisi mahdollisuus vaikuttaa urakkaketjujen pituuksiin.

Ay-liike on solidaarinen

Pekka Ristelän mukaan kansainväliset sopimukset turvaavat Suomessakin muun muassa lakko- ja järjestäytymisoikeutta.

SAK:n kansainvälisten asioiden päällikkö Pekka Ristelän mukaan kansainvälinen toiminta on ay-liikkeen DNA:ssa.

– Solidaarisuus on kaiken ay-toiminnan perusta. Niin maiden rajojen yli kuin yksittäisen työpaikan sisälläkin. Me emme auta toisiamme pelkästä auttamisen ilosta, vaan siksi, että meillä on yhteisiä etuja ja yhdessä niitä voidaan edistää, Ristelä totesi.

Ristelästä on tärkeää muistaa, että suomalainen ay-liike sai sekä henkistä että taloudellista tukea muualta maailmasta, erityisesti muista pohjoismaista pitkälle 1960-luvulle asti.

– Nähtiin, että jos Suomessa poljetaan työn hintaa, se muodostuu kilpailuhaitaksi muissakin maissa. Suomalainen ay-liike on lähes alusta asti ollut mukana kansainvälisessä yhteistyössä.

Nykyäänkin ammattiliitot tukevat toisiaan yli rajojen taloudellisesti, työtaisteluja tukemalla ja poliittisia julkilausumia antamalla.

– Vaikka liitoilla olisi maassa kuinka vahva asema tahansa, sen voi menettää. Jäsenpohja on pidettävä vahvana, mutta myös poliittista vaikuttamista on tärkeää tehdä kansainvälisellä tasolla.

– Jos Suomessa poliitikot alkavat haastaa lakko-oikeutta, voimme vedota kansainvälisiin normeihin eli muun muassa ILO:n sopimuksiin. Myös EU:n jäsenmaana meille on turvattu työelämän vähimmäisoikeudet, Ristelä jatkoi.

Ristelän mukaan erityisesti työsuojelulainsäädäntö on vahvistunut EU:n myötä. EU määrittelee direktiivein minimitason.

– Teemme töitä, että näitä vahvistetaan entisestään.

Ristelän mukaan maailman kuohunta ja erilaisten diktaattorien nousu on tehnyt ay-toiminnasta monessa maassa vaikeampaa viime vuosien aikana.

– Venäjällä, Valko-Venäjällä ja Hongkongissa on vangittu ay-liikkeen johtoa. Myanmarissa sotilashallinto on vaikeuttanut ay-toimitsijoiden työtä, mutta siellä on pystytty vielä jatkamaan. ITUC:n (Ammattiliittojen kansavälinen kattojärjestö) analyysin mukaan maailmassa on otettu takapakkia demokratian vahvistumisessa. Sellaisetkin maat, jotka ovat aiemmin olleet ainakin jossain määrin demokraattisia, ovat ottaneet huolestuttavia askelia taaksepäin.

Teksti: Johanna Hellsten, kuvat: Kimmo Brandt