Kunta ei voi sulkea ”koronatyömaata”
Rakentaja-lehti 22.2.2021Vastuu työmaan käytännöistä on pääurakoitsijalla.
Rakennustyömailta paljastuu jatkuvasti isoja tartuntaketjuja, mutta vain joitakin yksittäisiä työmaita on suljettu kokonaan. Esimerkiksi Lehto Tilat Oy:n työmaalla Helsingin keskustassa – Rakennusmestarien talon muuttaminen hotelliksi – havaittiin 12.2. tehdyssä massatestauksessa yhteensä 30 koronatartuntaa, mutta Rakentajan saamien tietojen mukaan työmaa pyörii edelleen.
Helsingin Sanomien jutussa (16.2.) Lehdon henkilöstöjohtaja Kaarle Törrönen sanoo työmaan sulkemisesta, että niin kauan kuin viranomaisilta ei tule selkeää määräystä, pääurakoitsijalla ei ole selkeää selkänojaa rikkoa aliurakoitsijoiden kanssa tekemiään sopimuksia.
Helsingin epidemiologien toiminnan ylilääkäri Sanna Isosomppi toteaa yksiselitteisesti:
– Ratkaisun työmaan sulkemisesta tekevät urakoitsijat.
– Kunnalla ei ole juridista oikeutta sulkea yksityistä rakennustyömaata. Käytännössä siis ainoa mahdollisuutemme vaikuttaa asiaan on asettaa kaikki työntekijät karanteeniin. Karanteenipäätös on niin vahvasti yksilönvapautta rajoittava päätös, että siihen täytyy olla erityisen vahvat perusteet. Eli tartuntoja täytyy olla niin paljon, että on perusteltu syy epäillä kaikkien altistuneen, Vantaan tartuntataudeista vastaava ylilääkäri Kirsi Valtonen kertoo yleisistä periaatteista.
Espoon tartuntataudeista vastaava ylilääkäri Anu Mustakari vahvistaa tiedon.
– Tartuntatautiviranomainen ei voi nykyisen lain puitteissa sulkea työmaata. Sulkeminen on pääurakoitsijan päätös, johon liittyvässä riskinarviossa tartuntatautiasiantuntijat toki auttavat. Tilanteet arvioidaan yksilöllisesti, ja keskeistä on positiivisten näytteiden määrä ja laajuus työmaan eri osissa sekä kuinka todennäköisenä pidetään, että työmaalla on jo tapahtunut laajaa tartuntojen leviämistä.
Massatestausta matalalla kynnyksellä
Viime vuoden keväästä lähtien muassa SRV:n, Skanskan, Lehdon ja YIT:n työmailla on päädytty tekemään koko työmaan henkilöstön massaseulontoja. Niillä on paljastunut laajoja tartuntaketjuja. Miten työmaiden massaseulontoihin päädytään? Onko jokin tartuntojen määrän raja, jolloin kaikki joutuvat testiin?
– Joukkoseulontapäätös tehdään tartuntatautilääkärin toimesta ja riippuu sairastuneiden määrästä, mahdollisesta muuntovirusepäilystä ja työmaan kokonaistyöntekijämäärästä. Lisäksi päätökseen vaikuttaa se, epäilläänkö jatkotartuntoja työmaalla vai löytyykö työntekijöille selkeä tartunnanlähde jostakin muualta. Tilanteet siis arvioidaan tapauskohtaisesti eikä mitään selkeitä lukumäärällisiä rajoja siksi pysty sanomaan, Valtonen kertoo.
Isosompin mukaan seulonnan tarpeellisuus arvioidaan tilannekohtaisesti. Tällä hetkellä seulontoja toteutetaan Helsingissä rakennustyömailla matalalla kynnyksellä.
Espoon osalta Mustakari toteaa, että periaatteessa yksikin tapaus riittää.
– Jos on voimakas epäily, että tartunta on saatu juuri työmaalta. Yksittäinen tapaus johtaa joka tapauksessa vähintään altistuneiden kartoitukseen ja karanteeniin, ja jos tartuntariskiä pidetään suurena esimerkiksi virusmuunnoksen epäilyn perusteella, altistuneet myös testataan, Mustakari sanoo.
Mustakarin mukaan tyypillinen joukkotestauksen laukaiseva tilanne on, että työmaalla on todettu 2 tai useampia tapauksia, joiden välille ei ole pystytty osoittamaan yhteyttä. Tämä viittaa siihen, että taudin tarttumista on jo voinut tapahtua laajemminkin eikä kaikkia sairastuneita ole tunnistettu.
Työmaa pyörii tartunnoista huolimatta
Yleinen käytäntö on myös se, että kun massatestaus on tehty, työmaa jatkaa pyörimistään mahdollisten tartuntojen vahvistumiseen saakka. Esimerkiksi aiemmin mainitulla Lehdon hotellityömaalla massatestaus tehtiin perjantaina ja tartuntojen määrästä tiedotettiin seuraavan tiistaina.
Isosompin mukaan se, että työmaa pyörisi normaalisti, ei pidä paikkaansa.
– Oireiset ja altistuneiksi arvioidut työntekijät eivät ole työssä, vaan heidät on määrätty eristykseen ja karanteeniin vastaavasti. Oireettomat ja muut kuin altistuneet työntekijät voivat käydä työssä seulontatestin tulosta odottaessaan.
– Seulonnalla tutkitaan oireettomia kokonaistilanteen arvioimiseksi, mistä syystä työmaan toiminta voi jatkua normaalisti ainakin kunnes vastaukset on saatu, Valtonen kertoo Vantaan periaatteista.
Mustakari muistuttaa, että tilanteet ovat erilaisia.
– Jos tartuntoja todetaan heti alkuvaiheessa laajasti, työmaan ei useinkaan kannata toimia normaalisti, ja moni urakoitsija päättääkin ottaa muutaman päivän aikalisän, jotta tilannekuvaa saadaan testauksella ensin tarkennettua. Merkittävä osa työntekijöistä voi tällöin olla myös karanteenissa, mikä sekin vaikeuttaa normaalia toimintaa.
Mustakari kertoo, että osa työmaista on tarkasti kohortoituja, eli eri työporukat eivät sekoitu töissä eivätkä tauoilla. Jos tartunnat ovat tällöin vain yhdessä lohkossa, muut osat voivat tällöin toimia normaalisti, vaikka testausta olisikin varmuuden vuoksi tehty myös niissä.
– Kaikki perustuu yksilölliseen riskinarvioon.
Aloite joukkoseulontoihin työmaalla voi tulla joko urakoitsijalta tai kaupungilta. Isosompin ja Mustakarin mukaan tartuntatautiviranomaiset saavat tiedon oman kunnan asukkaiden tartunnoista. Työmailla voi kuitenkin olla työntekijöitä useiden eri kuntien alueilta.
– Usein työmailla on useiden eri kuntien asukkaita töissä, ja tällöin kokonaiskuva voi valjeta työnantajalle ennen kuin kaikki tiedot tulevat sairastuneiden kotikunnista työpaikan kuntaan, Mustakari toteaa.
Isosomppi korostaa yhteistyötä urakoitsijan kanssa.
– Jos tartunnan saaneet ovat jonkun muun kunnan asukkaita, saamme siitä tiedon tartunnan saaneen kotikunnan tartunnanjäljittäjältä tai työmaan edustajalta.
Teksti ja kuva: Johanna Hellsten