Rakentajilla on ongelmia meillä ja muualla
Rakentaja-lehti 3.5.2024Luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen täydennyskoulutus Hämeenlinnassa perkasi melkoista tietomäärää.
– Meiltä on kysytty, kuinka te kehtaatte lakkoilla, vaikka rakennusalalla on niin huono työtilanne. Emme ole valinneet lakkoilun ajankohtaa. Lakkoilemme silloin, kun sille on tarvetta ja sitä on nyt enemmän kuin koskaan. SAK ei valinnut aikaa, sen tekivät työnantajat ja ennen kaikkea maan hallitus, Rakennusliiton puheenjohtaja Kimmo Palonen selvensi liiton toimintaa luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen täydennyskoulutusjaksolla Hämeenlinnassa 3.–5. huhtikuuta.
SAK:n tekemissä gallupkyselyissä Rakennusliiton jäsenten kannatus lakoille on ollut reilut 80 prosenttia, mikä antaa hyvän selkänojan työtaistelutoimille.
Palonen valotti yleisölle liiton tavoitteita ja toimia hallituksen suunnittelemien työelämän heikennysten suhteen. Pääviesti oli, että ammattiliittojen ja SAK:n toimia jatketaan tarpeen mukaan. Yleisökeskustelussa Petteri Orpon (kok.) hallituksen politiikka sai kyytiä.
– Tyttäreni, jolla on 2 lasta, joutuu muuttamaan asunnostaan, koska Kelan mukaan hän asuu liian kalliissa asunnossa. Tämän takia me lakkoilemme, jotta kaikilla olisi Suomessa jonkinlainen toimeentulo, Destia Railin työsuojeluvaltuutettu Heikki Sopanen sanoi.
Sopanen kertoi olevansa valmis hyvin pitkään työnseisaukseen lakko-oikeuden puolesta. Yleisö oli täysin samoilla linjoilla Sopasen kanssa.
Hämeenlinnan täydennyskoulutusjaksolle osallistui reilut 100 luottamushenkilöä. Kurssilla käsiteltiin muun muassa työturvallisuuden päätöksentekoa, työvoiman hyväksikäytön tunnistamista, työpaikkojen järjestäytymisen parantamista, luottamushenkilön somettamisvinkkejä sekä Suomen talouden ja rakentamisen tilannetta ja lähitulevaisuutta.
Rakentajia vedätetään kaikkialla maailmassa
YK:n yhteydessä toimiva Euroopan kriminaalipolitiikan instituutti HEUNI:n erikoissuunnittelija Anniina Jokinen ja vastuullisuusasiantuntija Saara Haapasaari tähdensivät, että rakennusalalla on suhteellisen paljon työntekijöiden hyväksikäyttöä. Ilmiö on maailmanlaajuinen ja Suomi ei poikkea tästä kaavasta.
– Yleisin työperäisen hyväksikäytön muoto on ylipitkät työpäivät. Työntekijöille ei makseta välttämättä ylityölisiä. Palkoista pidätetään erilaisia summia, esimerkiksi laittomia rekrytointimaksuja, Jokinen sanoi.
Talonrakennuksen sopimusalavastaava Toni Malmström kertoi Tampereen Sulkavuoren keskuspuhdistamon rakennustyömaan ukrainalaisista
– Saimme vuonna 2022 vinkin luottamushenkilöiltä, että Sulkavuoressa olisi töissä vaillinaisesti palkattuja ukrainalaisia sotapakolaisia.
Avin tarkastuksessa selvisi, että pakolaisista oli tehty kevytyrittäjiä. Vedätyksen takana oli latvialainen aliurakoitsija.
– Kuukausi sitten 5 henkilöä sai palkkansa. Pääurakoitsija maksoi heidän saatavansa. Kehotan olemaan meihin yhteydessä, jos epäilette alipalkkausta työmaalla, Malmström kannusti.
Ongelmatilanteiden ratkaisuja kaivattiin
– Laitoin viestin kaikille työntekijöille, haluaako joku lähteä vastaehdokkaaksi vaaleissa. En saanut yhtään vastausta, joten lähetin viestin: ”Kiitos luottamuksesta, jatkan pääluottamusmiehenä”.
Kurssille osallistunut ATL-Rakennushuolto Oy:n pääluottamusmies, rakennustyöntekijä Anne Hampinen valittiin toiselle kaudelleen loppusyksystä.
Firman työtilanne on hyvä, ketään ei ole lomautettu. ATL-Rakennushuollolla noin 120 työntekijää.
– Yritys on erikoistunut sisäilmaongelmiin. Teemme paljon sairaaloiden, koulujen ja päiväkotien saneerausta.
ATL-Rakennushuollossa osataan myös vaativien historiallisten kohteiden kunnostaminen.
– Teimme juuri Sinebrychoffin huvilan remontin, Hampinen kertoo espoolaisesta työmaasta.
Hampinen on suorittanut luottamushenkilöiden perus- ja jatkokurssit 2 vuoden aikana. Täydennyskoulutuskurssille oli jäänyt vielä uutta opittavaa.
– Tästä kurssista jäi päällimmäisenä mieleen se, että eri alojen ihmiset olivat kertomassa työstään ja liiton työntekijät jäivät muita kursseja pienempään rooliin.
Hämeenlinnan täydennyskoulutuksen esiintyjäkaartista harmaan talouden asiantuntijat jäivät parhaiten Hampisen mieleen.
Hampinen haluaisi lisätä erityisesti luottamushenkilöiden peruskurssia käytännöllisemmäksi, sillä kurssin perusanti oli valtavan lakitekstimäärän läpikäymistä. Jatkokurssilla puolestaan oli enemmän ryhmätöitä.
– Olin ehtinyt olla vain vähän aikaa Rakennusliiton jäsen ennen kuin minusta tuli pääluottamusmies. Olisin toivonut, että kurssilla olisi ollut enemmän oikeita tilanteita, joita luottamusmies joutuu hoitamaan työmaalla.
Tuoreelle luottamushenkilölle on tärkeää, että liiton aluetoimistossa on toimitsija tukihenkilönä. Hampinen pitää yhteyttä talotekniikka-alan aluetoimitsija Anniina Kankaaseen.
Hampisella on terveisiä poliittisille päättäjille.
– Halutaanko, että Suomen nuoriso jatkaa rakennusalalla? Pidetäänkö tämä käsityövaltainen ala hengissä?
Hyvä työnantaja kuuntelee ja kyselee
Turun Kenttärakentajat Oy:n purkumiehille eli pääluottamusmies Sami Tuomilehdolla ja työsuojeluvaltuutettu Jesse Rädyllä on täydennyskoulutuksen annista paljon sulateltavaa.
– Molemmat ekonomistit olivat mielenkiintoisia, RT:n Vihmo oli jopa kiinnostavampi, Tuomilehto vertaa.
Molempien mielestä etenkin harmaan talouden ja työturvallisuuden tutkijoiden esitykset olivat ajatuksia herätteleviä. Molemmat ovat käyneet liiton vaikuttajakoulutuksen. Hämeenlinnan kurssi oli Tuomilehdolle ensimmäinen luottamushenkilökoulutus, Räty on käynyt molemmat kurssit.
– Murikan kurssi oli aika kuivakka, Räty jakaa Hampisen kokemukset peruskurssin pykäläviidakon kuivakkuudesta.
Rakennusliitossa on kuultu tätä palautetta ja peruskurssin koulutus on otettu omiin käsiin.
Tuomilehto ja Räty ovat nyt toista kautta luottaripesteillään.
– Meillä on Turussa meidän alamme loistava aluetoimitsija Mikko Lindstedt, joka otti työmaakäynnillään puheeksi meidän firmamme järjestäytymisasiat. Läksimme kahdestaan vääntämään asiaa Samin kanssa aivan alkutekijöistä asti eteenpäin.
Yrityksen järjestäytymisaste on erittäin korkea ja välit yhtiön johtoon ovat erinomaiset. Firman johto kyselee ja kuuntelee luottamushenkilöiden näkemyksiä.
– Työnantaja antoi meille aivan oma-aloitteisesti 900 euron liikunta- ja kulttuuri-ePassin jokaiselle äijälle, Räty sanoo.
Hyvää meininkiä riittää myös työntekijöiden keskinäiseen kanssakäymiseen.
– Järjestämme vuosittain saunaillan Rakennusliiton aluetoimiston tiloissa. Olemme kutsuneet pomotkin, mutta he eivät ole vielä tulleet mukaan, Tuomilehto mainostaa.
Yrityksen työtilanne on tällä hetkellä hyvä.
Teksti ja kuvat: Jukka Nissinen