Kevytyrittäjä vastoin tahtoaan – tai tietoaan
Rakentaja-lehti 16.12.2022Rakennusalan hyvästä yrityksestä huolimatta erityisesti ulkomaalaisia kevytyrittäjiä toimii useilla järjestäytyneidenkin yritysten työmailla pitkin Etelä-Suomea. Osa heistä ei tiedä olevansa kevytyrittäjä, osalle se on ainoa vaihtoehto.
Yritys lausui kantanaan, että kevytyrittäjien työsuhdeasiat eivät kuulu yritykselle eikä yhtiö ole heistä vastuussa. Yritys ei ymmärrä miksi työsopimukset ovat yhtiön kannalta tarpeellisia, koska kaikki työt ovat kevytyrittäjien tekemiä, eivätkä kevytyrittäjät ole työsuhteessa yhtiöön. Etelä-Suomen Avin työsuojelutarkastuksen tarkastuskertomus 12.7.2022.
Kevytyrittäjyydessä ja erityisesti ulkomaalaisten työntekijöiden kevytyrittäjyydessä on huomattu lukuisia ongelmia. Työntekijöitä on siirretty kevytyrittäjiksi heidän tietämättään. Heitä on siirretty kevytyrittäjiksi ilman, että heille olisi selitetty, miten se vaikuttaa muun muassa sosiaaliturvaan, eläkemaksuihin tai vakuutuksiin, saati sitä, miten se vaikuttaa työstä saatavaan palkkatasoon. Osassa tapauksista vaikuttaa siltä, että työntekijöitä on pakotettu kevytyrittäjiksi.
Avin työsuojelun vastuualue on alkanut huomata ilmiön rakennustyömailla, erityisesti ulkomaalaistarkastuksilla. Monessa tapauksessa kyseessä on ollut työsuhteen tunnusmerkit täyttävä työsuhde, eikä todellisuudessa aito kevytyrittäjyys.
Rakennusliitto ja Rakennusteollisuus Rt ry kirjasivat vuoden 2022 tes-neuvotteluiden allekirjoituspöytäkirjoihin liittojen yhteisen kannanoton kevytyrittäjyydestä. Sen mukaan kevytyrittäjyyteen liittyy vakavia ongelmia niin työtä tilaavien yritysten kuin työntekijöiden kannalta. Tilaajien asemassa toimivien yritysten on syytä varmistua siitä, että ulkopuolisen työvoiman käyttö tapahtuu työehtosopimuksen ja tämän suosituksen mukaisesti. Se tarkoittaa, että alihankkijan ja vuokratyövoimayrityksen henkilöstön asema on järjestetty työsuhteiseksi.
Rakennusliiton toimitsijat ovat törmänneet kevytyrittäjiin isojen, järjestäytyneidenkin yritysten työmailla koko tämän vuoden ajan. Muun muassa SRV:n, NCC:n, Lujatalon, Renovon, JM Suomi Oy:n, Jatke Oy:n ja Firan työmailla on ollut kuluneen vuoden aikana huomattava määrä erityisesti ulkomaisia kevytyrittäjiä.
Pakkoyrittäjyyttä ja outoja jippoja
Yritys lausui kantanaan, että heillä ei ole pätevyyttä vastata kevytyrittäjäsopimuksista. Heidän työsuhdeasiansa eivät kuulu yritykselle, eikä yhtiö ole heistä vastuussa. Yritys ei ymmärrä, miksi työsopimukset ovat yhtiön kannalta tarpeellisia, kun kaikki työt ovat alihankintoja. Etelä-Suomen Avin työsuojelutarkastuksen tarkastuskertomus 16.11.2022
– Aloimme vuonna 2018 törmätä yhdessä aluetoimitsija Johanna Elosen kanssa ensimmäisiin tapauksiin, joissa ulkomaalaisesta työntekijästä oli tehty kevytyrittäjä. Siitä se sitten on lähtenyt lapasesta, tällä hetkellä yksittäisellä työmaalla voi olla jopa 50 ulkomaalaista kevytyrittäjää, Rakennusliiton tes-toimitsija Toni Malmström kertoo.
– Osa ulkomaalaisista työntekijöistä tietää olevansa kevytyrittäjiä, mutta eivät sitä, mitä se merkitsee taloudellisesti. Osa luulee olevansa työsuhteessa, mutta työnantaja on tehnyt heistä selän takana kevytyrittäjiä, avannut laskutuspalveluun heidän nimellään tilinkin, Malmström jatkaa.
Miten Rakennusliiton toimitsijat sitten törmäävät kevytyrittäjiin?
– Joskus asia selviää työmaakierroksella juttelemalla työmaatoimistossa, kun listoissa tulee eteen tuttuja laskutusfirmoja. Joskus asiasta kerrotaan meille avoimesti. Silloin tällöin asia selviää, kun jututamme työntekijöitä ja kysymme, kenellä he ovat töissä ja sen jälkeen, kuka maksaa heidän palkkansa.
Malmströmin mukaan työmaan pääurakoitsija ei välttämättä saa tietoa siitä, että osa työmaalla työskentelevistä on kevytyrittäjiä.
– Pakolliseen henkilötunnistekorttiin on merkitty työnantajaksi laskutuspalveluyritys, joka ei tosiasiallisesti ole henkilön työnantaja. Tämä on mahdollista siksi, että Valttikortteja myöntävä Vastuu Group ei tarkista, onko henkilö tosiasiallisesti kortteja hakevan yrityksen palveluksessa.
Toinen ongelma liittyy tilaajavastuutietoihin: iso osa laskutuspalveluyrittäjistä ilmoittaa tilaajavastuutiedoissa noudattavansa rakennusalan työehtosopimusta, mikä ei pidä paikkaansa, sillä laskutuspalveluyrityksillä ei ole rakennusalan työntekijöitä. Ainoastaan kevytyrittäjiä.
– Työmaalle pääsee, kun tilaajavastuuraportti näyttää vihreää. Vastuu Group siis mahdollistaa tämän omalla raportillaan. Työmaalla ei osata epäillä tietoja tai niitä ei haluta epäillä, Malmström sanoo.
Rakennusliiton toimitsijat ovat tänä vuonna alkaneet järjestelmällisesti kerätä työmailta tietoa kevytyrittäjien käytöstä. Mitä asian kanssa edetään?
– Mikäli kyse on järjestäytyneen yrityksen työmaasta, otamme yhteyttä Rt:seen ja pyydämme keskustelemaan yrityksen kanssa. Räikeimmissä tapauksissa teemme ilmoituksen Avin työsuojelun vastuualueelle.
Malmströmin mukaan kevytyrittäjyydessä ei sinänsä ole mitään pahaa ja se sopii joillekin aloille hyvin. Silloin kun kyse on suomen kieltä osaamattomasta ulkomaisesta työntekijästä, jonka tieto omista oikeuksistaan on heikko, on todennäköistä, että järjestelyllä lähinnä poljetaan palkkoja.
Hankalaa valvontaa
Molemmat henkilöt vastasivat, että heillä on kirjalliset työsopimukset ja he ovat työsuhteessa yritykseen. Toinen näistä henkilöistä ihmetteli, miksi hänen työturvallisuuslain edellyttämästä henkilötunnisteesta käy ilmi laskutuspalveluyrityksen nimi, vaikka se ei ole työnantaja. Etelä-Suomen Avi työsuojelun vastuualueen tarkastuskertomus 16.11.2022
– Kevytyrittäjyyteen liittyvä tapaukset ovat hyvin haastavia valvottavia, sillä tarkastaja on pitkälti yrittäjän kertoman varassa. Usein ulkomaalainen työntekijä ei itse halua kertoa asioista nimellään, Etelä-Suomen Avin työsuojelun vastuualueen ylitarkastaja Riku Rajamäki kertoo.
Avin tarkastajat pääsevät vale-kevytyrittäjien jäljille usein esimerkiksi liitoista tai muilta viranomaisilta tulevien vihjeiden perusteella.
Viranomaisaloitteisessa valvonnassa tapauksia huomataan, kun tarkastaja törmää työntekijälistassa laskutuspalvelun nimeen työnantajana. Useissa tapauksissa kevytyrittäjän työnantajaksi on merkitty laskutuspalvelu, vaikka oikeasti kevytyrittäjän kohdalla pitäisi näkyä se, että työnantajaa ei ole, vaan kyseessä on itsenäinen ammatinharjoittaja silloin, kun kyse on oikeasti yrittäjyydestä. Myös Avit ovat tuoneet tätä epäkohtaa esiin.
– Ei ole vielä tullut vastaan yhtään rakennusalan työntekijää, joka olisi oikeasti ollut työsuhteessa laskutuspalveluyritykseen. Nyt orastavana trendinä on se, että laskutuspalveluyritysten lisäksi myös osuuskunnat ovat alkaneet näkyä taas enemmän työmailla. Tämä on vielä hankalampi valvottava, Rajamäki tuhahtaa.
Osuuskunnassa ideana on se, että tasa-arvoiset kumppanit perustavat osuuskunnan ja osuuskunta myy palveluita. Tällöin ei voida samalla tavalla puhua työsuhteen tunnusmerkistön täyttymisestä, mikäli kyseessä ei ole osuuskunnan palveluksessa oleva työsuhteinen työntekijä. Rajamäen mukaan haasteena on, ettei valvonnassa vastaan tulevat osuuskunnat ole aina aitoja osuuskuntia.
Työsuojelutarkastajat arvioivat kevytyrittäjien kohdalla työsuhteen tunnusmerkkien (sopimus, ansiotyön tekeminen, työn tekeminen toiselle, vastikkeellisuus ja johdon ja valvonnan alaisuus eli työnantajan direktio-oikeus) täyttymistä.
Jos työsuhteen tunnusmerkit täyttyvät kevytyrittäjän kohdalla, voidaan käynnillä silloin tarkastaa myös muun muassa rakennusalan työntekijöitä koskevan yleissitovan työehtosopimuksen noudattamista.
– Työsuhteen tunnusmerkkien täyttymisestä voidaan antaa vain toimintaohje, mutta siinä vaiheessa viranomainen voi valvoa myös työsuhteeseen liittyviä asioita kuten työaikoihin, ylitöihin, sunnuntaityöhön ja palkkaan liittyviä työnantajavelvoitteita, joiden laiminlyönnistä voidaan osan kohdalla antaa myös kehotus. Eli toimintaohjeen välillinen vaikutus on voimakkaampi, Rajamäki sanoo.
Avien työsuojelun vastuualueet ovat aloittaneet viime keväänä valtakunnallisen tiedonkeruun kevytyrittäjyydestä.
– Se on selvästi ilmiö, josta me tarvitsemme lisää tietoa ja viranomaisyhteistyötä täytyy vahvistaa.
Tilaajavastuuselvityksissä ongelmia
Vastuu Groupin toimitusjohtaja Lars Albäck tunnistaa Valtti-kortin ongelman sen selvittämisessä, kuka on todellinen työnantaja.
– Alkuvuoden puolella tulee voimaan uudistus, jossa kevytyrittäjän kortissa lukee yksiselitteisesti kevytyrittäjä. Tavoitteena on, että työnantajasuhde voidaan varmistaa. Tästä on tullut selvä palaute sidosryhmiltä, Albäck kertoo.
Albäckin mukaan paikkansapitämättömien tes-tietojen kanssa tilanne on ongelmallisempi. Kun yritys ilmoittaa, että sen listalle ilmoitettujen työntekijöiden kohdalla noudatetaan rakennusalan yleissitovaa työehtosopimusta, jokainen näistä pitäisi selvittää erikseen.
– Olemme miettineet kaikkia mahdollisia keinoja, mutta meillä on yli 70 000 yritystä Luotettava kumppani -listalla. Miten yksittäisten yritysten kohdalla pystytään joka kerta varmistamaan, että noudatettavaksi ilmoitettu työehtosopimus on oikea?
Albäckin mukaan yksi ongelma on siinä, että kevytyrittäjyyttä ei koske oikeastaan minkäänlainen säätely ja lainsäädäntöä ei juuri ole.
– Ei löydy myöskään mitään näit yrityksiä sääntelevää ja valvovaa tahoa, tilanne on vähän samanlainen kuin silloin alussa, kun pikavippi-yritykset tulivat Suomeen. Lainsäädäntö raahaa jäljessä.
Albäckin mukaan ei ole rakennusalankaan edun mukaista, että tilanne on kuin villissä lännessä.
– Me emme voi kuitenkaan alkaa tulkita lainsäädäntöä, vaan sen tulkinnan tekee kolmikanta eli viranomaiset, työantajaliitto ja työntekijäliitto.
Teksti: Johanna Hellsten, kuva: Jukka Nissinen
Näin kevytyrittäjyyden ja palkkatyön tulot eroavat toisistaan:
| Tuntipalkka (tal.rak. palkkaryhmä 3) | 15,30 euroa/h |
| Laskutushinta | 36,00 euroa/h |
Työntekijä
| Palkka | 15,30 | |
| Erillinen palkanosa 7,7% | 7,70 | 1,18 |
| Lomaraha | 18,50 | 2,83 |
| Kokonaispalkka | 19,30 | |
| Sairausvakuutusmaksu | 1,34 | 0,26 |
| Työeläkemaksu TA-osuus | 18,70 | 3,61 |
| Työttömyysvakuutusmaksu | 0,50 | 0,10 |
| Tapaturmavakuutus | 0,70 | 0,13 |
| Ryhmähenkivakuutus | 0,06 | 0,01 |
| Työnantajan kulut yhteensä | 23,42 |
Kevytyrittäjä (kaikki kustannukset mukana)
| Laskutushinta | 36,0 | ||
| Palvelumaksu 4% | 4 | 1,44 | |
| Vakuutukset 3% | 3 | 1,08 | |
| YEL 24,1% | 24,10 | 8,68 | |
| Suojavaatteet | 0,49 | 1000 euroa/vuosi/2024h | |
| Työkalut | 0,21 | 1,68 euroa x 235pv/2024h | |
| Sairauspoissaolot 2% | 2 | 0,72 | EK 2020/5pv/253 pv vuodessa |
| Päivittäiset matkat | 0,73 | 5,89 euroa/pv yli 20 km | |
| Työttömyys 9,21% | 9,21 | 3,32 | |
| Palkkio | 19,34 |