Työnantajalle tuomio Korkeimmasta oikeudesta
Rakentaja-lehti 17.6.2022Työntekijöiden järjestäytymisvapaus on perusoikeus.
Rakennusliiton jäsen valittiin Pirkanmaan alueella toimivan betonialan yhtiössä luottamusmieheksi keväällä 2017. Jäsen oli toiminut luottamusmiehenä myös aiemmalla kaudella ja luottamusmiesjärjestelmä oli ollut käytössä yrityksessä pitkään. Kesällä yhtiön edustajat kuitenkin ilmoittivat, että luottamusmiehen tehtävä lakkautetaan. Ilmoituksessa todettiin, että työntekijöiden ja työnantajan välinen tiedotus ja keskustelu tapahtuu tästä eteenpäin suoraan ilman luottamusmiestä. Yhtiö perusteli päätöstään luottamusmiehen käytöksellä ja järjestelmän vapaaehtoisuudella sekä myöhemmin oikeudessa myös työntekijöiden mahdollisuudella valita luottamusvaltuutettu.
Työsopimuslain nojalla työnantajalla ja työntekijällä on oikeus kuulua yhdistykseen ja osallistua sen toimintaan. Tämän oikeuden käytön estäminen ja rajoittaminen on kiellettyä. Rikoslain mukaan työnantaja tai tämän edustaja, joka estää sen että työntekijät tai heidän ammattijärjestönsä asettavat tai valitsevat työpaikalle luottamusmiehen (tai työsuojeluvaltuutetun ym.) on tuomittava työntekijöiden järjestäytymisvapauden loukkaamisesta sakkoon. Työntekijöiden ammatillinen järjestäytymisoikeus on tunnustettu myös useissa Suomea sitovissa kansainvälisissä sopimuksissa ja perustuslaissa.
Järjestäytymisvapaus on työntekijöiden perusoikeus. Järjestäytyneillä työntekijöillä on oikeus valita keskuudestaan luottamusmies. Tämä oikeus koskee myös järjestäytymättömän työnantajan palveluksessa olevia työntekijöitä. Korkein oikeus katsoi 20.5.2022 annetun tuomion johtopäätöksessään, että työnantajan edustajat olivat lakkauttaneet yhtiössä luottamusmiehen tehtävän ja siten estäneet sen, että työntekijät tai heidän ammattijärjestönsä asettavat tai valitsevat työpaikalle luottamusmiehen. Menettelyllä työnantajan edustajat ovat syyllistyneet työntekijöiden järjestäytymisvapauden loukkaamiseen. Yhtiön edustajat tuomittiin sakkorangaistuksiin.
Sovellettavat säännökset:
-Rikoslain 47 luvun 5 § 1 mon 2 kohta
-Työsopimuslaki 13 luku 1 § 1 mom
-Kansainvälisen työjärjestön (ILO) ammatillisesta järjestäytymisvapautta ja ammatillisen järjestäytymisoikeuden suojelua koskeva sopimus nro 87 (SopsS 45/1949) ja järjestäytymisoikeuden ja kollektiivisen neuvotteluoikeuden periaatteiden soveltamista koskeva sopimus nro 98 (SopS 32/1951)
-ILO:n yleissopimus nro 135, joka koskee työntekijöiden edustajien suojelua yrityksessä ja heidän toimintansa helpottamista (SopS 84/1976)
-Euroopan ihmisoikeussopimus 11 artikla ja kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan yleissopimuksen 22 artikla
-Suomen perustuslaki 13 § 2 mom
Teksti: Anna Lauri