Rakentajat työterveyshuollossa
Rakentaja-lehti 17.3.2023Mehiläinen, Pihlajalinna ja Terveystalo ovat suuria työterveydenhuollon palveluntuottajia. Rakentaja käy yleensä työterveyshuollossa lääkärillä.
Tuoreimman Kelan työterveyshuoltotilaston mukaan vuonna 2020 rakennusalan työntekijät kävivät työterveyshuollon tarkastuksissa 72,3 kertaa 100:a työntekijää kohden. Se on hieman keskimääräistä enemmän (67,8 käyntiä), mutta hieman vähemmän kuin teollisuusammateissa (79,4 käyntiä).
Kaivoksissa ja louhintatöissä työskentelevät työntekijät kävivät eniten työterveyshuollon terveystarkastuksissa, 126,6 käyntiä työntekijää kohden. Tässä työntekijäryhmässä on todennäköisesti mukana myös Rakennusliiton jäseniä.
Rakentajat kävivät muita työntekijöitä keskimääräistä enemmän lääkärin ja terveydenhoitajan tarkastuksissa. Rakentajien työterveyshuollon tarkastuksista lähes 88 prosenttia oli lääkärin tai terveydenhoitajan tekemiä.
Sen sijaan fysioterapeutin ja erikoislääkärin vastaanotolla käytiin keskimääräistä hieman vähemmän. Psykologilla käynti oli merkittävästi vähäisempää muihin aloihin verrattuna. Työterveyspsykologin vastaanotolla suomalaiset työntekijät kävivät keskimäärin 2,1 kertaa 100:a työntekijää kohden. Rakentajien vastaava luku oli 0,8 kertaa 100:a työntekijää kohden.
Sairaanhoitokäyntejä rakentajille kertyi 139,4 kertaa 100:a työntekijää kohden, mikä on merkittävästi muita ammattialoja vähemmän. Kaikkien alojen keskiarvo 173,5 kertaa 100:a työntekijää kohden. Sairaanhoitokäynnit keskittyivät lääkärien vastaanotolle, osuus oli reilut 78 prosenttia.
Laboratorio- ja kuvantamistutkimuksissa rakentajat kävivät 274,1 kertaa 100:a työntekijää kohden. Laboratoriokäyntejä oli keskimääräistä vähemmän, kuvantamistutkimuksia keskimääräistä enemmän.
Yksityiset työterveysasemat ja lääkärikeskukset tuottavat selkeästi suurimman osan työterveydenhuollon palveluista rakennusalalla.
Yhteistyö parantaa työterveyshuoltoa
Mehiläisen vastaavalla työterveyslääkärillä Unto Palosella on tilastotietoa tukeva näppituntuma.
– Rakennusalalla tuki- ja liikuntaelinten (tule) sairaudet ovat sekä tärkein käyntisyy että sairauspoissaolojen aiheuttaja. Mielenterveyden sairauspoissaolot ovat hiukan nousussa, mutta ovat yhä merkittävästi pienempi syy sairauspoissaoloihin. Asiantuntija- ja toimistotöissä mielenterveysongelmat ovat isommassa roolissa rakennusalaan verrattuna.
Osa mielenterveysongelmista voi Palosen mukaan kuitenkin piiloutua fyysisen oirehtimisen taakse.
– Pitkien kipuoireilujen taustalla voi olla jaksamisen ongelmat esimerkiksi hankalan perhetilanteen takia.
Mehiläisen työterveyshuollon asiakaskannasta rakennustoimialalla noin 10 prosentin osuus. Palosen mukaan toimialaluokitus ei taivu aivan täsmälliseen ammattien mukaiseen määritykseen.
Rakennustoimialan työterveyshuollon asiakaskäyntejä vuonna 2022 oli Mehiläisessä työntekijää kohden 20 prosenttia vähemmän kuin muilla toimialoilla.
– Vaikka vuosi 2022 on koronan vuoksi ollut hyvin poikkeava, näyttäisi käyntisuhde pysyneen samanlaisena kuin koronaa edeltävänä aikanakin, Palonen sanoo.
Palonen haluaisi lisätä työterveyshuollon, työsuojelun ja työnjohdon välistä yhteistyötä. Erityisesti silloin, kun työntekijän työkyky on alentunut, yhteistyötä tarvitaan työn kuormituksen räätälöintiin.
– Yhteistyöllä voidaan vaikuttaa sairauspoissaoloihin ja ennen kaikkea työturvallisuuteen. Tapaturmien ehkäisy on meidän kaikkien vastuulla.
Palonen muistuttaa, että vuosi sitten fysioterapeuttien asema muuttuu työterveyshuollon asiantuntijasta ammattihenkilöksi. Tämä tarkoittaa sitä, että fysioterapeutin vastaanotolle voi mennä tarvittaessa ilman lääkärin lähetettä.
– Meillä osa fysioterapeuteista on saanut lisäkoulutusta ja heillä on oikeus kirjoittaa lyhyt poissaolo tarvittaessa. Valtaosassa tuki- ja liikuntaelinten sairauksissa varhain aloitettu fysioterapia ja omaehtoinen harjoittelu on paras ratkaisu vaivan parantamiseen.
Rakentajilla on hyvä työmotivaatio
Terveystalolle rakennusala on yksi suurimmista työterveyshuollon asiakasryhmistä.
Terveystalon Työterveyshuollon erikoislääkäri Matti Palomäen mukaan psykososiaalinen kuormitus on suhteellisesti suurempaa työnjohdolla ja pelkkää toimistotyötä tekevillä henkilöillä. Fyysinen kuormitus näkyy erityisesti työntekijätasolla, mutta työnjohdolla on myös paljon työtä vaikeuttavia tule-vaivoja.
– Työntekijöillä on paljon lakisääteisiä terveystarkastuksia, sillä heidän työssään on paljon altisteita, kuten melua, käsitärinää, pölyä ja kemikaaleja.
Moni työnantaja tarjoaa työntekijöilleen perustyöterveyshuollon päälle myös sairauksien hoitoa.
– Rakennustyöntekijöille tyypillisiä ovat tuki- ja liikuntaelinten sairauksien hoito. Ne korostuvat työterveyshuollossa, koska vaikuttavat merkittävästi työkykyyn. Niiden rinnalla käytetään työfysioterapeutin palveluja. Työfysioterapeutit jalkautuvat myös työmaille antamaan yksilöllistä ohjausta.
Sairauslomapäivien väheneminen nopeamman hoitoon pääsyn ansiosta näkyy suoraan työnantajien pienempinä kuluina.
Rakennusalan työntekijät ovat olleet Palomäelle mukavia asiakkaita.
– Rakennusalan ihmisillä on hyvä motivaatio työhönsä. Monilla on korkea kynnys jäädä pitkille sairaslomille ja ihmisillä on kiire päästä takaisin töihin, Palomäki sanoo.
Hyvän motivaation kääntöpuolena on Palomäen mukaan alanvaihdon vaikeus silloin, kun toimintakyky ei enää riitä rakennustöihin.
Palomäen mukaan rakennusalan sairauspoissaolojen trendi on ollut viime vuosina samanlainen kuin koko väestön sairauspoissaolojen kehitys.
– Koronapandemiavuonna 2020 sairauspoissaolot vähenivät koko maassa. Ne vähenivät jopa niillä työpaikoilla, jossa ei ollut mahdollisuutta etätyöhön. Rakennusalalla koronan esiintyminen painottuu vuonna 2021 työntekijöihin. Vuonna 2022 koronan esiintyminen oli työntekijöiden lisäksi suurta myös toimihenkilöillä, joilla se on ollut suurin sairauspoissaoloja aiheuttanut tekijä.
Tällä hetkellä Terveystalon rakennusalan asiakkaiden tärkein syy sairauspoissaoloihin on tuki- ja liikuntaelinten sairaudet, osuus on 32 prosenttia. Korona kiilasi listalla toiseksi. Se kuuluu muut syyt -kategoriaan (32 %). Tapaturmat ovat kolmanneksi suurin (18 %) ja mielenterveysongelmat neljänneksi suurin (10 %) käyntisyy.
Kansallisuuksien kirjo
Pihlajalinna-konsernin ylilääkäri Sinikka Botsilla on 20 vuoden kokemus työterveyshuollosta rakennusalalla. Vuokrafirmojen kautta työllistyy yhä suurempi osa rakentajista ja se näkyy myös työterveyshuollon järjestämisessä. Ala on myös kansainvälistynyt.
– Kansallisuuksien kirjo tuo erilaisia kielihaasteita sekä kulttuurisia käsityksiä terveydestä ja sen hoidosta.
Ulkomaisilla työntekijöillä ei yleensä ole tietoa suomalaisen työterveyshuollon käytännöistä, mikä voi johtaa terveydentilan merkittävään heikkenemiseen ennen hoitoon hakeutumista. Samalla pienet vaivat ovat kasvaneet hankalammin parannettaviksi.
Bots on kiinnostunut väestöterveyden kysymyksistä. Perinteisesti rakennusalalla on alakulttuuri, joka suosii epäterveitä elämäntapoja ja riskinottoa.
– Se saattaa olla jopa lisääntymässä. Ulkomailta tulevat työntekijät puskevat töitä itseään säästämättä ja sitten paikat hajoavat, Bots miettii.
Bots haluaisi vahvistaa työterveydenhuollon ennaltaehkäisevää toimintaa. Lakisääteiset työterveystarkastukset olisivat hyvä lähtökohta terveystiedon tarjoamiseen.
– Terveydenhuollon yhteistyötä pitäisi päästä tiivistämään myös pienempien yritysten kanssa, jotta työnantajat ymmärtäisivät ennaltaehkäisyn ja työsuojelun potentiaalin.
Pihlajalinnan rakennusalan työterveydenhuollon käyntikerrat ovat viime vuosina liikkuneet tilastollisesti samaan tahtiin muiden ammattiryhmien kanssa.
Teksti ja kuva: Jukka Nissinen