Takaisin

Mailalla hammas poikki ja sirkkelillä käteen

Rakentaja-lehti 4.11.2021

Rakennusliiton jäsenille tarkoitettu vapaa-ajan tapaturmavakuutus on apuna, kun sattuu ja tapahtuu.

Rakennusliitto on tarjonnut jo vähän yli vuoden ajan töissä tai työttömänä oleville jäsenilleen kattavan vapaa-ajan tapaturmavakuutuksen Turvasta. Miten ensimmäinen vuosi on sujunut ja minkälaisia tapaturmia on korvattu? Rakentaja haastatteli kahta jäsentä, jolle oli sattunut tapaturma.

Käsi imeytyi sirkkeliin

Haukiputaalainen Antti Mäkelä oli kotonaan asentamassa uutta parkettia. Hän leikkasi seinän ja parketin välisiä liikuntasaumoja varten sirkkelillä 7-millisiä puupaloja.

– Olin noukkimassa palasia sirkkelin alta, enkä huomannut, että sirkkelin teräsuoja oli jumiutunut ylös. Minulla oli päällä vanha flanellipaita, jonka hihansuut olivat löysät ranteiden kohdalta. Sirkkeli nappasi paidanhihasta kiinni ja veti käden sirkkeliin, Mäkelä kertoo.

Sirkkeli kuori kämmenselän rystysistä ranneniveleen asti.

– Siinä oli niin sanotusti ”pelti paljaana”. Oli aika irvokkaan näköinen.

Mäkelä kääri käden talouspaperiin ja soitti hälytyskeskukseen, josta lähetettiin ambulanssi paikalle. Ensihoito paketoi käden ja ajoi Ouluun päivitykseen, jossa käsi tutkittiin läpi ja tikattiin. Mäkelä otettiin osastolle sisään.

– Vamma oli ihan naurettava siihen nähden, mitä olisi voinut käydä. Etusormesta oli jänne poikki ja sirkkeli oli hiukan rouhaissut kämmenluuta. Pääsin kuin koira veräjästä. Olin yhden yön osastolla ja aamulla huipputason käsikirurgi leikkasi käden ja siihen laitettiin kipsi.

Mäkelä kertoo, että aluksi hän ei tullut miettineeksi, kuka lystin maksaa. Laskuja ei ollut ehtinyt tulla, kun hän alkoi pohtia, onko hänellä lainkaan vakuutusta. Työnantaja oli aiemmin tarjonnut vapaa-ajan tapaturmavakuutuksen, mutta se oli lopetettu, eikä Mäkelä ollut saanut aikaiseksi hankkia omaa.

– Tulin jutelleeksi naapurin kanssa, joka myös on liiton jäsen ja hän sanoi, että Rakennusliitto on vakuuttanut jäsenensä. En uskonut häntä, kun enhän minä ole mitään sellaista palvelua aktivoinut. Soitin Turvaan ja sieltä vahvistettiin, että koska olen liiton jäsen, minulla on voimassa oleva vakuutus.

Vakuutus korvasi tapaturman hoidon, kontrollikäynnit ja esimerkiksi sairaalayön 100-prosenttisesti, ilman omavastuuta.

– Olin sillä hetkellä lomautettuna, joten kyllä tällaisella on suuri merkitys. Laskin, että siinä tuli takaisin puolet jäsenmaksusta. Jäsenyys alkaa tulla aika halvaksi, kun ensi vuonna vielä jäsenmaksu laskee.

Padel-mailasta hampaisiin

Tamperelainen Tommi Silkamo oli pelaamassa kavereiden kanssa suosittua tennistä ja squashia yhdistelevää padelia. Kenttä on 10 metriä kertaa 20 metriä ja se on ympäröity 3 metriä korkeilla lasi- tai pleksi- ja metalliverkkoseinillä.

– Kaveri löi pallon kentän takakulman pleksiin ja jotta pystyin palauttamaan pallon, sitä piti lyödä läheltä pleksin kautta. Olin niin lähellä, että maila osui pleksiin ja kimposi siitä suuhuni, Silkamo kertoo.

Kuului rusahdus ja Silkamon suuhun tulvahti veren maku.

– Noukin palasen hampaasta taskuun ja jatkoin pelaamista. Padel on nelinpeliä enkä halunnut jättää kavereita pulaan, Silkamo sanoo.

Pelin päätyttyä Silkamo seisoi peilin edessä ja katsoi järkyttävää näkyä; yläetuhampaasta oli iso pala poissa.

– Itselläni ei ole omaa tapaturmavakuutusta, mutta mielessäni pyöri hämärästi, että olisiko firmalla tai liitolla jotakin. Soitin työsuojeluvaltuutetulle, joka ei myöskään tiennyt asiasta, mutta yhteydenotto pääluottamusmies Marko ”Uku” Metsäpeltoon auttoi. Hän kertoi, että Rakennusliiton jäsenillä on liiton kautta vapaa-ajan tapaturmavakuutus Turvasta.

Silkamo soitti siltä istumalta Turvaan ja sieltä käskettiin mennä laittamaan hammas kuntoon.

– Hammas oli onneksi helppo korjata. Nurkka paikattiin hampaan värisellä muovilla enkä ainakaan itse erota, että se olisi jotenkin eri näköinen. Toimitin laskun tiedot Turvaan ja rahat tulivat tilille parissa päivässä. Ei ollut edes mitään omavastuuta.

Padelin pelaamista Silkamo ei sattumuksesta huolimatta lopeta.

– Ei se ole erityisen vaarallinen laji, minulle vaan sattuu ja tapahtuu, Silkamo kuittaa.

Teksti: Johanna Hellsten, kuva: Laura Ahola