Takaisin

Liittokokous tulee!

Rakentaja-lehti 3.2.2023

Vain äänestämällä voit voittaa.

Vaikka liittokokouksessa käsitellään vakavia asioita, myös ilolle on sijaa, minkä näyttävät vuoden 2019 edustajat.

Rakennusliiton 25. liittokokous järjestetään 12.–13.5.2023 Helsingissä. Valmistelut ovat olleet käynnissä jo hyvän aikaa ja yksi tärkeimmistä vaiheista, liittokokousehdokkaiden asettaminen saatiin purkkiin ennen vuoden 2022 loppua. Rakennusliiton hallitus vahvisti 379 liiton jäsenen ehdokkuuden joulukuun kokouksessaan.

– Nyt on ehdokkaita joka lähtöön. On uutta vanhaa, lainattua ja melkein sinistäkin. Kaikille löytyy varmasti se oma hyvä ehdokas, joka lähtee ajamaan tärkeitä asioita, liiton järjestöpäällikkö Tiina Nurmi-Kokko sanoo tyytyväisenä.

Ehdokkaiden määrä riippuu äänestysalueen jäsenmäärästä, mikä tarkoittaa sitä, että Uudeltamaalta on peräti 67 ehdokasta kun taas Ahvenanmaalta tulee suoraan 1 edustaja. Alle 26-vuotiaita ehdokkaita on tänä vuonna 6 kappaletta, yli 70-vuotiaita 4. Eniten ehdokkaista on ikäluokassa 51–60-vuotiaat. Miespuolisia ehdokkaita on 334 ja naisia 45. Naisten osuus ehdokkaista on itse asiassa korkeampi (11,2%) kuin se on liiton jäsenistöstä.

Ehdokkaisiin pääsee tällä kertaa tutustumaan verkossa, vaaligalleriassa, joka aukeaa sivustolle rakennusliitto.fi/liittokokous. Siellä ehdokkaat kertovat itsestään ja siitä, mitä ovat lähtemässä viemään eteenpäin.

Äänestys alkaa helmikuussa

Vaalit käynnistyvät 22.2. ja päättyvät 1.3. Jokainen Rakennusliiton jäsen saa kotiin kirjeen, joka sisältää äänestyslipun, ehdokasluettelon ja äänestyslipun palautuskuoren. Mukana on tänäkin vuonna myös sähköinen äänestys ja kirjekuoressa on oma henkilökohtainen PIN-koodi, jolla äänestyksen voi hoitaa verkossa.

– Äänestää voi vain yhden kerran. Jos hukkaa kuoren, on otettava nopeasti yhteys Rakennusliittoon, Nurmi-Kokko neuvoo.

Äänestäneiden kesken arvotaan Nesteen 50 euron lahjakortteja. Myös monilla liiton osastoilla on omia arvontojaan, joista äänestäneet voivat voittaa erilaisia palkintoja.

Äänestystulos selviää 11.3. alueiden vaalilautakunnissa ja 166 eniten ääniä saanutta ehdokasta valitaan liittokokousedustajiksi. Edustajistopaikat jaetaan kuten ehdokasmäärätkin, vaalipiirin jäsenmäärän mukaan.

Kohti liittokokousta

Vuoden 2015 liittokokouksessa kokousedustajat nostivat punaisen kortin Fifalle. Rakennusliitto oli jo tuolloin aktiivisesti mukana kiinnittämässä huomiota Qatarin rakennustyöläisten karmeisiin olosuhteisiin.

Liittokokous on liiton korkein päättävä elin. Se määrittää, minne liitto on menossa ja mikä on liiton toiminnan kannalta tärkeää. Suuntaa kirjataan liittokokousasiakirjaan, johon kaikki liiton jäsenet voivat tutustua osoitteessa rakennusliitto.fi/liittokokous.

– Edessä on haastava kevät ja vuosi. Luottamushenkilöinen tukeminen, järjestäytyminen työehtosopimusten tekemiseksi, jäsenten toimeentulon turvaamiseksi ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden tukemiseksi on tärkeintä, mitä liitto voi tehdä, Nurmi-Kokko miettii.

Jokainen liiton jäsen voi myös tehdä liittokokousaloitteita 12.2. mennessä. Aloite voi koskea esimerkiksi tessiä, neuvottelutapoja, työympäristöasioita, liiton sääntöjä ja niin edelleen. Liiton hallitus käsittelee kaikki aloitteet ja antaa niihin vastaukset. Huhtikuussa aloitteet ja vastaukset lähetetään liittokokousedustajille.

Liittokokouksessa päätetään myös liiton hallinnosta: valitaan valtuusto (48 hlöä), hallitus (24 hlöä) ja puheenjohtaja sekä varapuheenjohtaja. Rakennusliiton nykyinen puheenjohtaja Matti Harjuniemi ei enää asetu ehdolle. Puheenjohtajan paikkaa tavoittelevat liiton nykyinen varapuheenjohtaja Kimmo Palonen sekä liiton Pohjoisen palvelualueen päällikkö Marko Niskanen. Varapuheenjohtajaksi on ehdolla liiton vastaava lakimies Jyrki Ojanen.

Liittokokousasiakirjan, aloitteiden ja vuoden 2022 toimintakertomuksen lisäksi olennainen asia kokouksessa on yleiskeskustelu.

– Se on kova juttu. Se toimii lähetekeskusteluna valiokuntatyöskentelylle. Keskustelulla on tärkeä merkitys kokouksessa. Toivon, että se on vilkasta ja että ihmiset uskaltavat sanoa mielipiteensä. Usein isommatkin muutokset lähtevät liikkeelle siten, että joku pitää puheenvuoron ja toinen vastaa siihen. Erimielisyydetkin ratkeavat usein keskustelemalla, Nurmi-Kokko sanoo.

Teksti: Johanna Hellsten, kuvat: Kimmo Brandt