Vietävän laadukasta
Rakentaja-lehti 6.11.2020
Suomen Pankki herätti huolen kustannuskilpailukykymme puolesta. Ennakoiviin tuotantolukuihin perustuvat laskelmat osoittivat, että kilpailijamaissa yksikkötyökustannukset nousevat hitaammin kuin meillä. Tähän pitää suhtautua vakavasti, sillä finanssikriisin jälkeiset vuodet olivat talouskasvulla mitattuna tuskallisen kituliaita. Erityisesti tavaravienti kituutti ja investoinnit olivat alamaissa.
Yksikkötyökustannus saadaan jakamalla keskimääräiset palkat ja sivukulut keskimääräisellä tuottavuudella. Eli kun yhtä työntekijää kohden lasketut työvoimakulut jaetaan yhtä työntekijää kohden lasketulla tuotannolla, saadaan työvoimakustannusten suhde tuotantoon. Siten kilpailukykyä voidaan parantaa joko alentamalla työvoimakustannuksia tai parantamalla tuottavuutta. Kiky-sopimuksessa tehtiin molempia: sivukuluja siirrettiin palkansaajille ja tuotantoa lisättiin työaikaa kasvattamalla palkkaa kasvattamatta (nk. kiky-tunnit).
Suomen Pankin laskelmat kilpailukyvyn heikentymisestä perustuvat ennakollisiin tietoihin, jotka korjaantuvat vielä moneen kertaan ja näyttävät jo nyt Suomen kannalta vähän paremmilta. Sitä paitsi tutkijamme ovat havainneet, että syy-seuraussuhde onkin päinvastainen: Kun vientikauppa lähtee kasvuun, yksikkötyökustannus alenee. Eikä niin, että jos yksikkötyökustannus alenee, vienti lähtee vetämään.
Talouskriisin keskellä on herännyt huoli viennin supistumisesta, noin -14 prosenttia tänä vuonna. Teollisuuden tilauskirjat ohenevat ja palveluvienti on vieläkin suuremmissa vaikeuksissa, koska henkilöliikennettä rajoitetaan. Uusien vientituotteiden perään huudetaan, koska Suomen tavaraviennin kulmakivi on ollut investointikalusto, jonka kysyntä vientimaissa on nyt kaikkein heikointa. Lamassa ei uskota tulevaisuuden näkymiin.
Vaan meiltäpä voisi hyvinkin löytyä uutta vietävää. Meillä rakentaminen on tarkoin määrättyä ja säädettyä. Esimerkiksi asuintaloissa on tiukat rakennusmääräykset erityisesti energiatehokkuudesta. Lämpöä ei saa päästää karkuun, jolloin rakennuksen tulee olla tiivis tai on kyettävä ottamaan talteen hukkalämpö.
Keski- ja Etelä-Euroopassa tarvittaisiin niin ikään tiiviitä koteja. Ei sen vuoksi, ettei lämpö pääsisi karkuun, vaan siksi, ettei pitkinä kuumina kesäkausina viilennetty ilma pääse karkuun. Energiaa menee vielä enemmän hukkaan, jos talot falskaavat. Ja kuten tiedetään, jäähdyttäminen on noin 30 prosenttia kalliimpaa kuin lämmittäminen. Senhän vuoksi Google perustaa konesaleja ja serveriasemia Suomeen, jossa kylmä ilmasto antaa takuuvarman kustannussäästön.
Eikö siis Suomen energiatehokasta rakennustaitoa voisi ryhtyä lanseeraamaan vientituotteeksi? Etenkin vielä siksi, että EU:n tukipakettien kohteena tulee olla ilmastonmuutoksen torjunta ja vihreä teknologia. Meillä olisi todella paljon arvokasta tietotaitoa myytävänä sekä konkreettisten rakennuselementtien että konsultaatiopalvelujen muodossa.
Elina Pylkkänen, johtaja, Palkansaajien tutkimuslaitos