Takaisin

Väki muuttaa, talot jäävät

Rakentaja-lehti 16.12.2022

Muuttoliikkeen takia talot ja torpat tyhjenevät syrjäseuduilla.

Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan omistama Ylva rakennuttaa parhaillaan Hakaniemeen Lyyra-kiinteistöä. Rakennushankkeen tieltä purettiin pari 1980-luvulla rakennettua toimistorakennusta.

Kaupungistuminen hidastui hetkellisesti koronapandemian takia Suomessa. Tänä vuonna palattiin takaisin vanhalle muuttouralle. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan maan sisäinen muuttoliike toi tammi–kesäkuussa pääkaupunkiseudulle 350 hengen lisäyksen. Espoo vastasi pääkaupunkiseudun kotimaisesta muuttovoitosta, sillä Vantaa ja Helsinki menettivät 650 asukasta muuttoliikkeen seurauksena. Merkittävin väenlisäys tuli nettomaahanmuutosta, joka toi lähes 9 500 asukasta pääkaupunkiseudulle.

Pääkaupunkiseudun ulkopuolella väestön kasvu tammi–kesäkuussa oli suurinta Tampereella 3 000, Oulussa 2 100, Kuopiossa 1 000, Jyväskylässä 600 ja Turussa 400 henkilöä.

Kiinteistömarkkinat ovat eriytyneet Suomessa merkittävästi, mutta tällä hetkellä Helsingin ydinkeskustalla ja pienillä taajamilla on sama ongelma. Liiketiloja on enemmän tarjolla kuin maksukykyisiä vuokralaisia. Helsingin kalleimmista liikehuoneistoista reilut 15 prosenttia on tyhjillään.

Tästä huolimatta Helsingin keskustassa ei ole lähdetty alentamaan vuokratasoa. Tämä saattaa johtua suurten kiinteistösijoitusyritysten tavasta arvottaa kiinteistön arvo oletettujen vuokratulojen perusteella ja reilulla kertoimella terästettynä. Jo 5 prosentin vuokranalennuksella päädytään kiinteistön arvon miljoonaluokan alenemiseen, jolloin kiinteistösijoittaja saattaa joutua keskustelemaan pankinjohtajan kanssa uusista lainaehdoista.

Pienten taajamien liiketilojen ongelmat ovat toisenlaisia. Vuokralaisia ei saa edes omakustannehintaan. Epätoivoiset omistajat ovat myyneet liiketiloja jopa varattomille hämäräbisneksen pyörittäjille, jotta kiinteistön jatkuvista juoksevista kuluista päästäisiin eroon. Taloyhtiön muille osakkaille tällainen tilanne on taloudellinen katastrofi.

Joko purkutalkoot on aloitettu?

Savonlinnassa purettiin 1980-luvulla rakennettuja kerrostaloja vuonna 2018, kun opettajankoulutuslaitos siirrettiin Joensuuhun.

Muuttoliikkeen takia asunnot ja liiketilat jäävät kylmilleen muuttotappioalueilla. Tästä huolimatta vanhoja taloja puretaan eniten kaupunkimaisissa kunnissa. Sellaisiksi lasketaan ne kunnat, joiden väestöstä vähintään 90 prosenttia asuu taajamissa tai suurimman taajaman väkiluku on vähintään 15 000.

Vuonna 2021 Suomessa purettiin 142 kerrostaloa. Maaseutumaisissa ja taajaan asutuissa kunnissa sijaitsi vain 31 purettavaa kerrostaloa.

Omakoti- ja paritaloja purettiin kaupunkimaisissa kunnissa 1 406 kappaletta, mikä on 65 prosenttia kaikista puretuista pientaloista. Samaan suhdelukuun nousi myös rivitalojen purkamistahti. Niitä tosin purettiin huomattavasti vähemmän, koko Suomessa yhteensä 176 rivaria.

Purettujen talojen osuus koko rakennuskannasta on hyvin pieni, vain muutaman promillen luokkaa. Ainoastaan maaseutumaisten kuntien purettujen kerrostalojen (0,46 %) ja rivitalojen (0,38 %) suhteellinen määrä rakennuskannasta nousi sitä suuremmaksi. Vastaavasti omakoti- ja paritalojen purkutahti oli vain puolet taajaan asutuissa ja maaseutumaisissa kunnissa verrattuna kaupunkimaisten kuntien purkuintoon.

Kauppa ei käy, vaikka halvalla menisi

Kauko Perälä haluaisi myydä omakotitalon talousrakennuksineen, mutta kauppoja ei ole vielä syntynyt.

Tohmajärven Okkulassa eläköitynyt rakennusmies Kauko Perälä on yrittänyt myydä pientä omakotitaloa kesäkuusta lähtien. Vanha peltikattoinen ja mineriittipintainen talo seisoo puolen hehtaarin tontilla. Vanhasta pientilallisen navetasta on tehty varastorakennus ja nikkarointitilaa. Toisessa päässä ulkorakennusta on sauna ja liiteri.

– Tästä talosta on jo kerran lyöty kättä päälle ja juotu pullakahvit kaupantekijäisiksi. Ostaja ihastui viimeisen päälle, mutta seuraavana aamuna soitti ja perui kaupat, Perälä harmittelee.

Tontilla on oma kaivo, josta saa keittiövedet nousemaan sisälle. Viemäröintiä ei ole. Perälälle talo on päätynyt isän talokauppojen myötä.

– Tämä oli isälle sellainen harrastemökki.

Kuivalle hietamaalle rakennetusta talosta näkee, että siitä on pidetty huolta. Sisäilma tuoksuu raikkaalle, vaikka talossa ei ole asuttu vuosiin vakituisesti.

Lopulta Perälä kyllästyi toivottaman tuntuiseen myyntiurakkaan ja ajatteli lyödä hanskat tiskiin.

– Pidin taloa myynnissä kesä–heinäkuun ajan. Ilmoitusajan loputtua ajattelin, etten pane enää ilmoitusta lainkaan. Tyttäret sanoivat, että he laittavat ilmoituksen puolestani.

– Minulla oli alkuun 13 000 euron hintapyyntö. Tyttäreni kysyi, mikä hinta laitetaan ilmoitukseen. Sanoin, että pane mikä vaan, sillä tämän talon ostaminen ei ole hinnasta kiinni, vaan kiinnostuksesta.

Valitettavasti pari kuukautta lisäaikaa tori.fin myyntisivustolla ei tuonut tulosta. Tällä hetkellä talo on pelkästään hiljaisessa myynnissä.

Tohmajärven keskustassa Kemien mäellä on purettu tänä syksynä kerrostaloja. Okkulassakin on purettu muutama omakotitalo tarpeettomana.

– Täältä lähdettiin ennen työn perään muualle. Nyt täällä on pula työntekijöistä, esimerkiksi hitsareista. Siitä huolimatta tänne ei ole enää tulijoita, Perälä ihmettelee.

Teksti ja kuvat: Jukka Nissinen