Takaisin

1000 hyväksikäytettyä

Rakentaja-lehti 17.3.2023

Rikosuhripäivystys auttoi tuhatta työperäisen hyväksikäytön uhria viime vuonna. Tämä on jäävuoren huippu, sillä läheskään kaikki hyväksikäytetyt eivät tunne edelleenkään oikeuksiaan eivätkä tunne auttamisverkostoa.

Avun ulkopuolella ovat myös ne, joita käytetään hyväksi ”vain vähän”, vahingossa tahallaan. Näihin tapauksiin Rakennusliiton toimitsijat törmäävät työmailla jatkuvasti.

Eduskuntavaalien yksi kuuma teema on ulkomainen työvoima. Kaikki suuret puolueet ovat yksimielisiä siitä, että supistuva Suomen kansa ei pysty säilyttämään hyvinvointiaan, ellemme saa tänne uutta väkeä töihin myös maamme rajojen ulkopuolelta. Keskustelussa ulkomaisesta työvoimasta menee kuitenkin kaksi asiaa sekaisin; pysyvästi Suomeen perheensä kanssa muuttavat ihmiset, jotka tulevat tänne töihin ja rakentamaan yhteistä maatamme sekä erilaiset keikkatyöläiset, lähetetyt työntekijät ja kausityövoima.

Kun esimerkiksi rakennusalalla puhutaan ulkomaisen työvoiman tulon vapauttamisesta ja nopeista maahantuloprosesseista, puhutaan myös siitä EU-maiden ulkopuolelta tulevasta työvoimasta, joka on maassa 3–6 kuukautta. Hyväksikäyttötapaukset koskevat usein juuri heitä, joilla ei ole tietoa tai verkostoja eikä mitään syytäkään muodostaa niitä Suomessa, sillä heidän tarkoituksenaan on mennä takaisin kotiin, kun hommat on tehty. Miten prosessien keventäminen entisestään pystyy takaamaan sen, että näidenkin työntekijöiden työehdot ja -olosuhteet ovat kunnossa? Nythän heitä jo naamioidaan yrittäjiksi kevytyrittäjästatuksella, joten työehtojen valvominen on muuttunut entistäkin hankalammaksi.

Rikosuhripäivystyksen vaalipaneelissa kaikki puolueiden osallistujat olivat liikuttavan samanmielisiä siitä, että työperäiselle hyväksikäytölle pitäisi tehdä enemmän. Poliitikot myös näyttivät varsin hämmentyneiltä siitä, että asialle on siltikin tehty kovin vähän. Työsuojeluviranomaisille annettiin hiukan lisää valtuuksia (ks. sivu 6), mutta alipalkkauksesta ei ole tehty rikosta eikä esimerkiksi ammattiliitoille ole annettu kanneoikeutta. Vaikuttavatko taustalla niin suuret taloudelliset edut ja monimutkaiset riippuvuussuhteet, että yksimielisyydestä huolimatta keskustelemme samasta kysymyksestä seuraavankin hallituskauden jälkeen?

Johanna Hellsten, päätoimittaja