Puheenjohtajatentti

Rakentaja-lehti 4.11.2022

Kuinka kolme ehdokasta linjaavat liiton tulevaisuutta ja tehtäviä vuonna 2023?

Rakennusliiton liittokokous järjestetään 12.–13.5.2023. Liittokokouksessa valitaan liitolle puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja seuraavaksi neljäksi vuodeksi. Liiton nykyinen puheenjohtaja, Matti Harjuniemi, on ilmoittanut, ettei enää ole käytettävissä seuraavalle neljävuotiskaudelle.

Tähän mennessä kisaan liiton seuraavasta johtajakaksikosta on ilmoittautunut/pyydetty liiton nykyinen varapuheenjohtaja Kimmo Palonen (puheenjohtajaksi), liiton pohjoisen palvelualueen päällikkö Marko Niskanen (puheenjohtajaksi) ja liiton vastaava lakimies Jyrki Ojanen (varapuheenjohtajaksi). Rakennusliiton säännöt sallivat ehdokkaiden asettamisen vielä liittokokouspäivänäkin, joten muitakin ehdokkaita saattaa vielä ilmaantua.

Rakentaja lähetti kolmelle ehdokkaalle samat kysymykset, jotka liittyvät liiton rooliin ja tulevaisuuteen seuraavan neljän vuoden aikana.

Kysymykset:

1. Miksi haet puheenjohtajan/varapuheenjohtajan paikkaa?

2. Mihin Rakennusliiton tulisi mielestäsi erityisesti keskittyä seuraavalla liittokokouskaudella ja miten näet puheenjohtajan/varapuheenjohtajan roolin siinä?

3. Miten rakentajien tessien pitäisi kehittyä lähitulevaisuudessa ja miten pystyt edistämään sitä?

4. Puheenjohtaja/varapuheenjohtaja on tärkeä vaikuttaja myös ulospäin liitosta. Minkälaisia verkostoja vaikuttamiseen olet pystynyt luomaan?

5. Liitto muuttuu aikojen mukana. Minkälaisia muutoksia näet liiton toiminnassa lähitulevaisuudessa?

6. Liiton jäsenet ovat liiton voiman lähde. Millä tavoin jäsenkehitys pidetään noususuuntaisena?

7. Minkälaisia lääkkeitä ehdotat siihen, että jäsenet saataisiin osallistumaan liiton toimintaan niin, että jäsendemokratia näkyy ja tuntuu liitossa?

————————————————————————————–

Kimmo Palonen

Ikä 53 vuotta
Naimisissa, 2 lasta ja 1 lapsenlapsi
Putkiasentaja 15 vuotta
Luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu 10 vuotta
Ammattiosaston sihteeri- ja puheenjohtaja 10 vuotta
Talotekniikka-alan TES-työryhmän puheenjohtaja 4 vuotta
TES- neuvottelukokemus 23 vuotta
Talotekniikka-alan sopimusvastaava 16 vuotta
Rakennusliiton neuvottelupäällikkö 3 vuotta
Rakennusliiton varapuheenjohtaja alkaen 5/2019
Avoin työttömyyskassa A-kassan hallituksen varapuheenjohtaja
Rakennusliiton Vakuutuskassan hallituksen puheenjohtaja

1. Miksi haet puheenjohtajan/varapuheenjohtajan paikkaa?

Haen siksi, että minua on pyydetty usean aluejärjestön toimesta asettumaan ehdolle. Koen omaavani riittävän kokemuksen ja tietotaidon, joita tehtävä vaatii.

Työehtosopimustoiminta on liiton asialistalla ylivoimaisesti tärkein asia. Ilman työehtosopimuksia ei ole minimipalkkoja. Työehtosopimusten puolustaminen, kehittäminen ja selkeyttäminen ovat asioita, joihin tulee mielestäni ensisijaisesti panostaa. Katson, että yli 20 vuoden kokemus tes-neuvottelutoiminnasta ja sen mukanaan tuoma kokemukseen perustuva tietämys sekä luottamukselliset suhteet työnantajapuolen neuvottelijoihin antavat puheenjohtajan tehtävään hyvät lähtökohdat.

2. Mihin Rakennusliiton tulisi mielestäsi erityisesti keskittyä seuraavalla liittokokouskaudella ja miten näet puheenjohtajan/varapuheenjohtajan roolin siinä?

Työmarkkinatoiminta, järjestöllinen vahvuus ja yhteiskuntavaikuttaminen! Rakennusliiton tulee mielestäni edelleen keskittyä luottamushenkilöverkoston vahvistamiseen ja jäsenhankintaan. Ilman riittävän kattavaa järjestäytymisastetta liiton puhe- ja vaikutusvalta heikkenee varsinkin tes-pöydissä, mutta myös laajemminkin. Puheenjohtajan rooli on yhdessä johtoryhmän kanssa taata riittävät resurssit ja työkalut tähän työhön.

Harmaan talouden nitistäminen kaikin eri keinoin on tärkeä painopistealue. Mm. työsuhdetyön naamioiminen yrittäjyydeksi on asia, joka täytyy saada kitkettyä alalta. Kyse on harmaasta taloudesta.

Puheenjohtajilla tulee olla tieto ja ymmärrys siitä, kuinka eri tavoin väärin toimivat kiertävät pelisääntöjä. Puheenjohtajien tulee myös pystyä esittämään konkreettisia ratkaisuja väärintoimijoiden kuriin saattamiseksi laki- ja tes-säätelyllä. Tässä työssä olemassa olevat yhteydet poliittisiin päättäjiin, virkamiehiin, mediaan ja muiden ammattiliittojen puheenjohtajiin sekä työnantajajärjestöjen vetäjiin ovat välttämättömiä.

3. Miten rakentajien tessien pitäisi kehittyä lähitulevaisuudessa ja miten pystyt edistämään sitä?

Yleissitovilla työehtosopimuksilla määritetään minimipalkat ja työehdot. Siksi tauluokkopalkkoihin tulee kiinnittää erityishuomio. Suorituspalkkaustyön osuuden nostaminen on toinen tärkeä kehityksen kohde. Se tapahtuu haastamalla työnantajat työn tuottavuuden näkökulmasta. Tuottavasta työstä on varaa maksaa parempaa palkkaa. Oikeastaan ainoa realistinen ansiotason merkittävämmän noston keino on suorituspalkkaustyön osuuden lisääminen. Sopimusten määräysten selkeyttäminen mahdollisuuksien mukaan on myös tärkeä kehityskohde.

4. Puheenjohtaja/varapuheenjohtaja on tärkeä vaikuttaja myös ulospäin liitosta. Minkälaisia verkostoja vaikuttamiseen olet pystynyt luomaan?

SAK:n liittojen puheenjohtajat ja neuvottelutoiminnasta vastaavat henkilöt ovat tulleet tutuksi, samoin rakennusalojen työnantajaliittojen johtajat ja neuvottelijat. Median edustajia, virkamiehiä, kansanedustajia ja ministerien poliittisia avustajia sekä rakennusalan yritysten johtajia on tarttunut verkostooni. Opetushallituksesta Rakennusalan ammatillisesta koulutuksesta vastaavat henkilöt ovat tulleet vuosien varrella tutuiksi.

5. Liitto muuttuu aikojen mukana. Minkälaisia muutoksia näet liiton toiminnassa lähitulevaisuudessa?

Liiton toiminnan painopiste tulee suunnata korostetummin perusasioihin, kuten luottamushenkilöverkoston laajentamiseen, työehtosopimustoimintaan ja järjestäytymisasteen nostamiseen. Vähemmän tärkeät, maailmoja syleilevät tekemiset tulee karsia.

EU:n työelämälainsäädännön merkitys korostuu entisestään. Liiton tulee entistä voimakkaammin olla mukana vaikuttamassa työntekijöiden työehto-, työaika- ja työsuojeluasioihin. Tämä toteutuu parhaiten osallistumalla asiantuntijaroolissa Euroopan rakennus- ja puutyöväen federaation vaikutustyöhön.

Digitalisaation suomat mahdollisuudet tulee ottaa kattavammin käyttöön kaikessa liiton toiminnassa, jossa se suinkin on mahdollista ja järkevää.

6. Liiton jäsenet ovat liiton voiman lähde. Millä tavoin jäsenkehitys pidetään noususuuntaisena?

Hyvät palvelut, jäsenedut, asiantunteva henkilöstö ja edullinen jäsenmaksu sekä yhteydenpito työntekijöiden edustajiin. Viestintä on tässä työssä avainasemassa. Kaikille liiton jäsenille ammattialasta tai asuinpaikasta riippumatta tasavertainen palvelu.

7. Minkälaisia lääkkeitä ehdotat siihen, että jäsenet saataisiin osallistumaan liiton toimintaan niin, että jäsendemokratia näkyy ja tuntuu liitossa?

Ihmisiä ei saada väkisin osallistumaan perinteisiin kokouksiin. Vapaamuotoiset, ajankohtaisiin teemoihin keskittyvät verkkokoulutukset, keskustelufoorumit ja seminaarit myös työajan ulkopuolella madaltavat osallistumiskynnystä. Hokkuspokkusjuttuja ei tarvita. Ihmisten työelämän arkeen liittyvät teemat tulee pitää ykkösprioriteettina; työehdot, työllisyys, työturvallisuus, koulutus – siinä tärkeimmät.

Marko Niskanen

Ikä 50 vuotta
Rakennusliiton Pohjoisen palvelualueen päällikkönä 2 vuotta
Rakennusliiton toiminta-aluepäällikkönä yhteensä 7 vuotta
Rakennusliiton aluetoimitsijana 3 vuotta Kainuun aluetoimistolla Kajaanissa
Kirvesmiehenä 20 vuotta
Rakennusliiton hallituksen jäsen
Rakennusliiton Kainuun aluejärjestön puheenjohtaja
Sotkamon ammattiosaston puheenjohtaja
Sotkamon ammattiosaston sihteeri
Pääluottamusmies
Yrityskohtainen työsuojeluvaltuutettu
Urakkaporukan nokkamies

1. Miksi haet puheenjohtajan/varapuheenjohtajan paikkaa?

Olen ehdolla Rakennusliiton puheenjohtajaksi, koska olen aidosti kiinnostunut jäsentemme ja Rakennusliiton tulevaisuudesta. Lisäksi olen todella iloinen siitä, että Itä-Suomen, Kainuun, Oulun ja Lapin aluejärjestöjen edustajakokoukset pyysivät minua asettumaan puheenjohtajaehdokkaaksi. Myös Keski-Suomen aluehallitus on osoittanut tukensa ehdokkuuttani kohtaan. Tämä on suuri kunnia ja olen mukana kiitollisin ja nöyrin mielin. Kysymyksessä on luottamustoimi, jonka puolesta olen valmis laittamaan likoon oman persoonani sekä osaamiseni.

2. Mihin Rakennusliiton tulisi mielestäsi erityisesti keskittyä seuraavalla liittokokouskaudella ja miten näet puheenjohtajan/varapuheenjohtajan roolin siinä?

Ensimmäisenä tarvitaan selkeä ja yhteinen näkemys, mitä Rakennusliitto tavoittelee ja mitkä ovat meidän tulevaisuuden visiomme. Meillä on oltava kykyä ajattelumallien, toimintatapojen ja rakenteiden uudistamiselle eksymättä kuitenkaan perustehtävästämme ja tinkimättä arvoistamme. Tämä edellyttää rakentavaa yhteistyötä hallituksen, valtuuston ja toimivan johdon välillä sekä puheenjohtajan kykyä toimia muutostilanteessa.

Meidän on kyettävä nopeisiin muutoksiin asioissa, jotka vaativat liittokokousedustajien päätäntävaltaa. Tulevalla liittokokouskaudella on syytä tarkastella ja arvioida kriittisesti käytäntöjämme ja ajansaatossa syntyneitä uskomuksia sekä käsityksiä.

3. Miten rakentajien tessien pitäisi kehittyä lähitulevaisuudessa ja miten pystyt edistämään sitä?

Tärkeintä on neuvotteluaseman säilyttäminen työehtojemme sopijapuolena. Meidän on osaltamme ylläpidettävä rakentavaa neuvotteluilmapiiriä ja turvattava Rakennusliiton uskottava joukkovoima riittävällä jäsenmäärällä. Työehtojen kehittäminen on pitkäjänteistä työtä suhdannenäkymät sekä jäsentemme tarpeet huomioiden.

Jäsenille on taattava helppo ja aito mahdollisuus osallistua työehtosopimusten kehittämisprosessiin alueellisten ammattialaryhmien kautta sekä mahdollistaa heille alueellinen edustus neuvottelutavoitteisiin liittyvässä päätöksenteossa. Edustamalla jäsentemme tavoitteita ja tekemällä yhteistyötä työehtojen kehittämiseksi jäsenten antamin valtuuksin saamme paremman huomisen.

4. Puheenjohtaja/varapuheenjohtaja on tärkeä vaikuttaja myös ulospäin liitosta. Minkälaisia verkostoja vaikuttamiseen olet pystynyt luomaan?

Verkostoitumisen keskeiset edellytykset ovat avoimuus, sitoutuminen ja luottamus, joten minulle ei ole tuottanut vaikeuksia verkostoitua työssäni taikka vapaa-ajallani. Verkostot ovat hyödyllisiä, mutta verkostoitumisen syyt ovat moninaisia. Aiemmissa luottamustoimissani kunnallisessa ja maakunnallisessa päätöksenteossa sekä nykyisessä työssäni Rakennusliiton palvelualuepäällikkönä olen päässyt osalliseksi lukuisiin tilaisuuksiin ja tehnyt laajaa yhteistyötä eri viiteryhmien parissa. Harrastuksiin sekä vapaa-aikaan liittyvät verkostot tukevat tietysti eri tavoin kuin verkostot, jotka auttavat yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa. Verkostoituminen ja verkostojen kautta tavoiteltavat hyödyt riippuvat siis verkoston ja sen toiminnan tavoitteesta. Koen, että verkostoni ovat hyvää tasoa.

5. Liitto muuttuu aikojen mukana. Minkälaisia muutoksia näet liiton toiminnassa lähitulevaisuudessa?

Rakennusliiton tulee vaikuttaa kaikkialla, missä jäsenistön hyvinvoinnista ja elämänlaadusta päätetään. Edunvalvontaa tehdään työntekijä- ja työnantajaliittojen välisessä sopimustoiminnassa, mutta on myös vaikutettava yhteiskunnalliseen päätöksentekoon ja lainsäädännön kehittämiseen.

Ammattiliittojen perustehtävä ei horju. Me duunarit tarvitsemme jatkossakin Työtä ja Turvaa sekä toimeentuloa. Meidän on ylläpidettävä joukkovoimaa ja turvattava työntekijöiden tasapuolinen asema työnantajiin nähden. Tämän takaamiseksi Rakennusliiton organisaatio on pidettävä toimivana ja sitä on kehitettävä järkevällä tavalla.

6. Liiton jäsenet ovat liiton voiman lähde. Millä tavoin jäsenkehitys pidetään noususuuntaisena?

Ottaen huomioon jäsentemme tarpeet sekä odotukset. Työelämään ponnistavat sekä ruuhkavuosia elävät sukupolvet ovat kasvaneet tutkivaan, nopeatempoiseen ja osallistavaan maailmaan. He myös uskaltavat kyseenalaistaa vanhat toimintamallimme ja ajattelutapamme. Rakennusliittona meidän on suhtauduttava kritiikkiin rakentavasti, sillä se osoittaa ihmisten halun kehittää ja osallistua liittomme toimintaan.

Yhteiskuntamme muuttuu ja vaatii myös meitä keskittymään yksilöllisyyteen, yhteisöllisyyteen ja hyvinvointiin. Mikäli haluamme antaa jäsenillemme enemmän, on luotava mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa. Rakennusliiton on edustettava toiminnassaan avointa ilmapiiriä ja yhteisöllistä ympäristöä, jossa voimme toimia yhdessä arvostaen jokaisen osaamista.

7. Minkälaisia lääkkeitä ehdotat siihen, että jäsenet saataisiin osallistumaan liiton toimintaan niin, että jäsendemokratia näkyy ja tuntuu liitossa?

Rakennusliiton aluejärjestörakenne antaa edelleen hyvän ja kattavan perustuksen myös tuleville kehittämiskohdille. Kysymys on kattavan alueellisen järjestötyön järjestämisestä ja jäsenistön aktivoinnista sekä sitouttamisesta järjestö- ja edunvalvontatyöhön. Jäsenten aktiivisen toiminnan ja hyvien vaikutusmahdollisuuksien ylläpito on oltava Rakennusliiton tärkein asia. Toiminnan täytyy perustua edustukselliseen demokratiaan, jossa jokainen ammattiliiton tai sen jäsenyhdistyksen päätöksentekoon osallistuva toimija saa valtuutuksensa jäsenistöltä.

Nykyistä aluejärjestörakennetta kehittämällä ja alueellista päätäntävaltaa kasvattamalla voisimme saavuttaa toimivan järjestörakenteen. Vastuu aluetoiminnasta sekä aluetoimintaan suunnattujen määrärahojen jakamisperusteista tulisi olla aluejärjestöillä. Vuosittain myönnettävistä määrärahoista päättäisi Rakennusliiton hallitus. Aluejärjestöjen edustajisto muodostuisi liittokokousvaaleihin asetetuista ehdokkaista ja hallitus liittokokoukseen vaaleilla valituista edustajista. Edustajiston ja hallituksen toimikaudet olisivat liittokokouskausien pituisia. Jäsenet olisivat suoria Rakennusliiton jäseniä ja kuuluisivat vakituisen osoitteensa perusteella aluejärjestökehykseen.

Aluejärjestöjen jäsenosastot toimisivat jatkossakin itsenäisinä rekisteröityinä yhdistyksinä, mikäli toiminnalliset edellytykset antavat siihen mahdollisuuden. Mikäli halutaan, että jäsendemokratia näkyy ja tuntuu, on siihen luotava ensin aito mahdollisuus.

Jyrki Ojanen

Ikä 53 vuotta
Naimisissa, kaksi lasta.
Liiton vastaava lakimies 15 vuotta
Sitä ennen asianajotyössä 10 vuotta.

1. Miksi haet puheenjohtajan/varapuheenjohtajan paikkaa?

Olen otettu siitä, että minua on ehdolle esitetty. Tehtävä on arvokas, mutta ei helppo. Olen vuosien varrella saanut työskennellä laaja-alaisesti rakentajien työelämäkysymysten parissa. Pidän työstäni. Enkä vähiten siksi, että juristihomman kylkeen on kasvanut jonkinlaista talonmies-komponenttia.

2. Mihin Rakennusliiton tulisi mielestäsi erityisesti keskittyä seuraavalla liittokokouskaudella ja miten näet puheenjohtajan/varapuheenjohtajan roolin siinä?

Neuvotteluvoiman ylläpitämiseen. Järjestäytymiseen ja luottamushenkilöihin.

Harmaan talouden kysymykset ovat isosti ja entistä mutkikkaammin esillä lähivuosina. Vuokratyöntekijöiden oikeudellisen ja tosiasiallisen aseman välissä on liian suuri railo. Kaikkien tilanteeseen vaikuttaa se, kuinka syvällä pohja on.

Puheenjohtajilla on roolia sen vaalimisessa, että toimintamme pysyy uskottavana ja fokuksessa. Aika ajoin tarvitaan linjauksia, ettemme organisaationa jää kaikkiin suuntiin kimpoilevien yksityiskohtien panttivangiksi.

3. Miten rakentajien tessien pitäisi kehittyä lähitulevaisuudessa ja miten pystyt edistämään sitä?

On ehkä aiheellista varautua siihen, ettei lähivuosina vuolla kultaa. TES-järjestelmään itsessään kohdistuu painetta. Ei ole edes aivan selvää, kuinka laajasti on pyrkimystä teettää työ tulevaisuudessa ilman työsuhteisiin kuuluvaa ennakoitavuutta ja turvaa.

Ansiokehityksen osalta oleellista on urakkahinnoitteluiden kehittäminen. Tuottavuuden lisääntymisen pitäisi houkuttaa niin hyvinä kuin huonoinakin aikoina.

4. Puheenjohtaja/varapuheenjohtaja on tärkeä vaikuttaja myös ulospäin liitosta. Minkälaisia verkostoja vaikuttamiseen olet pystynyt luomaan?

Olen häärännyt Hakaniemessä 15 vuotta. Tuntumaa vaikutusväylistä ja ihmisistä on karttunut liikkeen sisältä ja ulkopuolelta. Asia kuin asia on yhden tai kahden puhelun päässä. Tavoitteiden edistäminen vaatii aina sommittelua siihen, mitä muut toimijat edellyttävät tai hinkuvat. Hommassa auttaa, kun tietää pidemmältä matkalta mistä kukakin tulee ja mitä edellisissä jaksoissa on tapahtunut.

5. Liitto muuttuu aikojen mukana. Minkälaisia muutoksia näet liiton toiminnassa lähitulevaisuudessa?

Toiminnan ydin säilynee melko entisellään lähitulevaisuudessa. Yksilölliset palvelut lisääntyvät mahdollisuuksien rajoissa, kunhan niille on luontevaa vastetta jäsenistössä. Vaikka ydin pysyy koko lailla entisellään, liitto näyttää ulospäin raikkaammalta ja eheämmältä.

6. Liiton jäsenet ovat liiton voiman lähde. Millä tavoin jäsenkehitys pidetään noususuuntaisena?

Toiminnan on vastattava siihen todellisuuteen, jonka jäsenet työuransa eri vaiheissa ja tilanteissa kohtaavat. Siihen kuuluu yksilölle tärkeitä käytännön asioita, mutta myös koko porukkaa koskevia abstraktimpia juttuja. Kaiken pitää tapahtua jäsenen kannalta kohtuulliseen hintaan.

Ay-liike on ollut ujo kehittämään myönteistä mielikuvaa itsestään. On tuudittauduttu siihen, että faktat löytää tiensä perille. Roolistamme yhteiskunnassa puhutaan kuitenkin usein aika tympeästi. Ihmisten toimeentuloa puolustaessamme syyllistymme työmarkkinoiden jäykkyys -rikokseen. Paitsi että tuhoamme kilpailukyvyn me myös estämme työpaikkojen syntymisen. Raskailla mielikuvilla voi olla merkitystä jäsenkasvun kannalta.

Solidaarisuus, joka ay-liikkeen uumenissa edelleen asustaa, on ehkä turhankin huolellisesti omin toimin haudattu historialuentojen alle. Houkuttaako tarina lomaltapaluurahoista nuoria jäseniksi? Luulonsa ehkä on, että tessit pelittää joka tapauksessa. Vuokratyöntekijä saattaa ajatella, ettei täysin kuulu porukkaan. Luulonsa ehkä on, että tessit ei pelitä omalla kohdalla.

Kun ajatkin on vähän sekavat, lienee tilausta bändille, jossa kyse ei ole vain oman soittimen vinguttamisesta. Bändissä, joka skulaa sittenkin samaa biisiä, vaikka kertosäe välillä meneekin vähän mollissa. Melodia ja meininki houkuttavat laulun sisään, mutta kyllä se tekstipuoli sitten lopulta meidät laulamassa pitää.

Jäsenmäärä pysyy nousu-uralla, kunhan kykenemme luomaan positiivista kriisitietoisuutta.

7. Minkälaisia lääkkeitä ehdotat siihen, että jäsenet saataisiin osallistumaan liiton toimintaan niin, että jäsendemokratia näkyy ja tuntuu liitossa?

”Niin, että näkyy ja tuntuu?” Liiton säännöissä on määritelty se, miten päätöksenteko tapahtuu. Prosessi on ratkaisujen sisällön suhteen avoin. Emme elä ajatuspoliisien aikaa. Demokratiaan liittyy tietysti sitten sekin, että yksittäiset äänet eivät kuulu yhtä hyvin kuin isomman joukon.

Parhaimmillaan kaikki lähtee tietysti jäsenten huomioista mestalta tai yleisemmin työelämästä. Porukan innostamiseen itsessään ei ehkä ole taikatemppua. Liitto huolehtii siitä, että on riittävästi tilaisuuksia asioista keskustella ja erilaisia ehdotuksia tehdä. Digitaaliset ympäristöt ovat myös nousseet oleelliseksi osaksi hommaa niin, että korkeaa kynnystä ei osallistumiselle pitäisi olla.

Ajan henki on se, että erilaisia näkökulmia asioihin voi olla paljon. Syntyy tilanteita, joissa tietty näkökulma jää paitsioon. Tilanteita on syytä joskus perata erikseen. On sinänsä selvää, että jäsenten kannalta monet 10 vuoden päästä suuret kysymykset ovat tänään vielä poikasia. Joka asian kommentoimisen sijasta liitolla pitää olla suuret herkät korvat.

Koonnut: Johanna Hellsten, kuvat: Antti Kirves, Kimmo Brandt, Timo Hartikainen