Takaisin

Valtakunta: Jyväskylän palvelupiste

Rakentaja-lehti 29.1.2021

Valtakunta-juttusarjassa Rakentaja matkaa läpi Suomen vieraillen liiton palvelupisteissä.

Suomen keskeisin palvelupiste aloittaa uuden Rakentaja-lehden sarjan.

Rakennusliiton Jyväskylän palvelupiste sijaitsee Yrjönkadun ja Rauhankadun kulmassa melkein Tourujoen partaalla. Viereisestä Tourulan kaupunginosasta huolimatta konttori ei sijaitse aluetoimitsija Mika Tourusen suvun vanhoilla mailla.

Tourunen on ollut liitossa töissä 5 vuotta. Hänelle on tänä syksynä keskitetty Keski-Suomen alueen riita-asioiden valmistelut oikeusapua varten.

– Olen työkorttikouluttaja ja mukana liiton ulkomaalaistiimissä.

Palveluneuvoja, jäsenyysasiantuntija Riikka Antinaho tuli töihin Rakennusliittoon SAK:n Jyväskylän aluepalvelukeskuksesta 4 vuotta sitten. Rakennusliiton palveluipiste on avoinna maanantaisin. Merkittävä osa Antinahon asiakkaista tuo erilaisia työttömyysturvaan, eläkepäätöksiin ja jäsenmaksuun liittyviä hakemuksia ja tositteita.

– Puhelinpalvelu on iso työtäni. Osallistun 2–3 päivänä viikossa puhelinpäivystykseen. Olen erikoistunut opiskelijoiden ja eläkeläisten vapaajäsenyyksien selvitykseen, mutta teen kaikkia jäsenasioihin liittyvää työtä.

Maanantain kävijämäärä on 5–10 henkeä. Toimitsijat ottavat suurimman osan kävijöistä vastaan, Antinaho purkaa jonoa, sillä kävijät tulevat yleensä yhdessä ryppäässä.

– Iso osa kävijöistä on avaimen hakijoita. Toimiston neuvottelutilat ovat osastojen kokous- ja muussa käytössä, Tourunen sanoo.

Vaikka korona rajoittaa konttorilla käyntiä, se on tärkeä osa liiton toimintaa.

– Keskusteleminen on tärkeä sosiaalinen osa työtämme, tuore aluetoimitsija Tuomas Tihinen muistuttaa.

Tihinen on aloittanut työt Rakennusliitossa 1. marraskuuta.

– Suuria yllätyksiä ei ole tullut vastaan. Olen päässyt sisään työyhteisöön yllättävän helposti, vaikka olen tehnyt 20 vuotta aivan toisenlaista työtä, rakennustuotetehtaalla työskennellyt Tihinen toteaa.

Rakennustuotepuolen kokemus tuo jatkossa Tihiselle töitä läntisen palvelualueen tehtailta.

Tihisen vastuulla on tällä hetkellä pääasiassa luottamushenkilöiden perehdyttämiset.

– Perehdytykset on nyt helpointa tehdä toimistolla, sillä työmaakäyntien järjestäminen on pandemian takia hankalampaa. Luottamushenkilöt ovat myös pitäneet tätä hyvänä mallina.

Jyväskylässä työskentelee myös Rakennuskassan Kirsi Kolmonen.

– Aikaisemmin työttömyyspäivärahat maksettiin alueellisesti, mutta me olemme jo pitkään toimineet valtakunnallisesti.

Kolmonen on tullut Rakennusliittoon töihin vuonna 1997 muutamaksi viikoksi sairaslomasijaiseksi.

Hajautettu kassan toimintamalli tarkoitti viikoittaisia etäpalavereita jo ennen koronapandemiaa. Kolmoselle etäpalaverit eivät ole ongelma.

Jyväskylässä tykätään siitä, että kaikilla on omat työhuoneet avokonttorin sijaan. Se takaa paremmin työrauhan.

Mikä on jyväskyläläisten koronavinkki?

– Älkää olko puolison kanssa samaan aikaan etätöissä. Silloin joutuu tekemään töitä sohvan nurkassa pahvilaatikko työpöytänä. Kroppa ei ole vieläkään toipunut siitä solmusta, Tourunen sanoo.

Antinaho, 6- ja 10- vuotiaiden poikien äiti on samaa mieltä etätyön epäautuaallisuudesta.

– Koti ja työ on pidettävä erillään.

Teksti ja kuvat: Jukka Nissinen, taustakartta: Maanmittauslaitoksen Vanhat kartat -palvelu