Takaisin

Kevyttä sisäkattotyötä, tulevaisuudessa

Rakentaja-lehti 24.3.2022

Rakentajille eksoskeletoneista on hyötyä rajatuissa työtehtävissä. Inlookilla haetaan vielä sopivaa työkohdetta ja tekijää.

Hankalia ja raskaita työvaiheita keventämään tarkoitettuja eksoskeletoneja käytetään jo teollisuudessa ja rakennustyömailla. Kaikkiin töihin ne eivät sovellu, joten eksoskeletonia sovitettava ja testattava ensin.

– Käykö liivit tähän päälle, Inlookin sisäkattoasentaja Matti Ukkonen kysyy eksoskeletonin testausvaiheessa.

Eksoskeletonin käytössä turvallisuus on etusijalla. Ylöspäin suuntautuvan työskentelyyn tarkoitetun eksoskeletonin jousirakenteen takia työkaluliivit pitäisi pukea niiden alle.

Ukkosen asennuskohteessa on jo lämmöt päällä ja katonrajassa on T-paitatyöskentelykelit. Eksoskeletonin alkuperäiset käsivarsikupit ovat liian isot. Niiden kanssa pitäisi pitkähihaista työpaitaa, jotta hihnat eivät hinkkaisi työmiehen nahkaa vereslihalle. Käsivarsikuppeja vaihtamalla eksoskeleton saataisiin istumaan paremmin työntekijän päälle.

– Kädet eivät taivu takataskuille ollenkaan, Ukkonen tavoittelee pihtejä liivien uumenista.

Ukkonen keksii työvaiheen, jossa eksoskeletonista olisi hyötyä.

– Tarkastusluukkuja voisin asentaa nämä päällä. Siinä ei tarvita ruuveja.

Viimeinen ongelma eksoskeletonin kannalta Ukkosen työssä on se, että töitä tehdään kattorungon sisässä. Eksoskeletonin runko nousee niin paljon olkapäiden yläpuolelle ja sivuille, että kiinnijäämisen riski kasvaa merkittävästi.

Tällä kertaa eksoskeletonia ei päästy kokeilemaan tositoimissa. Erilaisille eksoskeletoneille sopivia työkohteita ja tekijöitä löytyy varmasti Inlookin työmailta.

Yläkroppa lujilla sisäkattotöissä

Eksoskeletoneiden hinnat ovat pudonneet jo sen verran, että yrityksillä on mahdollisuus hankkia niitä useampia kokeiltavaksi eri työkohteissa.

– Hartiat ja selkä on asennushommissa kovilla, Inlookin pääluottamusmies, sisäkattoasentaja Aarne Penttinen sanoo.

Työturvallisuus ja hyvän työasennon löytäminen on tarkkaa hienosäätöä.

– Asennustelineen on oltava juuri oikealla korkeudella, ettei joudu kurkottelemaan.

Työsuojeluvaltuutettu, Helsingin Sisävalmistemiehet -osaston sihteeri Esa Tukiainen on samaa mieltä työsuojelun ja -terveyden tärkeimmistä ongelmista.

– Terveenä eläkkeelle meiltä on päässyt vain jokunen asentaja. Niska-, selkä- ja hartiavaivat ovat yleisiä.

Penttinen on joutunut jättämään tekonivelpolvileikkauksen jälkeen varsinaiset asennustyöt ja työskentelee nyt Tukiaisen työparina Inlookin keskusvarastolla Helsingin Herttoniemessä.

– Kun lopetin sisäkattotyöt, sen jälkeen alkoi jomottaa selkää ja hartioita. Polvi ei hajonnut työn takia, olen tehty sen verran heikoista osista, Penttinen vitsailee.

Viimeisimpiä työsuojelu-uudistuksia ovat olleet katon proppauksessa käytettävät umpisuojalasit ja proppukoneeseen kytketty imuri.

– Suurin osa pääurakoitsijoistakin vaatii imurin käyttöä, Tukiainen sanoo.

– Ylöspäin propatessa se on hyvä laite. Se vähentää huomattavasti pölyä, Penttinen jatkaa.

Inlookin työterveyshuolto on huomattavasti lain vaatimaa vähimmäistasoa parempi. Mehiläisen työterveyshuolto ympäri maata on käytössä myös työstä riippumattomien vaivojen hoitoon.

– Käytössämme on liikunta- ja hierontasetelit. Työnantaja panostaa siihen, että ukot pysyvät kunnossa, Tukiainen ja Penttinen sanovat.

– Lääkäriin pääsee heti ja meillä voi olla 3 päivää sairaslomalla omalla ilmoituksella.

Tukiaisen mukaan sairasloman omailmoitus on toiminut hyvin. Luottamus on hyvä lääke lyhyissä sairaslomissa.

Korona ei ole pahemmin sotkenut Inlookin töitä. Vain parilla työmaalla urakat on jouduttu keskeyttämään koko työmaan mentyä kiinni tartuntojen takia.

Työmaakierroksille heti, kun on mahdollista

Penttinen ja Tukiainen kiertävät työmaita mahdollisimman paljon ympäri maata. Työmaakäynnit keskittyvät Helsinki–Tampere–Turku-alueelle, sillä rakentaminenkin keskittyy sinne. Työmaakäynnit ovat nyt käynnistyneet uudelleen.

– Meillä meni 2 vuotta hukkaan työmaakäyntien osalta koronan takia. Ainoa työmaa, missä pääsimme pandemian aikana käymään, oli Siltasairaalan ulkolippa, Penttinen toteaa.

– Välillä meitä pyydetään työmaalle käymään. Menemme mielellämme ja vastaanotto on ollut aina hyvä, Tukiainen sanoo.

Tukiainen ja Penttinen ovat ilmoittautuneet tämän kevään luottamushenkilöiden täydennyskurssille.

– Tilanteet elävät koko ajan. Kurssilta saa aina uutta tietoa, Tukiainen tähdentää.

– Siellä tutustuu uusiin ihmisiin ja samalla saa tietoa, miten muualla toimitaan.

Kunnon luottamushenkilövaalit

Inlook Oy on Suomen suurin sisäkattoasennuksia urakoiva yritys. Sisäkattojen lisäksi Inlook asentaa järjestelmäseiniä, väliseiniä sekä julkisivuverhouksia. Inlook-konserni toimii myös Ruotsissa ja Baltian maissa. Penttinen ja Tukiainen ovat noin 300 asentajan luottamushenkilöitä.

Inlookilla työsuhteet ovat yleensä pitkiä. Penttinen on ollut talossa lähes 35 vuotta. Parhaimmillaan Inlookilla työskenteli myös 3 Penttisen poikaa.

– Minulla on nyt kolmas kausi luottamusmiehenä, Penttinen sanoo.

Tukiainen on ollut Inlookilla töissä 6 vuotta, mutta rakennusalan työkokemusta on kertynyt jo 34 vuoden edestä.

– Olen nyt toista kautta työsuojeluvaltuutettuna. Sitä ennen olin varatyösuojeluvaltuutettu.

Vuodenvaihteessa uudistettuihin pesteihin oli kiinnostusta niin paljon, että luottamushenkilöistä päästiin äänestämään.

– Työsuojeluvaltuutetuksi oli ehdolla 3 ja luottamusmiesehdokkaita oli 5, Tukiainen kertoo vaaliasetelmista.

Äänestämisessä käytetty Rakennusliiton sovellus sai niin kehuja kuin moitteitakin. Sovellus toimi hyvin ja tulokset tulivat nopeasti muutamassa minuutissa. Työnantajakin kannusti vaalien toteuttamiseen sähköisesti.

– Meilläkin on töissä vanhaa porukkaa ja kaikilla ei ole niitä älykännyköitä, Penttinen muistuttaa.

– Pienen setvimisen jälkeen selvisi, että äänestämään pääsi myös tietokoneen kautta. Sovellus oli meillä käytössä ensimmäistä kertaa.

Penttinen ei kaipaa takaisin 300 kirjeen lähetysrumbaa. Etenkään kun postin perillemenoon ei voi tänä päivänä luottaa.

Päänavaus alakattotöiden tes-hinnoittelussa

Talonrakennuksen tessiin tuli nyt uudestaan alakattotöiden hinnoittelu. Tätä ennen alakattotöiden hinnoittelua ei ole ollut tessissä. Työnantajat käyttivät Sisäkattoyhdistyksen hinnastoa 1990-luvun loppupuolelle asti.

– Teimme isolla porukalla töitä tes-hinnoittelun eteen yli 20 vuotta, Inlookin pääluottamusmies, sisäkattoasentaja Aarne Penttinen toteaa.

Uusi hinnoittelu ei muuta merkittävästi palkkausta ainakaan Inlookilla.

– Teemme töitä etupäässä urakalla, Inlookin työsuojeluvaltuutettu, Helsingin Sisävalmistemiehet -osaston sihteeri Esa Tukiainen muistuttaa.

Tes-hinnoittelun uskotaan yhtenäistävän sisäkattoasentajien palkkoja yritysten välillä. Uudessa tessissä ei ole kovin montaa kattotyyppiä, mutta sitä pidetään hyvänä päänavauksena. Rakennusliiton omassa Talonrakennusalan urakkahinnoittelu 2021–2022 -vihkosessa on lisää epävirallisia kattotyyppihinnoitteluja, mutta vihkosen hinnat perustuvat edellisen tessin mukaisiin palkkausperusteisiin.

– Tällä hetkellä joka firmassa on omat hinnastot käytössä, Penttinen sanoo.

Urakkahinnoittelua on ollut laatimassa laaja joukko sisäkattoasennuksen ammattilaisia.

– Olemme kokoontuneet useiden firmojen luottamushenkilöporukalla moneen kertaan 20 vuoden aikana miettimään yhteistyössä tätä hinnoittelua, Penttinen tähdentää.

Tukiainen ja Penttinen muistuttavat, että tes-hinnoittelu on vasta pohjahinta töille.

– Jokainen asentaja ja asennusmesta on erilainen. Joskus joutuu menemään töihin kaatopaikalle. Työmiehen tehokkuuteen monet tekijät, Tukiainen sanoo.

– Kuvissa kerrokset näyttävät samanlaisilta, mutta ne eivät ole sitä käytännössä, Penttinen jatkaa.

Teksti ja kuvat: Jukka Nissinen