Miksi työmarkkinat pitää aina sössiä?
Rakentaja-lehti 3.11.2023
Facebook – vaikka onkin täysi boomer-media – on siitä hyvä, että se muistuttaa joka päivä, mitä on päivitellyt vuosia sitten samalla päivämäärällä. Viime aikoina se on muistutellut ahkerasti Sipilän hallituksen ajasta; kiroilen useissa päivityksissä sitä, miksi hallituksen pitää tunkea työmarkkinaosapuolten tontille aiheuttaen eripuraa ja epäluottamusta osapuolten välille.
Sipilänkin hallitus halusi siirtyä pakottamisen tielle. Oikeustieteen tohtori Jari Hellsten (ei sukua) totesi tuolloin, että Sipilän hallituksen päätös puuttua työmarkkinoiden sopimusvapauteen on eurooppalaisittain hyvin poikkeuksellista. Kuulostaa tutulta. Nytkin ollaan keikuttamassa työmarkkinoiden tasapainoa.
Ruotsissakin, jonka mallista hallitus jaksaa jauhaa, muistutetaan, että toimivaa työmarkkinamallia ei voi luoda hallituksen sanelupolitiikalla. Ruotsin ammattiliittojen keskusjärjestön LO:n pääekonomisti Laura Hartman toteaa, että osapuolten välistä luottamusta ei synny, jos työnantajapuoli saa hallituksen avustuksella ratkaistua monia kiistakysymyksiä omaksi edukseen. Ruotsissa molemmat osapuolet joutuivat tekemään kompromisseja, jotta toimiva malli saatiin aikaan.
Lakko-oikeuden rajoittaminen, irtisanomisen helpottaminen, suunnitelmat ulottaa paikallinen sopiminen järjestäytymättömiin yrityksiin, ansiosidonnaisen päivärahan leikkaaminen. Kaikkea tätä sanelua perustellaan huonolla taloustilanteella ja työllisyydellä. Perusteet erityisesti työllisyysvaikutusten osalta eivät vakuuta. Rakennusala on finanssikriisiaikaakin pahemmassa tilanteessa, eikä siitä kuopasta nousta ihan heti. Mistä rakentajat saavat uuden työpaikan, kun ala kyykkää kuin Jarmo Virtanen? Vaihtamalla alaa? Siinä onkin rakennusalan työnantajilla ihmettelemistä, kun nousun alkaessa ammattilaisia on entistäkin vähemmän.
Työntekijöiden aseman heikentäminen sosiaaliturvan leikkauksineen ei luo yhtäkään lisätyöpaikkaa rakennusalalle. Pikemminkin voi käydä niin, että alalta poistuu osaavaa työvoimaa, mikä toimii jälleen kerran jarruna rakennusalan kehitykselle tulevaisuudessa.
Johanna Hellsten, päätoimittaja