Rakennusliiton Harjuniemi: Ajatusta kaksivuotisesta ammattikoulutuksesta ei tule hylätä
25.4.2023 UutisetKoulutusNuoret
– Valtiovarainministeriön budjettipäällikkö Mika Niemelän esitys ammatillisen koulutuksen muuttamisesta kolmivuotisesta kaksivuotiseksi on tyrmätty lukuisin perustein. Kaksivuotisuutta ei tulekaan toteuttaa universaalina, kaikkia koskevana, muutoksena eikä säästötavoitteen perusteella, mutta tutkimatta sitä ei kannattaisi hylätä, sanoo Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemi.
Esimerkiksi rakennusalan osalta toisen asteen ammatillinen koulutus on edelleen käymistilassa, mikä alkoi jo Sipilän hallituksen massiivisesta koulutusbudjetin leikkauksesta. Sen jälkeen koulutukseen on palautettu rahaa, mutta liian monet opiskelijat keskeyttävät edelleen opintonsa. Koulupäivät ja -viikot ovat rikkonaisia ja poissaolot yleisiä, mikä entisestään heikentää opiskelumotivaatiota. Yrityksistä tulevan palautteen perusteella valmistuvilla opiskelijoilla on puutteita jopa perustason ammatillisissa taidoissa.
– Jos sama raha käytettäisiin laadukkaampaan ja tiiviimpään opetukseen kaksivuotisessa koulutuksessa, säilyisi opiskelijoiden motivaatio paremmin, keskeyttämiset vähenisivät ja myös oppiminen paranisi. Säästöä puolestaan syntyisi siitä, kun koulusta siirryttäisiin työelämään vuotta aiemmin, Harjuniemi uskoo.
Myös vaihtoehtoja kaksi- tai kolmivuotiselle koulutukselle löytyy.
– Rakennusalalla kokeiltu 2+1-malli on osoittautunut hyväksi. Siinä käydään reippaasti kaksivuotiset opinnot ja mennään vuodeksi yritykseen oppisopimukseen, Harjuniemi sanoo.
Jopa toiselta asteelta yliopistoon yltävä opintopolku on merkittävä mahdollisuus nykyisessä muuttuvassa opintoympäristössä ja työelämässä. Toisen asteen opiskelijoiden mahdollisuus jatko-opintoihin olisikin turvattava myös kaksivuotisen koulutuksen yhteydessä. Tämä on mahdollista rakentamalla opintosiltoja koulutusten välille tai sisällyttämällä toisen asteen opetukseen vapaaehtoinen mahdollisuus yleissivistävien opintojen suorittamiseen.
– Itse asiassa monissa ammattikorkeakouluissa on jo olemassa siltaopintoja helpottamaan ylemmälle opintoasteelle siirtymistä, Harjuniemi muistuttaa.
Vähintäänkin koulutuskeskustelussa pitäisi laajentaa keskustelijoiden piiriä ottamalla mukaan kaikki asianosaiset.
– Keskustelussa ovat tähän mennessä olleet äänessä ainakin opettajien edustajat, ammattiliitot, tutkijat ja poliitikot. Olisi reilua kuulla myös ammatillisten aineiden opiskelijoiden mielipide heitä itseään koskevassa asiassa. Myös yrityksillä on kokemusperäistä tietoa toisen asteen koulutuksen tuloksista.