Vierailija: Tilastoista, taiteesta ja rakentamisesta
Rakentaja-lehti 29.4.2021
Tiedätkö kuinka montaa rakentamista ja asumista kuvaavaa tilastoa Tilastokeskus julkaisee? Hyvä, en minäkään tiennyt ennen pientä laskutoimitusta. Oikea vastaus on 13. Aika monta, eikö? Tilastoja löytyy muun muassa niin kesämökeistä, vuokrista, asuinoloista, myönnettyjen rakennuslupien määrästä kuin rakennuskustannusindeksin suuruudesta. Tilastojen rypäs luo yhdessä kokonaiskuvaa siitä, miten Suomessa rakennetaan ja miten suomalaiset asuvat.
Suomen kielen sana tilasto juontaa juurensa sanaan tila. Useissa muissa kielissä tilasto-sana viittaa valtio-sanaan kuten ruotsin kielen ”statistik” ja englannin kielen ”statistics”. Suomen kieleen niinkin kauan aikaa sitten kuin vuonna 1848 kehitetty sana viittaa muista kielistä poiketen kansakunnan tilan kuvaamiseen, siis Suomen ja suomalaisuuden kuvaamiseen.
Usein kun puhutaan Suomesta ja suomalaisuudesta ei kuitenkaan nosteta esille tilastoja, vaan taide. Taide on keino kertoa yksityisten tarinoiden kautta yhteisestä kokemuksesta, samantapaisesta mielenmaisemasta ja luoda sitä kautta tarinaa suomalaisuudesta. Tästä esimerkkeinä voi ottaa vaikka Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla tai Eero Järnefeltin Maisema Kolilta. Ajattelen, että taiteen ohella tilastotkin kertovat tarinaa meistä – Suomesta ja suomalaisuudesta.
Otetaan esimerkiksi aikasarja koulutuksen yleistymisestä. Siinä missä 1970-luvulla vain perusasteen suorittaneita oli yli 15-vuotiaasta väestöstä 75 prosenttia, oli osuus kutistunut noin neljännekseen 2020-luvun alkuun tultaessa. Samaa tahtia keskiasteen tutkinnon suorittaneiden osuus oli kivunnut 42 prosenttiin ja korkeakoulutettujen kolmannekseen. Tarinan Suomen kohoamisesta koulutuksen huippumaaksi voi itseasiassa kuvata yhdellä tilastokuviolla.
Toista isoa kertomusta eli Suomen muuttumista maatalousyhteiskunnasta ensin teollisuuteen nojaavaksi ja sitten palveluyhteiskunnaksi kuvaa hienosti kolme aikasarjakäppyrää työllisistä toimialoittain. Kun vuonna 1959 maatalous työllisti toimialoista eniten, oli 2020-luvulle tultaessa osuus enää vaatimattomat nelisen prosenttia. Samana ajanjaksona teollisuuden ja rakentamisen työllisten osuus kipusi suurimmillaan reiluun 1/3 työllisistä osuuden ollessa tänä päivänä noin 1/5. Palvelualat ovat olleet suurin työllistävä toimiala jo pitkän aikaa.
Miten rakentamisen ja asumisen tilastot sitten kertovat tarinaa Suomesta? Edellä esitetyn listan jatkoksi voi nostaa tilaston asuinoloista. Ahtaasti asuvien osuutta on tilastoitu pitkään. Tiedämme, että ahtaasti asuvien osuus on puolittunut 1990-luvun alun 30 prosentista tähän päivään tultaessa. Asuinolot ovat jopa siinä määrin parantuneet, että ahtaasti asumisen mittariakin on jouduttu väljentämään vuosien saatossa. Tämä yksittäinen tilasto kuvaa hyvin kolmatta suurta tarinaa Suomesta eli elintason nousua – yhä vauraampi Suomi asuu koko ajan väljemmin.
Kun tarkemmin ajattelee, koko Suomen kehityskulku itseasiassa näkyy myös asumisessa ja rakentamisessa. Maatalouden työllisyyden lasku tarkoitti myös kaupungistumista. Pientilat vaihtuivat uutuutta hohtaviin lähiöihin ja omakotitalojen rivistöihin kaupungeissa. Rakentajille riitti töitä.
Työn digitalisaatiokin heijastuu rakentamiseen. Pandemia lisäsi etätyötä merkittävästi eikä se olisi ollut mahdollista ilman toimivia digivälineitä. Etätyöstä on tullut arkipäivää ja työelämän tutkijat ennustavat muutoksen olevan ainakin osittain pysyvää. Rakentamisen ja asumisen trendeissä etätyön lisääntymisen on ennakoitu näkyvän kesämökkibuumin ohella kaipuuna kauemmas keskustasta kohti halvempia neliöitä ja isompia asuntoja, jotta kotona työskentelylle saadaan tilaa. Vastaavasti toimitilojen kysynnän odotetaan laskevan. On ennakoitu myös maallemuuton yleistyvän, kun punainen tupa ja perunamaa on etätyön mahdollistamana useammalle todellinen asumisvaihtoehto.
Tulevaisuus on tietenkin epävarmaan, kukaan meistä ei tiedä mitä tuleman pitää. Ehkä tulevaisuudessa suomalaisuutta kuvaavan romaanin henkilöinä esiintyvät myös robotit ja kaikkien tuntemassa maalauksessa leijuu droneja. Se mikä kuitenkin on varmaa, on että oli muutos mikä tahansa sitä kuvataan tilastoina. Samalla tullaan kertoneeksi tarinaa Suomesta ja suomalaisuudesta. Ja rakentajille riittää töitä.