Demokratiaa talouteen
Rakentaja-lehti 16.12.2022Parecon Finlandin ja Antti Jauhiaisen mielestä politiikkaa ja taloutta on muutettava vastaamaan paremmin tämän päivän haasteisiin.
Suomessa on monien kansainvälisten vertailujen mukaan turvallista elää, yrittäminen helppoa ja luotettavat viranomaiset.
– Nämä ovat asioita, joista muualla vasta haaveillaan. Tästä syystä Pohjoismaat olisi se paikka, jossa voitaisiin mennä vielä pidemmälle, Parecon Finlandin perustajajäsen, luokanopettaja Antti Jauhiainen unelmoi.
Jauhiainen haluaa siirtyä nykyisestä talousjärjestelmästä osallisuustalouteen, mikä tarjoaisi yksittäiselle ihmiselle suuremman vaikutusmahdollisuuden työhönsä ja asuinalueeseensa. Asuinalueen tai kaupunginosan asukkaat päättäisivät enemmän oman koulun, terveyskeskuksen tai kirjaston toiminnasta.
Päätöksentekoa ei olisi myöskään rajattu pelkästään kunnalliseen lähidemokratiaan, vaan asukkaat voisivat saada enemmän valtaa myös kaavoitukseen, tiehankkeiden suunnitteluun ja pitkän aikavälin kehitystyöhön.
– Osallisuustaloudessa etsitään yhteisöille ja asuinalueille eri periaatteella toimivia tapoja kuin kapitalismissa tai keskusjohtoisissa suunnitelmatalouksissa ohjata omaa talouttaan ilman, että pääoma tai poliitikot määräävät kaikesta.
Vanhoista talousmalleista osuuskunta muistuttaa eniten osallisuustaloutta. Ilmastonmuutos on yksi uuden talousopin vauhdittaja. Tällä hetkellä ympäristön tuhoutumisen kustannukset eivät mene suoraan tuotantohintoihin, vaan ongelmaa yritetään ratkoa esimerkiksi haittaveroilla.
– Ympäristövaikutukset voisivat olla sisään rakennettuina hinnoissa.
Työpaikkademokratia kuuluu olennaisena osana osallisuustalouteen.
– Työpaikoilla voi olla johtajia, mutta vallan rajat on määriteltävä etukäteen ja olla sovittavissa uudelleen, Jauhiainen visioi.
Pitkäjänteistä vapaaehtoistyötä
Parecon Finland toimii lähinnä vapaaehtoisvoimin ja omakustanteisesti.
– Näemme itsemme kirittäjinä. Haluamme pitää käynnissä antikapitalistista keskustelua ja tuoda varteenotettavia vaihtoehtoja. Talouskeskustelu on usein hyvin lyhyen aikavälin keskustelua. Sama ongelma on myös poliitikoilla.
Jauhiainen ei usko, että talouden muuttamisessa olisi olemassa helppoja oikoteitä.
Taloustieteessä tutkitaan yhteiskuntaa yleensä isojen kokonaisuuksien, kuten valtion tai yritysten vinkkelistä.
– Tuomme keskusteluun työntekijän näkökulman sekä yhtymäkohtia talouden ja demokratian välille.
Demokraattinen talous ei ole mikään uusi ihanne, mutta Jauhiainen uskoo osallisuustalouden tuovan siihen tuoreita näkemyksiä.
– Teemme paljon yhteistyötä yhdysvaltalaisen taloustieteilijä Robin Hahnelin kanssa.
Hahnel on yksi osallisuustalouden teorian ensimmäisistä kehittäjistä. Yhteistyö on poikinut muun muassa Hahnelin teosten ja muiden taloustieteellisten artikkeleiden suomennoksia sekä tilaisuuksia muun muassa useiden yliopistojen kanssa. Parecon Finlandin Joona-Hermanni Mäkinen on vetänyt työpajoja myös Rakennusliiton kursseilla. Yhdistys on mukana perustamassa perustamassa The Participatory Economy Project -instituuttia Britanniaan.
Asuntoja vai kauppakeskuksia?
Vaikka yhteiskunnan muutosprosessit ovat yleensä hitaita, Jauhiaisella on myös lista nopeasti toteutettavista asioista. Yksi niistä on veroprogression vahvistaminen. Toinen helposti ratkaistava ongelma on listaamattomien osakeyhtiöiden verokohtelu.
– Suomessa on paljon pöytälaatikkofirmojen verotukseen liittyvää kikkailua. Ne ovat syntyneet lainsäädäntöön noin 20 vuoden aikana ja niitä on perusteltu maiden välisellä verokilpailulla, Jauhiainen löytää.
Julkisen sektorin vahvistaminen sekä pitkäaikaiset infrastruktuuri- ja ympäristön ennallistamisprojektit ovat myös Jauhiaisen pikalistalla.
– Sijoittajia ajatellen meidän pitäisi tehdä pitkiä, 12–16 vuoden investointiaikajänteitä. Rahoittajat voisivat luottaa siihen, että teemme lupaamme siirtymän.
Pitkät infralainat ovat vanha keksintö. Vuonna 2015 uutisoitiin vuonna 1648 liikkeelle lasketusta hollantilaisesta padonrakennuslainasta, josta maksettiin vieläkin vuosikorkoa. Omistamiselle ja pääomalle on paikkansa tulevaisuudessakin.
– Pääoman ja yksityisen omaisuuden vahvalle suojalle on hyvät syyt. Se mahdollistaa neuvottelun ja estää loputtoman riitelyn. Samanlaiset säännöt pitäisi pystyä luomaan myös yhteisomistukselle, mutta se on jäänyt tekemättä. Lainsäädäntömme on nyt vanhanaikaisesta maatilkkujen maailmasta, Jauhiainen kiteyttää.
Rakennusalaa Jauhiainen seuraa erityisesti helsinkiläisen asuntopolitiikan kautta.
– Vuoden 2008 talouskriisin jälkeen rakentamiseen on lapattu hirveästi rahaa sijoittajien kautta. Se on tuonut talouteen esimerkiksi suuria ostoskeskusprojekteja, koska ne miellyttävät sijoittajia. Miksi emme ole keskustelleet siitä, että meidän koulumme remontti viivästyi 10 vuotta, vaikka sen hinta on aivan mitätön sijoittajien hankkeisiin verrattuna?
– Meillä voisi olla Helsingissä demokraattisempi keskustelu siitä, että olisiko saudisijoittajia miellyttäville megahankkeille vaihtoehtoja.
Pitkän aikavälin lopputuloksena voisi olla asukkaiden kannalta mukavampi, palveluiltaan toimivampi kaupunki.
– Tulevaisuudessa rakentamisessa on otettava tarkemmin huomioon kustannukset, energian käyttö ja raaka-aineiden tarkka arviointi.
Teksti: Jukka Nissinen Kuvat: Antti Kirves