Takaisin

Talotekniikalla pöpöjen kimppuun

Rakentaja-lehti 6.11.2020

Tekniikan tohtori Piia Sormunen kokoaa yhteen tutkijoita ja yrityksiä selvittämään, miten virukset leviävät ilmassa ja pinnoilla ja miten sitä voisi estää teknologialla.

– Jo keväällä keskusteluissa tutkijoiden kanssa aiheutti hämmennystä se, miten koronaviruksen leviämisestä sanottiin yhtä ja toista. Ilmavälitteisyyttä ei voi sulkea pois, vaan aerosolien on oltava mukana, kun leviämistä pohditaan, Piia Sormunen sanoo.

Tieteellisiä julkaisuja koronaviruksesta on ilmestynyt jo 36 000. Ongelmana on, että ne eivät kaikki ole korkealaatuisia. Siksi Tampereen yliopistolla polkaistiin käyntiin Licence to Breathe -hanke, johon osallistuu 24 suomalaista laboratorio- ja teknologiayritystä, ohjelmistotoimittajaa sekä terveys-, rakennus- ja kiinteistöalan toimijaa sekä tutkijoita 4 eri alalta. Piia Sormunen vetää hanketta.

Hanke käynnistettiin tiukalla aikataululla touko–kesäkuun aikana ja sille saatiin 300 000 euron rahoitus Business Finlandilta.

– Projektinjohto on minulle luontevaa, mutta kyllä verkoston kokoamisessa tuli todella kiire, Sormunen kertoo.

Ensin tietoa, suodatettuna

Ongelmana on koko kriisin aikana ollut se, että tutkimustietoa on paljon, mutta sen selvittäminen, mikä siitä on laadukasta, on hankalaa. Hankkeessa yritetään saada selkoa siitä, miten koronavirus tarttuu sisäilmassa sekä pintojen kautta.

– Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa tutkijat keskittyvät tiedon seulomiseen. Ajantasaisen tiedon tuottamiseen on perustettu tilannehuone, josta hankkeessa mukana olevat yritykset voivat koko ajan saada tuoretta tietoa, Sormunen selittää.

– Tällä hetkellä tarvitaan uusia teknologioita esimerkiksi ilmanpuhdistukseen. Sellaiseen, joka oikeasti ottaa virukset kiinni ja tapaa ne. Eli ei catch and release vaan catch and kill. Tähän tarvitaan laboratoriossa tehtävää tutkimusta ja näyttöä, Sormunen jatkaa.

Mukana on lääketieteen, biotieteiden, virtaustekniikan, aerosolifysiikan, talotekniikan ja kiinteistöalan asiantuntijoita.

Turvatuunausta ja uusia ajatuksia

Hankkeessa pyritään löytämään toimintatapoja tilojen – sekä uusien että vanhojen – suunnittelemiseen siten, että ne olisivat ihmisille mahdollisimman turvallisia.

– Perinteisissä tiloissa pyritään niin sanottuun turvatuunaukseen, ja siihen, miten olosuhteita pystytään parantamaan nopeasti, Sormunen kertoo.

Uudistettavissa tiloissa tilaa käytetään edelleen perinteisesti, mutta korjausrakentamisen keinoin pyritään uudistamaan esimerkiksi talotekniikka.

– Sen osalta pohditaan esimerkiksi sitä, että jos ihmisten hengityskorkeudella on koronavirusta, miten se saadaan tekniikalla pois tilasta ja hengitysilmasta. Tähän voivat tuoda toivoa erilaiset ilmansuodatusratkaisut.

Oman ongelmakenttänsä sisäilman osalta muodostavat myös laivat, bussit ja junat. Niissä käytetään ihan erilaista tekniikkaa kuin muissa sisätiloissa.

– Niissä ilmanvaihto perustuu osin kiertoilmaan. Mitä jos virukset leviävät sen mukana? Yritämme selvittää, miten ne leviävät, kuinka pieninä hiukkasina ja ovatko virukset vielä hengissä? Sen selvittäminen on ryhmän lääketieteilijöiden hommaa.

– Tässä on meneillään ajattelutavan muutos. Aiemmin ollaan pohdittu sitä, miten rakennus voi sairastuttaa ihmisen. Nyt mietitään sitä, että se sairastuttaja onkin ihminen, rakennuksen tai tilan loppukäyttäjä.

Tavoitteena teknologiavienti

Business Finlandin rahoittamien hankkeiden pitää aina liittyä siihen, kuinka yritysten kansainvälistä vientiä voidaan kasvattaa. Siksi hankkeen pitkän tähtäimen kakkosvaihe on siinä, mihin teknologioihin pitää keskittyä juuri nyt. Hanke tähtää tutkijoiden ja yritysten yhteisinnovaatioihin.

– Suomesta löytyy kovan tason sisäilmaosaamista sekä muuta taloteknistä osaamista niin suunnittelun, urakoinnin että teknologian osalta. Koronavirus on globaali ongelma, johon tarvitaan globaaleja ratkaisuja, Sormunen sanoo.

Sormunen muistuttaa, että uusilla innovaatioilla ei taklata pelkästään koronaa, vaan myös muita viruksia.

– Ja se miten meillä menee kansainvälisillä vientimarkkinoilla, ei hyödytä vain yrityksiä, vaan koko Suomea. Yrityksillä on nyt iso rooli löytää oman tuotekehityksen kautta innovaatiota, joka tuo lisää bisnestä Suomelle. Yhdessä olemme vahvempia.

Teksti: Johanna Hellsten

Kuva: Antti Kirves