Rakennusliitto ratkaisee:
Rakentaja-lehti 31.1.2020Tuomio sanallisesta seksuaalisesta häirinnästä.
Turun hovioikeus on 25.11.2019 tuomiossa arvioinut, onko työnantajan edustajan (V) alaiseensa kohdistama menettely seksuaalista häirintää ja täyttääkö se työturvallisuusrikoksen ja työsyrjinnän tunnusmerkistön. Tuomio on ensimmäinen hovioikeustason ratkaisu, jossa on arvioitu sanallista seksuaalista häirintää.
Asiassa on kyse siitä, täyttivätkö V:n esittämät ehdotukset sekä kommentit seksuaalisen häirinnän määritelmän ja myös, onko V syyllistynyt työturvallisuusrikokseen aiheuttamalla työturvallisuusmääräysten vastaisen epäkohdan ja laiminlyömällä velvollisuutensa häirinnän poistamiseksi, sekä työsyrjintään asettamalla alaisensa epäedulliseen asemaan tämän sukupuolen perusteella ilman painavaa, hyväksyttävää syytä. V on lähettänyt työntekijälle viestejä, joissa hän on kertonut rakastavansa ja ikävöivänsä tätä. V on myös ehdottanut kahdenkeskeistä tapaamista viikonloppuna. Kahdenkeskeisissä keskusteluissa V oli kehunut työntekijän ulkonäköä ja kertonut haluavansa suudella tätä.
Tasa-arvolaissa seksuaalisella häirinnällä tarkoitetaan sanallista, sanatonta tai fyysistä, luonteeltaan seksuaalista ei-toivottua käytöstä, jolla tarkoituksellisesti tai tosiasiallisesti loukataan henkilön henkistä tai fyysistä koskemattomuutta erityisesti luomalla uhkaava, vihamielinen, halventava, nöyryyttävä tai ahdistava ilmapiiri. Häirintää ja ahdistelusta ovat mm. sukupuolisesti vihjailevat toistuvat eleet tai ilmeet, härskit puheet sekä mm. toistuvat vartaloa ja pukeutumista tai yksityiselämää koskevat huomautukset tai kysymykset, seksuaalisesti värittyneet viestit, fyysinen koskettelu ja sukupuoliyhteyttä tai muuta sukupuolista kanssakäymistä koskevat ehdotukset.
Hovioikeus totesi V:n menettelyn täyttävän seksuaalisen häirinnän määritelmän. Lähetetyt viestit ja työpaikalla kahden kesken käydyt keskustelut ovat olleet sisällöltään epäasiallisia ja seksuaalissävytteisiä. V:n on täytynyt ymmärtää, että työhön täysin liittymättömien viestien lähettäminen sekä esitetyt ehdotukset eivät ole olleet esimiehelle sopivaa käytöstä. Kyseinen käytös on ollut selkeästi ja V:n tieten ei-toivottua. V tuomittiin sakkorangaistukseen työturvallisuusrikoksesta sekä työsyrjinnästä.
Annettu tuomio helpottaa jatkossa etenkin AVIa vastaavien tapausten arvioimisessa, sillä tuomiossa perusteltiin laajalti seksuaalisena häirintänä pidettävää menettelyä. Tuomio on linjassa KKO:n ratkaisun 2010:1 kanssa, jossa esimies tuomittiin työturvallisuusrikoksesta, työsyrjinnästä sekä seksuaalisesta hyväksikäytöstä, kun hän oli työssä lähennellyt ja kosketellut useaa työntekijää.
Rakennusliiton oikeusosasto avusti työntekijää hovioikeuden tuomion kohteena olevassa asiassa.