Työsuojeluvaltuutetut kannustavat luomaan turvallista työilmapiiriä
Lähestyimme keväällä työsuojeluvaltuutettuja. Halusimme koota kokemuksia valtuutettujen arjesta koronakriisin keskellä.
Liiton kyselyyn vastasi 282 valtuutettua. Heistä 34 prosenttia toimi yrityskohtaisina työsuojeluvaltuutettuina ja 29 prosenttia työmaan työsuojeluvaltuutettuina. Saimme myös paljon vastauksia muilta työsuojeluvaltuutetuilta. Suurin osa (61 prosenttia) vastanneista työskenteli talorakennusalalla, 16 prosenttia rakennustuoteteollisuudessa, 10 prosenttia talotekniikka-alalla, 6 prosenttia infrassa ja sen lisäksi vastauksia tuli kaikilta muilta sopimusaloilta.
Haasteina tuen puute ja ontuva kommunikointi
Ymmärrettävää oli, että työmailla oli paljon kysymyksiä ja epätietoisuutta koronaviruksesta ja vaikutuksista.
Omalla työpaikalla ja yrityksessä nähtiin monenlaisia haasteita. ”Vastaavan mestarin ja työmaamestareitten tuki työsuojeluvaltuutetulle vaihtelee työmaittain”, kommentoi eräs kyselyyn vastanneista. ”On vaikea saada ajatuksiansa esille, kun esimies jyrää esitykset mitä olen ehdottanut”, kommentoi toinen työsuojeluvaltuutettu. ”Työskentely työsuojeluvaltuutettuna vuokratyöntekijänä, joten en saa kaikkia etuja ja palveluita”, jatkoi kolmas.
Yhteinen turvallisen työympäristön rakentaminen pitäisi toteutua muuallakin kuin puheissa. Osa vastaajista nostaa myös positiivisia kokemuksia. ”Tuttu vastaava mestari helpottaa työskentelyä”. Vuorovaikutteisuutta ja yhdessä tekemistä on järkevää vahvistaa.
Viestintä nousee monissa vastauksissa esiin. ”Asioiden tiedottaminen isolle joukolle, niin ettei kellään jäisi mitään epäselvää, tuntuu joskus haastavalta”, vastaa yksi valtuutettu ja ”Yhteydenpito työntekijöihin, kun ollaan niin hajallaan”, vastaa toinen.
Monikielisyys työmailla nousi esiin työsuojeluvaltuutettujen vastauksissa. Kielikysymys ja kulttuuriset erot työsuojelun merkityksestä luovat haasteita. ”Kommunikointi aliurakoitsijoiden kanssa on vaikeaa, kun eivät puhu englantia eikä suomea”, kommentoi kyselyyn vastannut.
Kaikki lähtee työmaan ilmapiiristä
Työsuojeluvaltuutettujen mielestä tärkeää olisi satsata työmaiden yhteiseen turvallisuustekemiseen. ”Kaikki lähtee työmaan ilmapiiristä ja hengestä. Se että ihmiset tulee toistensa kanssa toimeen ja tekemisessä on positiivinen fiilis. Se auttaa siihen, miten suhtaudumme asioihin, on kyse sitten rakentamisesta, turvallisuudesta ja ongelmien ratkaisemisesta jne. Isoin haaste on juuri tämä työmaahenki, sen tietyn tason saavuttaminen ja ylläpitäminen”, summaa hienosti eräs valtuutettumme.
Valtuutetut kokevat, että perehdyttämiseen pitäisi panostaa enemmän. Se parantaisi turvallista tekemistä sekä vähentäisi tapaturmia.
Kaikkien pitäisi ottaa turvallisuusasiat vakavasti. Onhan ajatuksena, että jokainen pääsee terveenä kotiin. ”Työturvallisuusasioita ei pitäisi ottaa holhoamisena”, ”käytetään epäilyttäviä työkoneita ja on turhaa riskinottoa”, ” Kaikille ei ole selvää valjaiden ja suojalasien käyttö huomautuksesta huolimatta.” ja ”likaisia työkohteita, pölyltä ja kemikaaleilta suojautuminen puutteellista”, nostavat vastanneet esimerkkeinä esiin.
Ajan riittämättömyys
Stressiä nostaa myös työmaiden kiire ja/tai oman firman työntekijöiden sijainti kaukana toisistaan eri työpisteissä. Koetaan, ettei ole aikaa tarpeeksi luottamustehtävän hoitamiseen. ”Mietin että teenkö tarpeeksi asioitten eteen töitä”, ”Ehkä liian harvoin tulee kierrettyä työkohteet läpi. Pitäisi enemmänkin, mutta ei kerkeä.”, ”Paljon työmaita. Onneksi on matkapuhelin keksitty.”, ”Kiire, ei ole aikaa paneutua luottamustoimen hoitoon asiaan vaatimalla vakavuudella.”, summaavat työsuojeluvaltuutetut.
Koronakevään aikana Suomessa otettiin valtava digiloikka. Videopalaverit tulivat monille tutuksi. Tällaisia kannattaisi käyttää aktiivisesti myös luottamushenkilöverkoston vahvistamisessa.
Huomioitavaa on myös se, että monet vastasivat, etteivät koe haasteita. ”Meillä toimii hyvin kaikki. Jokainen on vastuussa itsestään ja muista”, kommentoi yksi valtuutettu. ”Meillä firmassa on hyvä tukiverkko, jos on ongelmia, kysymällä selviää”, jatkoi toinen.
Vertaistuelle tarvetta
Tukea tehtävän hoitamiseen koetaan saavan jotakuinkin hyvin liitosta, työnantajalta sekä kollegoilta, mutta vertaistukea ei toisaalta koskaan ole liikaa. Muiden, kokeneempien työsuojeluvaltuutettujen tietotaitoa kaivataan, keskustelua ja asioiden yhdessä pohdintaa muiden valtuutettujen kanssa. Yhteisiä tapaamisia toivotaan lisää, esimerkiksi verkossa Teamsin kautta, liiton toimitsijan koollekutsumana.
”Sinänsä saan paljon tukea liittoon kuuluvilta muilta työntekijöiltä mutta olisin halukas myös kiertää jonkun kokeneemman työsuojeluvaltuutetun matkassa tai kouluttautua aiheeseen hieman syvällisemmin.”, kommentoi eräs valtuutettu ja toinen on samansuuntaisilla linjoilla: ”Vertaistukea, keskustelua, ajankohtaista tietoa. Tsemppaamista ja valmennusta.”.
Vuorovaikutus vaatii jatkuvaa tukea ja viestinnästä toivotaan aktiivisempaa, vastaukset kertovat. ”Tiedonkulku työntekijöiden, esimiesten ja itseni välillä on ensiarvoisen tärkeää.” kertoo yksi, ”Valmiita tietoiskuja tiiviissä paketissa jaettavaksi työntekijöille koskien työturvallisuus ja -suojeluasioita. Vaikka yksi A4 tiedote viikossa esimerkiksi kvartsipölyn vaaroista tms. että ihmiset osaisivat alkaa ottamaan vakavasti turvallisuusasiat.”, kertoo toinen. Painettua materiaalia toivoo tämäkin vastaaja: ”Rakennusliitto voisi painattaa sellaisen esitteen työmaille jaettaviksi jossa muistutetaan että työsuojeluvaltuutettu on työmaan turvallisuuden takia valittu. Eikä suinkaan kyttäämään ja vaikeuttamaan työtekoa. Monella on valitettavasti sellainen käsitys vieläkin.”. Toisaalta myös verkkomateriaalia tarvitaan, kuten eräs vastaaja kommentoi ”Työsuojeluun liittyvä lainsäädännön hakeminen, eli sivusto tai appi josta voi tarkistaa epäselvät tilanteet.”. Lisäksi ehdotettiin esim. virtuaalista turvapuistovisiittiä, kaikkea ei tarvitse tehdä paikan päällä.
Koulutusmyönteistä työsuojeluporukkaa
Vastaajista 71 prosenttia on osallistunut liiton järjestämiin koulutuksiin, 29 prosenttia taasen ei.
Iso osa koulutuksia käymättömistä on uusia työsuojeluvaltuutettuja, jotka ovat niihin kyllä osallistumassa. Osa taas ”ei ole ehtinyt” tai kokee ettei toisena varatyösuojeluvaltuutettuna välttämättä koe niitä tarpeelliseksi.
Koulutuksia toivotaan luonnollisesti työturvallisuudesta ja työsuojelutehtävän hoitamiseen, kuten eräs vastaaja summaa ”Täsmäkoulutusta: asbesti, pölyävät työt ja niiden hallinta, korkealla työskentely ja koneet välineet ja laitteet” ja toinen vastaaja jatkaa ”TR-mittausten havaintojen tekemiseen ja perehdytyksen tärkeyden painottavaa koulutusta”.
Myös kieli- ja atk-kursseja toivottiin. Lakikoulutusta, tes-koulutusta, neuvottelu- ja esiintymistaitoa sekä varmuutta tehtävän hoitoon olisi tarve saada. Näitähän Rakennusliitolla on toki tarjolla, esimerkiksi syksyllä työoikeuden peruskoulutusta ja neuvottelutaitoa sekä keväällä taas esiintymistaitoa. Toiveisiin pyritäänkin reagoimaan nopeasti ja koulutustarjontaa laajentamaan kysynnän mukaan.
Verkkokoulutus innostaa
Valtuutetuista osa oli innoissaan verkon kautta tapahtuvasta koulutuksesta ja tilaisuuksista. Jotkut taas eivät kokeneet sitä lähikoulutuksen vaihtoehdoksi tai muuten kiinnostavana.
Saimme verkkokoulutuksiimme kuitenkin paljon kehitysideoita. Verkostoitumista kaivattiin ja sitä koettiin voivan järjestää esim. Skypen kautta. Luottamushenkilön oikeudet, tehtävät, asema ja velvollisuudet toki mietityttävät ja niihin toivottiin koulutusta. Yksi vastaaja sanoo ”Työsuojelu ja lm- sekä yhteysmieskoulutuksia voisi pitää myös Teams-koulutuksena pitkien matkojen vuoksi. Tätä kokeilimme jo liiton hallituksen kanssa ja tätä suosittelen kokeiltavaksi.”. Toinen valtuutettu taasen ehdottaa seuraavaa ”Jonkinlainen vaatimus ts-valtuutettu-verkkokurssin suorittamiseen hyväksytysti voisi olla tarpeellinen väliaikaisessakin ts-valtuutettutoimessa.” Myös peruskursseja ehdotetaan käytäväksi verkossa.
Koulutusvideoita itseopiskeltavista aiheista toivottiin. Muutoinkin tietopaketteja erilaisista tärkeistä ja ajankohtaisista teemoista sekä alakohtaisista sisällöistä koettiin tarvittavan. Verkkokoulutukseen tulee panostaa ja tehdä siitä kiinnostavaa, esim. pelillistämällä opiskeltavaa sisältöä, kuten eräs ehdottaa ”Koulutus voisi olla ns. pelimäinen ja sellainen jota ei tarvitsisi tehdä kerralla valmiiksi.”
Vastausten pohjalta onkin hyvä jatkaa koulutusten ja eritoten verkkokoulutusten kehittämistä liiton luottamushenkilöile.