Vanhasta syntyy uutta
Rakentaja-lehti 29.9.2023Tampereella otetaan vanhat betonielementit uudelleen käyttöön.
Edellisessä Rakentajassa kerroimme ReCreate-hankkeesta, jossa kehitetään tapoja kierrättää purettavien rakennusten betonielementit uusiin rakennuksiin. Projektin testikohteen purku alkoi syyskuun alussa Tampereella. Vuonna 1982 valmistuneen toimistorakennuksen runkoelementit puretaan kokonaisina ja ne saavat uuden elämän Skanskan tulevissa uudisrakennuskohteissa.
– Skanska toimii projektin pääurakoitsijana, purun suorittaa Umacon Oy ja elementit kuljetetaan Parman tehtaalle testattavaksi ja kunnostettavaksi siellä, tutkimusprojektia vetävä Tampereen yliopiston korjausrakentamisen tenure track -professori Satu Huuhka kertoo.
Tavoitteena on saada noin 300 elementtiä uusiokäyttöön. Skanska ei vielä paljasta, minkälaisiin kohteisiin elementit käytetään. Kohteissa pitää kuitenkin noudattaa normaaleja nykyhetken rakennusvaatimuksia.
Pitkää päivää
Vuodesta 2006 Skanska Talonrakennus Oy:ssä työskennellyt torninosturinkuljettaja Hannu Tuukkanen hoitaa irrotettavien elementtien nostot ja saamisen maanpinnalle ehjinä. Tämä on Tuukkaselle ensimmäinen purkukohde torninosturin ohjaimissa.
– Aikoinaan olen kyllä ajoneuvonosturilla ollut purkamassa parvekekaiteita Helsingin Lauttasaaressa, Tuukkanen kertoo.
Rakennuksesta otetaan talteen ontelolaatat, pilarit ja palkit, mutta ei julkisivuelementtejä eikä massiivilaattoja. Nostot hoidetaan 370-tonnisella Yongmao-torninosturilla. Nosturissa on18 tonnin vinssi.
– Painavin kappale on tähän mennessä ollut 4,6 tonnia painava massiivilaatta. Vaikka sekin tuotiin ehjänä alas, se menee murskaukseen.
Tuukkanen tekee tällä työmaalla nelipäiväistä työviikkoa, jossa 3 päivää on pitkiä ja 1 eli torstai, on lyhyt. Tähän on päädytty Umaconin reissutyötä tekevien työntekijöiden takia.
– Itse kun olen paikallisia, ei järjestely ole ihan ideaali, mutta ymmärrän kyllä sen. Reissumiehet pääsevät helpommin kotiin käymään pitkän viikonlopun aikana.
Purkuun on varattu aikaa 3 kuukautta. Marraskuussa pitäisi olla valmista ainakin säilytettävien elementtien osata.
Tiukkana turvallisuuden kanssa
Rakennuksen purkaminen palasina eroaa hyvin paljon esimerkiksi uudisrakennustyömaasta. Nostot itsessään ovat sinällään normaalia rutiinia, mutta irrotusvaihe onkin sitten aivan omanlaistaan työtä.
– Yksi esimerkki on nostoapuvälineen valinta. Nostot tehdään tässä päällysteraksilla, joka vaurioituu herkästi osuessaan jatkuvasti teräviin timanttisahalla sahattuihin pintoihin. Tässä nostotyössä ketjut toimisivat todennäköisesti paremmin, Tuukkanen kertoo.
Ontelolaattojen irrottaminen on osoittautunut alkuperäistä suunnitelmaa hitaammaksi.
– Laatoista on löytynyt leikkaamattomia ontelosaumarautoja ja vanhoja nostolenkkejä. Juuri kun on kuviteltu, että laatta on irti, siellä onkin vielä yksi rauta, joka pitää kiinni parinsadan kilon voimalla. Nostoja ei voi tehdä nykäisemällä laatta irti, koska se olisi hyvin vaarallista purkajille, Tuukkanen selittää.
Tällaisessa purkutyössä torninosturin kuljettajan pitää tietää hyvin tarkasti, mitä irrotettava kappale painaa, sillä nosturin veto säädetään täsmällisesti oikealle painolla. Yliveto voisi tehdä nostosta hallitsemattoman.
Jatkuva kommunikaatio sekä alamiehen että purkajien kanssa on välttämätöntä.
– Kun työskentelen uudisrakennustyömaalla, teen noston, ja kun kivi on paikallaan, voin ottaa hetken rauhassa. Tässä on oltava koko ajan skarppina ja kyttäysmoodissa 2–3 tuntia kerrallaan, kun ontelolaattaa irrotetaan. Kädet ovat koko ajan kahvoilla. Lehmän hermoja tarvitaan, Tuukkanen sanoo.
Tuukkasen mukaan työmaalla tehdään todellista pioneerityötä.
– Kehitettävää löytyy, mutta jostain on lähdettävä liikkeelle.
Rakentajan numerossa 5/2023 on Satu Huuhkan haastattelu, jossa kerrotaan projektin taustoista ja kokonaisuudesta tarkemmin. https://rakennusliitto.fi/rakentaja/rakennukset-kiertoon/
Teksti ja kuvat: Johanna Hellsten