Koulu pitää nuoret kaidalla polulla
Rakentaja-lehti 23.9.2021Peruskoulun jälkeiset opinnot vähentävät nuorten tekemiä rikoksia.
Professori Kristiina Huttunen on työryhmineen tutkinut vähentääkö suomalaisten nuorten opiskelu rikollisuutta. Tutkimusryhmä on jatkanut siitä, mitä muut tutkijat olivat löytäneet. Useissa kansainvälisissä tutkimuksissa pitempi peruskoulutus vähensi nuorten tekemiä rikoksia.
– Esimerkiksi Yhdysvaltojen osavaltiota vertailtaessa on huomattu, että niissä osavaltioissa, joissa oli nostettu oppivelvollisuuden yläikärajaa, nuorten ikäkohorteissa oli tehty vähemmän rikoksia.
Huttunen halusi tarkentaa tieteellistä kysymyksenasettelua omassa työssään.
– Suomessa olemme tutkineet koulutuksen ja rikollisuuden yhteyttä hieman eri tavalla. Vertasimme juuri kiikun kaakun opiskelemaan päässeitä nuoria niihin, jotka eivät päässeet. Nämä ryhmät ovat ominaisuuksiltaan hyvin samanlaisia.
– Huomasimme, että niillä nuorilla, jotka eivät päässeet kouluun, oli suurempi todennäköisyys tehdä rikoksia.
Huttunen muistuttaa, että nuorisorikollisuus on huomattavasti vähäisempää kuin mitä vaikkapa iltapäivälehtiotsikoista voisi päätellä.
Tilastokeskuksen tilastojen mukaan alle 2 prosenttia alle 20-vuotiaista tekee rikoksia. Näpistys oli yleisin rikoslaji, osuus lähes 17 prosenttia. Pahoinpitelyt olivat toiseksi yleisin rikostuomion syy vajaan 12 prosentin osuudella. Nuorisorikollisuus on vähentynyt merkittävästi 2010-luvulta lähtien.
Suomalaisten rekisteriaineistojen ansiosta tutkijat pystyivät selvittämään nuorten elämänhistoriaa pitemmältä ajalta.
– Seurasimme nuorten rekisteritietoja 10 vuoden ajalta. Pitemmällä aikavälillä ei enää havaittu eroa rikosten vuosittaisessa määrässä, Huttunen toteaa.
Vankan kansainvälisen tutkimustiedon valossa voidaan olettaa, että Suomessa 2010-luvulta alkanut nuorisorikollisuuden väheneminen jatkuu tulevaisuudessa pitemmän oppivelvollisuuden myötä.
– Tämän ja usean muun tutkimuksen valossa oppivelvollisuuden ikärajan nosto vähentäisi rikollisuutta.
Miehen työttömyys vie vaimon hautaan
Huttunen on aloittanut akateemisen uransa työmarkkinoiden tutkijana. Väitöskirja käsitteli työpaikan menettämisen vaikutuksia 1990-luvun alun lamasta lähtien.
– Sillä on pitkäaikaiset tulo- ja työllisyysvaikutukset. Seurauksena olivat alemmat palkat ja rikkonainen työura. Menetämme jotain tässä siirtymässä, vaikka työpaikan menettäminen ei johtuisi omasta päätöksestä.
Tutkimusaihe on laajentunut muun muassa työttömien ja heidän puolisoidensa kuolleisuuden seurantaan.
– Laman aikana työpaikkansa menettäneillä miehillä oli selvästi korkeampi kuolleisuus 20 vuoden seurantajakson aikana. Myös heidän puolisoidensa kuolleisuusaste kasvoi.
Yllättäen yhteys ei toiminut toisinpäin. Työttömäksi jääneiden naisten aviomiesten kuolleisuus ei noussut samalla lailla.
Lama-ajan työttömyys vaikutti myös lasten ammattivalintoihin.
– Varsinkin isän työpaikan menetys vaikutti siihen, että lapsi valitsi jonkun muun kuin isänsä ammattialan opinnot. Tätä ei ole aikaisemmin dokumentoitu missään, Huttunen kertoo uraauurtavasta tutkimuksesta.
Teksti: Jukka Nissinen Kuva: Antti Kirves