Miksi ihminen uupuu?
Rakentaja-lehti 22.3.2024Tutkijaryhmä haluaa laajentaa ymmärrystä työuupumuksen syistä.
Suomessa on ollut viime vuodesta asti meneillään iso tutkimushanke Työuupumuksen alkulähteillä, jossa yritetään vastata kysymykseen, mitkä kaikki tekijät aikaansaavat työuupumusta nykypäivän työelämässä.
– Työuupumusta on tutkittu jo 1970-luvulta lähtien. Tietoa erilaisista kuormittavista tekijöistä on jo paljon, mutta me haluamme saada aiheen tutkimusta eteenpäin. Ovatko asiat muuttuneet esimerkiksi koronapandemian myötä ja onko juuri tässä hetkessä jotain erityistä, joka selittäisi runsasta työuupumusoireilua, tutkimusprojektin vetäjä, Tampereen Työelämän tutkimuskeskuksen johtaja Anne Mäkikangas kysyy.
Tarkoituksena on nyt toteuttaa laaja kyselytutkimus, jossa olisi mukana mahdollisimman heterogeeninen joukko Suomen työntekijöitä, jossa olisi mukana myös ihmisiä myös perinteisistä duunariammateista.
Uutta tietoa luvassa
Viime syksynä toteutettiin hankkeen haastattelututkimusosuus. Siinä haastateltiin yhteensä 25:ttä vakavista työuupumusoireista kärsivää työntekijää eri aloilta. Haastatteluista ilmeni uusia, kiinnostavia asioita, joita hyödynnetään tutkimuksen seuraavassa vaiheessa.
– Olemme jo tienneet, että työuupumuksen syntymiseen vaikuttavat muun muassa sellaiset asiat kuin liika kiire, liian vähäiset resurssit työn tekemiseen (esimerkiksi työyhteisön sosiaalisen tuen puute), mutta nyt haastatteluissa nousi esiin työmarkkinoiden epävarmuus, joka varmasti koskettaa nyt esimerkiksi rakennusalaa.
Haastatteluissa on myös noussut esiin aiemmin huonosti tunnistettu seikka; työuupumuksen perusta on saatettu luoda jo työntekijän perehdytysvaiheessa, kun perehdytystä työhön ei ole tehty tai se on tehty huonosti.
– Puhutaan paljon perehdytyksen tärkeydestä ja se on näköjään sitä myös tästä näkökulmasta. Huono perehdytys voi olla osa yhtä isoa työuupumuksen nimittäjää eli kiirettä. Perehdytykseen ei ole aikaa, kun esihenkilö on liian kiireinen, Mäkikangas miettii.
Työuupumuksen perinteiset ja uudet oireet
Työuupumuksen oireisto on aiemmassa tutkimuksessa huomattu koostuvan 3 erilaisesta oireesta. Ne ovat uupumusasteinen väsymys, ammatillisen itsetunnon heikkeneminen ja kyynistyminen.
– Tutkimuksessamme on nyt nostettu myös 2 uutta oiretta mukaan; kognitiiviset oireet, kuten keskittymisvaikeudet ja ongelmat muistin kanssa. Henkilö toimii ikään kuin autopilotilla ja jos pitäisi tehdä päätöksiä, se on hyvin vaikeaa. Kuulin yhdeltä lääkäriltä tapauksesta, jossa mies oli solmimassa solmiota, mutta ei yhtäkkiä pystynyt muistamaan, miten se tehdään, Mäkikangas kertoo.
Toinen uusi oire on tunteiden hallinnat häiriöt.
– Sillä tarkoitan reagointia ärsykkeisiin kohtuuttomalla tavalla, eli eräänlaista emotionaalista pärskähtelyä. Saatetaan purskahdella itkuun palaverissa tai ollaan hyvin ärhäköitä. Vihan ja ärtymyksen tunteita osoitetaan normaalia enemmän.
Työuupumus ei ole sairausdiagnoosi
Yksi työuupumukseen liittyvistä hankaluuksista on, että se ei ole sairausdiagnoosi vaan oireperäinen diagnoosi. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että työuupunut ei ole oikeutettu moniin sosiaalisiin ja taloudellisiin etuuksiin, joihin jollakin muualla diagnoosilla olisi.
– Useasti lääkäri kirjaakin diagnoosiksi masennuksen tai ahdistuksen. Työelämän tutkimuskeskus tekee parhaillaan yhteistyössä Työterveyslaitoksen kanssa kansainvälistä selvitystä työuupumuksen diagnostisesta statuksesta ja hoidosta eri maissa. Euroopassa on hyvin erilaisia käytäntöjä, Mäkikangas sanoo.
Ruotsissa työuupumus on sairausdiagnoosi, Latviassa ja Italiassa se luokitellaan ammattitaudiksi, Espanjassa se voidaan oikeusteitse määritellä työtapaturmaksi. Suhtautuminen vaihtelee siis dramaattisesti maasta toiseen.
– Hankalaa tästä tekee se, miten syy-seuraussuhde osoitetaan? Miten näytetään, että altiste tulee työpaikalta ja työstä, kun siihen voi kietoutua monimutkaisesti paljon muitakin asioita. Voi olla vaikea perhetilanne, lähimmäisen sairastuminen, kuormittavia erityislapsia ja niin edelleen.
Syy pitäisi pystyä osoittamaan kiistattomasti, varsinkin jos lähdettäisiin hakemaan korvauksia oikeusteitse.
Mutta tutkimus menee eteenpäin ja mitä enemmän tiedämme työuupumuksesta, sen parempi. Mäkikangas kannustaakin rakentajia vastaamaan kyselyyn sankoin joukoin.
– Myös rakennusalalla on työuupumusta. Jo pelkkä kyselyyn vastaaminen voi olla hyvä herättelemään ja miettimään omaa tilannettaan. Ja me toivomme, että saisimme teidän alaltanne kuulumisia. Kyselyssä on avokysymyksiä, joissa voi avata juuri omaa työtilannettaan ja sen kuormittavia tekijöitä.
Teksti: Johanna Hellsten, kuva: Lehtikuva