Apua yökukkujalle
Rakentaja-lehti 4.11.2022Uniongelmiin ei aina tarvita pillereitä, vaan unettomuuden syyt tulee selvittää ja kokeilla ensin lääkkeettömiä vaihtoehtoja.
Väsyttää. Illalla ei saa unta, tai herää aamuyöstä valvomaan. Jollakin unta tulee kyllä riittävästi, mutta uni ei virkistä.
– Uniongelmat lähtivät Suomessa vuoden 2019 jälkeen kasvuun raketin lailla. Isot kriisit – koronapandemia, Ukrainan sota – aiheuttivat nousun. Julkisen terveydenhuollon rekistereistä se näkyy selkeästi. Nyt tilanteessa on pientä tasaantumista, mutta johtuuko se tilanteen paranemisesta, vai siitä, että ihmiset eivät pääse vastaanotolle, ei vielä tiedä, uniongelmiin erikoistunut yleislääkäri Eevert Partinen Terveystalosta kertoo.
Partisen mukaan uniongelmat koskevat kaikkia ikäluokkia, vaikka ison työterveystalon lääkärinä hän törmääkin nyt eniten työssäkäyvien univaikeuksiin.
Välillä vai usein?
– Noin puolet tulee meille siksi, että ei joko saa iltaisin unta tai heräilee keskellä yötä. Toinen puoli tulee siksi, että uni ei virkistä, vaikka nukkuisi kuinka paljon. Ensin selvitetään, onko unettomuuden syy elimellinen, esimerkiksi uniapnea tai levottomat jalat. Karkeasti ottaen naisilla syy on useammin ei-elimellinen, keski-ikäisillä miehillä on eniten uniapneaa.
Vastaanotolla lääkäri selvittää, onko kyse hetkittäisestä unettomuudesta, vai onko se kestänyt pitkään ja on jatkuvaa. Tilapäisestä unettomuudesta kärsii vähintään 30 prosenttia väestöstä.
– Valtaosa meistä nukkuu huonosti välillä. Pitkäkestoinen unettomuus – nukutaan huonosti 3 yötä viikossa ja tila kestää yli kuukauden– kärsii noin 12 prosenttia suomalaisista. Tämä vaikuttaa jo selvästi ihmisen toimintakykyyn, Partinen sanoo.
Mielen koulutusta
Unettomuutta hoidetaan paljon erilaisilla lääkkeillä. Partisen mukaan tietotaito ja ymmärrys lääkkeettömistä hoidoista on kuitenkin lisääntynyt, ja nykyään niitä olisi hyvä kokeilla ensin.
Ensin selvitetään uneen vaikuttavien asioiden tila.
– Onko sairauksia, joiden hoito voi vaikuttaa uneen, elintavat, kuten ravinto, liikunta ja unirytmin säännöllisyys, kofeiinin käyttö – juodaan kahvia liian myöhään, vaikka se ei sovi kaikille – alkoholi, joka on tyypillinen unta heikentävä tekijä, kun jo 1–2 annosta vaikuttaa uneen. Myös sosiaaliset suhteet, harrastukset ja työn ja vapaa-ajan tasapaino. Kaikki nämä käydään läpi, sillä ne vaikuttavat uneen, Partinen kertoo.
Unettomuuden hoidossa käytetään unettomuuteen suunniteltua kognitiivis-behavioraalista terapiaa.
– Sillä muokataan ajatuksia ja saadaan kehon ja mielen ylivireyttä rauhoitettua. Kehon ylivireyttä rauhoittavat myös jooga, mindfulness ja erilaiset hengitysharjoitukset. Mielen ylivireyteen vaikutetaan esimerkiksi kirjoittamalla mielessä vellovat asiat paperille ja käsitellään ne.
– Erityisesti fyysisen työn tekijöiden olisi hyvä muistaa, että vaikka työ on rankkaa, ei se riitä ainoaksi liikunnaksi. Esimerkiksi rauhallinen, palauttava kävelylenkki töiden jälkeen on parempi kuin sohvalle kellahtaminen, Partinen muistuttaa.
Useat työterveystoimijat, mukaan lukien Terveystalo, tarjoavat erilaista univalmennusta joko ryhmissä tai yksilöhoitona. Terveystalo on esimerkiksi kouluttanut yli 100 univalmentajaa, jotka opastavat ja auttavat uniongelmien lääkkeettömissä hoidoissa.
Aina lääkkeetön hoito ei kuitenkaan riitä ja avuksi voidaan tarvita tukilääkettä.
– Lääkkeet mietitään aina yksilöllisesti. Esimerkiksi jetlagiin ja viivästyneeseen unijaksoon melatoniinilla on huomattu olevan hyvä vaikutus. Lyhytaikaisesti voidaan myös käyttää perinteisiä unilääkkeitä, jos potilas ei nuku juuri lainkaan. Niiden käytössä pitää kuitenkin jo alussa tehdä suunnitelma siitä, miten lääkitys lopetetaan, Partinen muistuttaa.
Teksti ja kuva: Johanna Hellsten