Arkista arkkitehtuuria
Rakentaja-lehti 17.3.2023Suomalainen moderni arkkitehtuuri on muovannut ihmisten käsitystä hyvinvointivaltiosta.
Arkkitehtuurin tutkija Aleksi Lohtaja aloitti syksyllä Archinfossa yhteiskunnallisen vaikuttamisen asiantuntijana.
– Arkkitehtuurin tiedotuskeskuksen tavoitteena on tehdä suomalaista arkkitehtuuria tunnetuksi sekä kansallisesti että kansainvälisesti.
Lohtaja on myös mukana arkkitehtuuriin liittyvässä kansalaiskeskustelussa.
– Se voi kuulostaa lobbaustyöltä, mutta itse näen sen niin, että ihmisten olisi koettava rakentaminen ja kaupunkisuunnittelun omaksi asiakseen. Laadukkaan arkkitehtuurin avulla voimme ratkoa akuutteja sosiaalisia, poliittisia ja ekologisia kysymyksiä.
Arkkitehtuuri ei ole vain silmiä hiveleviä wau-kohteita vaan se on jokapäiväisen elämän sujuvuutta. Lohtajan mukaan perinteinen suomalainen arkkitehtuuri on tuottanut toimivia asuntojen pohjaratkaisuja. Hyviä esimerkkejä ovat Helsingin Olympiakylä ja rintamiestalojen tyyppipiirustukset.
– Moni on parjannut 1960–1970-lukujen rakennuskantaa. Koronapandemian myötä huomattiin, että lähiöiden, kuten Helsingin Pihlajaniemen ja Herttoniemen, asunnot ovat pohjien puolesta hyvin toimivia. Nykyisissä gryndikohteissa ei välttämättä ole samanlaista muuntojoustavuutta. Miten valo tulee asuntoon ja miten sitä voi muokata elämäntilanteen mukaan.
Lohtaja haluaisi palata yksinkertaisempiin rakennusratkaisuihin, kuten painovoimaiseen ilmanvaihtoon ja massiivirakenteisiin.
– Koehankkeista pitäisi päästä oikeaan tuotantoon. Itseäni kiinnostaa miten käsityövaltaisia menetelmiä voitaisiin yhdistää teolliseen valmistamiseen.
Lohtaja uskoo, että painovoimaisen ilmanvaihdon ja muurauksen arvostus sekä CLT-elementtien käyttö nousevat Euroopassa lähivuosina. Elementtirakentamisella on oma paikkansa ja sitä voi yhdistää käsityövaltaisempiin rakennustekniikoihin. Samalla se olisi paluuta suomalaisen arkkitehtuurin vanhoihin käytäntöihin.
– Arkkitehdin ja tekijöiden vuorovaikutus on hedelmällinen tapa tuottaa ratkaisuja. Tunnetuin esimerkki on Alvar Aallon punatiilirakennukset Jyväskylän seudulla. Aalto arvosti muurareita ja kysyi heiltä neuvoja ideoiden toteutukseen.
Lohtaja vertaa tilannetta Qatarin urheilustadionien rakentamisurakkaan, joka vaati tuhansien rakennustyöläisten hengen.
– Rakentamisen pitää olla kestävää niin ekologisesti, taloudellisesti kuin sosiaalisestikin.
Hyvinvointia kaikkialle
Suomessa arkkitehtuuri ei ole samalla lailla politisoitunut kuin vaikkapa Britanniassa, jossa kuningas Charles on arvostellut modernia arkkitehtuuria ja kaupunkisuunnittelua rumaksi ja kaoottiseksi.
– Suomessa arkkitehtuuri on ollut demokraattista ja sitä on tehty kaikille.
Lohtajan mukaan suomalaista hyvinvointivaltiota rakennettiin 1950–1970-luvulla hajautetusti. Arkkitehtuurin merkkirakennuksia nousi niin kirkonkyliin kuin isoihin kaupunkeihinkin. Tehtaiden ja sairaaloiden työntekijöille tehtiin laadukkaita asuinalueita.
Lohtajan mukaan ihmisten elämänkaarikokemus hyvinvointivaltiosta kiteytyy rakennettuun ympäristöön. Synnytyssairaalasta kouluihin ja kirjastoihin, kotoa tieinfraa pitkin työpaikalle.
Teksti: Jukka Nissinen Kuva: Antti Kirves