Takaisin

Putkiasentajan työ on vaikeasti korvattavissa

13.1.2014 Rakentaminen

Suuri osa nykyisistä työpaikoista ja ammateista katoaa seuraavien vuosikymmenten aikana, ennustaa Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla tuoreessa tutkimuksessaan. Lohtuna tässä on se, että putkiasentajan ammatti katsottiin tässä monimutkaisimmaksi työksi eli sitä ei voi korvata robotilla ja tietotekniikalla.

Tietotekniikkaa kehittyy niin voimakkaasti, että edes Etlan tutkijoiden kaltaisia työntekijöitä ei välttämättä enää tarvita 2030-luvun puolivälissä. Myös toimittajien lähtölaskenta on alkanut, uskoo tutkimusjohtaja Petri Rouvinen.

– Motivointi, viihde, sosiaalinen kanssakäyminen ja kommunikointi ovat ihmisten välisiä asioita. Todennäköisesti niitä tehtäviä pysyy paljon ihmisillä. Kone ei ajattele niin kuin ihminen, joten myös tietyt asiantuntijatehtävät jäävät, Rouvinen sanoo.

Matalan koulutuksen pienipalkkaiset työtehtävät katoavat sen sijaan vauhdilla. Työmarkkinoiden murros on isompi teollisuudessa kuin palvelualoilla. Etlan mukaan myös yksityiseltä sektorilta katoaa työtehtäviä enemmän kuin julkiselta puolelta.

Etlan tutkimusjohtaja Petri Rouvisen mukaan moni työ voi edelleen olla olemassa parin vuosikymmenen päästä, mutta eri työn sisällöllä. Kehitystä voi verrata pankkivirkailijan tai metsurin työnkuvien viime vuosien muutoksiin.

– Ehkä helpompi on ajatella niin päin, että mitä työtehtäviä ei ollut kymmenen vuotta sitten. Ei ollut ammatikseen bloggaajia, ei ollut ammattikuntana roolipelien pelaajia, ei sosiaalisen median louhijoita, ei ollut personal trainereitakaan. Uusia ammatteja tulee kyllä.

Toisaalta esimerkiksi putkiasentajan käyttämät kädenliikkeet ovat robotiikalla niin vaikeasti matkittavia, että ihmistä tarvitaan edelleen. Hoiva-alallakin tekniikasta saadaan suurta apua, mutta kaikki alan työt eivät millään onnistu ilman ihmistä. Sen sijaan rekka- tai taksikuskeja ei ole Etlan mukaan enää 20 vuoden kuluttua.

Etla muistuttaa, että vasta viiden viime vuoden aikana mobiili tietotekniikka ja pilvipalvelut ovat olleet maailmanlaajuisesti haluttuja. Vielä ei edes voida nähdä, mihin kaikkeen ne tulevat vaikuttamaan.

Etla otti tulevaisuusselvityksessään huomioon ainoastaan tietotekniikan, ohjelmistojen ja robotiikan kehittymisen vaikutukset nykyisiin suomalaisiin työn sisältöihin. Eläköitymiseen, maahanmuuttoon tai nykyiseen työttömyyteen Etla ei ota kantaa.

Etlan Rouvinen muistuttaa, että raportissa ei oteta myöskään huomioon poliittisia tekijöitä. Esimerkiksi julkisen puolen työtehtävien murrosta ja työpaikkojen säilymistä voidaan nopeuttaa tai hidastaa poliittisilla päätöksillä.

– Esimerkiksi robottiauto ei tule katukäyttöön ennen kuin se on laillinen.

Uusia työpaikkoja syntyy, kun tietotekniikkaa kehitetään korvamaan nykyisiä. Sama kilpajuoksu on ollut olemassa koko teollisen historian ajan. Työtä säästyy, kun tulee järkevämpiä ratkaisuja, mutta samalla työlle pitää löytää uutta käyttöä.

– Viime 300 vuotta on mennyt niin, että uutta käyttöä on löydetty suurin piirtein saman verran kuin säästöä on tullut. Suuri kysymys onkin, ovatko seuraavat 10–30 vuotta erilaisia. Murros on nyt niin syvä ja laaja, että meidän kyky keksiä uusia työn käyttöjä tulee ainakin vakavasti haastetuksi.

Etla innostui pohtimaan tietotekniikan vaikutuksia Suomen työllisyyteen sen jälkeen, kun Oxfordin yliopisto julkaisi viime syksynä raportin, jonka mukaan Yhdysvalloissa lähes puolet työpaikoista voidaan korvata roboteilla ja keinoälyllä 20 vuoden aikana.

– Meillä uhattujen työpaikkojen osuus on kymmenesosan pienempi kuin Yhdysvalloissa, mutta kuitenkin iso. Ei se välttämättä tarkoita, että tulossa olisi massatyöttömyys. Isoja asioita kuitenkin tapahtuu lähivuosina, sanoo tutkimusjohtaja Petri Rouvinen.

Linkki englanninkieliseen yhteenvetoon