EU:n ulkopuolelta pääsee helposti rakennusalan töihin
Rakentaja-lehti 18.3.2021Työvoiman saatavuusharkinta on poistettu rakennusalan ammattien osalta jo isossa osassa Suomea.
Jotta Suomeen saa oleskeluluvan työn perusteella EU-alueen ulkopuolelta, tarvitaan tietyillä aloilla työvoiman saatavuusharkintaan perustuva linjaus. Se tarkoittaa, että työnantajan on selvitettävä, onko kyseiseen tehtävään saatavilla kohtuullisessa ajassa työvoimaa Suomesta tai EU/ETA-alueelta. Kaikki OECD-maat Ruotsia lukuun ottamatta harjoittavat jonkinasteista saatavuusharkintaa.
Muun muassa rakennusalalla saatavuusharkintaa on pitänyt tehdä useiden ammattinimikkeiden osalta. Työlupalinjaukset ovat ELY-keskusten vastuulla. Ulkomaalaislain mukaan työmarkkinaosapuolet osallistuvat työntekijän oleskelulupien koskevien valtakunnallisten ja alueellisten linjausten laadintaan.
Ongelmallisia ”tilastoja”
SAK:n maahanmuuttopolitiikan asiantuntija Eve Kyntäjä edustaa työntekijäpuolta Uudenmaan ELY:n maahanmuuttoasiain neuvottelukunnassa.
– Saamme erilaiset tilastot ja tiedot aika hyvin etukäteen ennen kuin saatavuusharkintapäätöksiä tehdään. Mutta SAK on siellä aika yksin työntekijöiden puolia pitämässä. Koko prosessi on melko turhauttava, vaikutusmahdollisuuksia ei aina ole, Kyntäjä huokaa.
Kyntäjä pitää ongelmallisena sitä, miten alakohtaista työvoiman tarjontaa tarkastellaan.
– On 3 niin sanottua palvelulinjaa. 1. palvelulinja on työvälitys- ja yrityspalvelut, 2. osaamisen kehittämisen palvelut ja 3. tuetun työllistämisenpalvelut. Ensimmäiseen ryhmään kuuluvat ne, jotka ovat tosiasiallisesti työllistettäviä ja toiseen työttömät, jotka ovat työvoimapoliittisessa koulutuksessa, kehittämässä osaamistaan. Saatavuusharkinnassa huomioidaan ainoastaan 1. palvelualueen työttömät. Millä perusteella? Eivätkö 2. palvelualueen ihmiset muka kelpaa mihinkään? Tuntuu aika liioittelulta, Kyntäjä ihmettelee.
Esimerkiksi maalareiden ja muurareiden ammattinimikkeet poistettiin saatavuusharkinnan piiristä viimeisimmässä Uudenmaan ELY:n työlupalinjauksessa. Päätöksen taustalla oli huomioitu ainoastaan 1. palvelualueen työttömien määrä.
ELY-keskukset käyttävät arvioinnissaan myös Ammattibarometrin tietoja. Ammattibarometri kertoo työ- ja elinkeinotoimistojen näkemyksen keskeisten ammattien kehitysnäkymistä lähitulevaisuudessa. Ja kyse todellakin on näkemyksestä.
– TE-toimistojen asiantuntijat siis arvioivat työvoiman tarjonnan ja kysynnän tasapainoa oman kokemuksensa mukaan. Siitä ei ole eksakteja tilastoja. Tasapaino voi riippua yksittäisistä piikeistä kysynnässä tai tarjonnassa ja kyseessä voi olla jopa yrityskohtainen tilanne. Lobbaako työnantajapuoli sitten toimikuntaa paremmin kuin me, Kyntäjä miettii.
Saatavuusharkintaa lievennetty lähes koko Suomessa
Viimeisen parin vuoden aikana vaikuttaa siltä, että useiden ELY-keskusten alueella työlupalinjauksia on kevennetty useilta rakennusalan työnimikkeiltä, eli saatavuusharkintaa ei tarvitse tehdä. Suomen 15:n ELY-keskuksen alueella saatavuusharkintaa rakennusalan ammateissa ei ole jätetty vapauttamatta kuin yhdellä alueella, Kainuussa. Kaikilla muilla alueilla ainakin osa ammattinimikkeistä on poistettu saatavuusharkinnan piiristä.
Esimerkiksi Uudellamaalla talonrakentaja, muurari, raudoittaja, kirvesmies, kattoasentaja, rappaaja, eristäjä ja rakennusmaalari ovat ammatteja, joihin saa tulla töihin EU-alueen ulkopuolelta ilman erillistä saatavuusharkintaa. Uudellamaalla tammikuussa 2021 ansiopäivärahaa sai 15,3 prosenttia Rakennuskassan jäsenistä.
Hämeessä kaikki rakennusalan ammatit on vapautettu saatavuusharkinnasta mukaan lukien rakennusalan avustavat tehtävät. Ansiopäivärahaa sai helmikuussa 21,6 prosenttia alueen Rakennuskassan jäsenistä.
Kaikki pääsevät Lappiin
Yksi selkeimmistä esimerkeistä on Lapin ELY-keskuksen alue, jossa koko rakennusalan saatavuusharkinta on poistettu 1.12.2020 lukuun ottamatta rakennusalan avustavia töitä.
Rakennusalan työttömyyskassan tilaston mukaan Lapin alueella päivärahaa saavia kassan jäseniä oli helmikuussa 2021 yhteensä 750 henkilöä, eli 29,1 prosenttia kassan jäsenistä alueella.
Työvoimatoiston sivuilta löytyi alueelta 23.2.2021 (Rovaniemi, Muonio, Kittilä, Tornio, Utsjoki, Salla, Kemi, Keminmaa, Sodankylä) haulla rakennustyöntekijät ym. yhteensä 67 työpaikkaa, joista rakennusalan työpaikkoja oli 40. Näistä vuokratyöpaikkoja oli 32, joiden joukossa oli muun muassa 2 kesätyöpaikkaa ja 1 sellainen, jossa olisi pitänyt alkaa kevytyrittäjäksi.
Työ- ja elinkeinotoimistojen oman Ammattibarometrin mukaan esimerkiksi kirvesmiesten, betonityöntekijöiden ja maalareiden työvoima on Lapin alueella tasapainossa, eli hakijoita on suhteessa avoimiin työpaikkoihin oikea määrä. Se ei vaikuttanut linjaukseen.
Yleensä työlupalinjauksia ELY-alueilla käsittelee maahanmuuton neuvottelukunta. Lapissa TE-toimiston työvoima- ja yrityspalveluneuvottelukunta käsittelee alueen linjaukset. Maahanmuuton neuvottelukunta lopetettiin siellä joitakin vuosia sitten ja nyt sitä ollaan ilmeisesti perustamassa uudestaan.
SAK:n puolelta TY-toimikunnassa työntekijöitä edusti 1.12.2020 kokouksessa Miikka-Augusti Heiskanen, joka on ehtinyt olla asemassaan vasta vuoden verran.
– Olin paikalla kokouksessa, jossa tämä saatavuusharkinta-asia käsiteltiin. Minulle tuli täysin yllätyksenä asian päättäminen siellä, sillä normaalistihan TY-neuvottelukunnan olisi pitänyt vain esitellä asia ja päätökset pitäisi tehdä maahanmuuttoasiain neuvottelukunnassa, Heiskanen kummastelee.
Heiskaselle oli tullut yllätyksenä, että maahanmuuttoasiain neuvottelukunta oli lopetettu.
– Meillä on ollut jo pidempään tällainen työlupalinjaus, mutta nyt siinä avattiin eri ammatteja vähän tarkemmin, Lapin TE-toimiston johtaja Tiina Keränen kertoo.
Keräsen mukaan Lapin tilannetta pyritään ennakoimaan tehdyillä päätöksillä.
– Ennakoimme muun muassa työvoiman ikääntymisen luomaa painetta. Rakennusalalle on tulossa suuri määrä työpaikkoja muun muassa Metsä Groupin tehdashankkeen takia. Parhaina aikoina Lapissa on iso ristiriita sen osalta, että hankkeita on paljon, mutta työvoimaa ei. Näyttää myös siltä, että viime vuosi ei olisi nostanut Lapin työttömyyslukuja kovin paljon, Keränen sanoo.
Keränen kertoo, että työlupalinjauksista huolimatta rakennusalalla ei ole Lapissa samalla tavalla ulkomaista työvoimaa kuin esimerkiksi matkailualalla.
– Maaliskuun lopulla saamme tilastotietoa siitä, miten työlupia on myönnetty, hän sanoo.
Keräsen mukaan tilanteet myös vaihtelevat alueellisesti hyvin paljon. On alueita, joissa työvoimaa ei ole, eikä sinne saada väkeä myöskään pidemmältä.
– Pitäisi ehkä miettiä mitä alueellisen liikkuvuuden kannusteille pitäisi tehdä, Keränen pohtii.
Työvoiman kysely hiljentynyt
Rakennusliiton aluetoimitsija Jarmo Alatarvas liiton Rovaniemen palvelupisteestä pitää tilannetta hyvin erikoisena.
– Kun vielä pari vuotta sitten työnantajat soittelivat minulle kysellen hyviä tekijöitä, ollaan tällä hetkellä todella kaukana siitä tilanteesta. Työtilanne on alueella todella huono. Hyvä esimerkki on Ivalon koulun rakennustyömaa, jonne tuotiin virolaisen aliurakoitsijan kautta 30 ulkomaista työntekijää. Paikallisia rakentajia on siellä vain pari, Alatarvas kummastelee.
Alatarvaan mukaan ELY-keskus ei ole ollut yhteydessä Rakennusliiton pohjoisen toimitsijoihin työlupalinjausta tehdessään
Johanna Hellsten