Rakennusliiton maakokous: Tes-urakan ensimmäinen kierros

Sunnuntaina maakokouksen ohjelmassa oli tes-sopimusalatyöryhmien tavoitteiden esittely. Neuvotteluteknisistä syistä tavoitteita ei esitellä muutamia nostoja lukuun ottamatta tarkemmin Rakentaja-lehdessä.

– Tyytymättömyys on voimaa. Osoittamalla epäkohtia selvitämme itsellemme mistä pitää taistella, varapuheenjohtaja Jyrki Ojanen kiteytti.

Ammattialojen tes-esityksissä tärkeimmäksi tavoitteeksi nousi palkankorotukset. Tarjolla oli laaja kirjo korotusten toteuttamistapoja, kuten palkkataulukkojen korottaminen sekä prosentti- että kiinteät korotukset.

Tes-alojen tavoitteille yhteistä oli myös se, että työntekijöiden osaamisen kehittymisellä ja palkkauksella pitää olla selkeämpi yhteys. Sitä voidaan toteuttaa esimerkiksi kehityskeskustelujen ja palkkataulukkoryhmittelyjen tarkastelulla.

Ehdotukset tarkentuvat marras–joulukuussa sopimusalatyöryhmien kokoontumisissa. Useammassa työryhmässä toivottiin tes-tekstien selventämistä. Yksittäisellä aloitteella on pitkä matka lopulliseksi tes-pykäläksi, joten neuvottelun lopputulos voi olla melkoinen lausesotku.

Suomen Karbonaatti Oy:n varatyösuojeluvaltuutettu Mika Kolehmainen esitteli rakennustuotteen tavoitteet. Eniten kaikkia maakokousedustajia oli puhuttanut luottamushenkilövalinnat. Samat ongelmat vaivasivat muitakin tes-aloja.

– Tilanteessa, jossa vain muutama työntekijä on töissä, kaikki halukkaat eivät voi olla ehdokkaana lomautusten takia, Kolehmainen totesi.

Neuvottelupäällikkö Matti Korhonen muistutti, että lomautus ei välttämättä estä ehdolle asettumista. Infrapuolelta on työtuomioistuimen ennakkopäätös 1980-luvulta, jonka mukaan luottamushenkilöksi valittu lomautettu on kutsuttava töihin.

– Infran tessissä lukee, että luottamushenkilön on oltava työsuhteessa, muissa töissä oleva. Eikö tämä olisi hyvä muutos myös muihin tesseihin, Korhonen kysyi.

Hyvää keskustelua tavoitteista

Mattoasentaja Jouni Pöytäkivi esitteli lattianpäällystyksen tavoitteita. Urakkahinnoittelun kehittämistä halutaan jatkaa.

– Meillä tehdään vielä 75 prosenttia töistä onneksi urakalla. Urakkatyö on valitettavasti vähenemässä.

Pöytäkivi oli jättänyt tärkeimmän sanomansa viimeiseksi esittelyssä.

– Muistuttaisin vielä lopuksi mattomiesten etuajo-oikeudesta niin työmaalla kuin liikenteessä.

Talotekniikka-alan sopimusalavastaava Niko Räsänen kehui maakokouksen tunnelmaa.

– Olen ollut mukana hirvittävän monissa maakokouksissa. Henki keskustelevassa porukassa oli erittäin hyvä. Mukana oli myös puolen tusinaa uutta osallistujaa, ja he olivat hyvin keskustelussa mukana. Tätä me tarvitsemme.

Jyväskylän maalareiden osasto 052:n edustaja Ismo Kuorttinen oli tyytyväinen maalareiden jäsenkyselyn palautteeseen.

– Saimme 312 jäsenkyselyvastausta. Vastauksista 164 oli työehtosopimuksen kehittämiseen liittyviä. Lisäksi 4 osastoa teki tes-aloitteen. ​

Eniten maalarit olivat lähettäneet palkankorotuksiin liittyviä aloitteita. Toiseksi eniten ehdotuksia tuli urakkatyön kehittämisestä.

Talonrakennusala oli jakautunut useampaan alajaostoon. YIT:n pääluottamus Jussi Sakari esitteli koosteen kaikkien jaostojen puolesta. Työntekijöiden osaamisen kehittämistä haluttiin parantaa.

– Esitämme 2-vuotista sopimusta. Jätämme tes-neuvottelijoille ratkaistavaksi, onko esittämämme korotusluku euroja vai prosentteja.

Tessien parhaat palat yhteen

Vedeneristysalan terveiset kertoi sopimusalavastaava Karri Korpi.

– Tes-kirjausten selkiyttäminen​ nousi niin keskustelussa kuin jäsenkyselyssäkin esille. Tessin olisi oltava niin helposti luettava, että tavallinen duunarikin ymmärtää.

–  Keskustelimme yleisesti alan vetovoiman kehittämisestä ja nuorten saamisesta alalle.

Helppolukuiset tessit saivat kannatusta myös muilta maakokousedustajilta.

– Olen monesti puhunut tes-kirjojen selkiyttämisen puolesta. Tällaisena lukutaidottomana rakennustyöntekijänä kannatan sitä, Skanskan alueyksikön varapääluottamusmies ja liiton hallituksen jäsen Ossi Pasanen komppasi.

Pasasen mielestä tessejä kannattaisi lukea myös ristiin.

– Maalauksen tessissä on paljon hyvää, samoin kuin raksankin tessissä. Toivottavasti joku ottaa tästä kopin, hakee parhaat palat niistä ja vie ne neuvottelupöytään.

Teksti: Jukka Nissinen Kuvat: Johanna Hellsten

Kimmo Palonen: TES-pöydässä korjataan hallituksen jälkiä

Kimmo Palonen ei usko, että työsuojeluviranomaiset pystyisivät valvomaan ja tulkitsemaan kaikkein Suomessa olevien ammattialojen paikallisia sopimuksia.

Hallituksen esitys paikallisen sopimisen laajentamisesta villiin yrityskenttään on niin vakava uhka rakentajien työehdoille, että Rakennusliiton on tarvittaessa käytettävä kaikki keinot työehtojen puolustamiseksi.

Hallitus vie esityksensä paikallisen sopimisen laajentamisesta eduskuntaan elokuun aikana. Ensi vuoden alusta alkaen kaikki yritykset voisivat sopia paikallisesti niistä asioista, joista järjestäytyneet yritykset voivat jo nykyisin sopia työehtosopimuksiin tehtyjen kirjausten nojalla. Järjestäytymättömillä eli työnantajaliittoon kuulumattomilla yrityksillä ei tätä toisin sopimisen mahdollisuutta nykyisin ole.

Kun sopimusoikeus laajenee villiin kenttään, heikkenee rakennusalan yritysten motiivi kuulua työnantajaliittoon. Suomessa yleissitovuuden keskeisin mittapuu on, kuinka suuri osa alan työvoimasta työskentelee järjestäytyneissä yrityksissä. Jos yritysten järjestäytymisaste laskee, vaarantuu yleissitovuus. Sillä puolestaan olisi erilaiset vaikutukset eri toimialoilla. Rakentamisen alalla vaikutus olisi järisyttävä.

– Ulkolaiset yritykset voisivat tehdä omat sopimuksensa, käytännössä työskennellä Suomessa maksaen jonkinlaista minimipalkkaa. Jo tuo paikallisen sopimisen avaaminen villiin kenttään johtaa siihen, että ulkomaiset yritykset ottavat käyttöön maksimijoustot. Kotimaisten yritysten kilpailukyky tarjoustilanteissa romahtaisi, puheenjohtaja Palonen summaa riskejä.

Putsataan paikallinen sopiminen sopimuksista?

SAK:laisten liittojen yhteistyötä tiivistetään syksyn mittaan kohti tulevaa työehtokierrosta. Rakennusliiton työehtosopimukset ovat voimassa helmikuun 2025 loppuun asti. Neuvottelut käynnistyvät toden teolla vuoden vaihteen jälkeen, mutta jo syksyllä alkavat erilaiset tunnustelut ja Rakennusliiton sopimustavoitteiden muodostaminen muun muassa maakokouksen, sopimusalatyöryhmien kokouksen ja osastokyselyjen avulla.

Paikallisen sopimisen vapauttaminen vaikuttaa myös Rakennusliiton tes-neuvotteluihin.

– On vakavasti harkittava, että poistamme sopimuksistamme kaikki paikallisen sopimisen elementit, Kimmo Palonen jyrähtää.

Julkisuudessa paikallinen sopiminen esitetään usein hopealuotina, joka parantaa olennaisesti yritysten kilpailukykyä. Vähälle huomioille jää se, että paikallinen sopiminen on jo useilla toimialoilla laajasti käytössä. Rakennusalalla jopa niin laajasti, että syksyllä eläkkeelle siirtyvä Rakennusteollisuus RT:n pitkäaikainen työmarkkinajohtaja Kim Kaskiaro on julkisesti todennut, ettei alalla tarvita yhtään enempää paikallista sopimista.

– Kannattaa myös huomata, että järjestäytymättömätkin alan yritykset saavat toisin sopimisen mahdollisuuden, kun allekirjoittavat alan työehtosopimuksen Rakennusliiton kanssa, Palonen muistuttaa.

Kuka kouluttaisi luottamusvaltuutetut?

Vuoden vaihteesta alkaen villeissä yrityksissä liittoon kuulumaton henkilöstö voisi valita keskuudestaan luottamusvaltuutetun, joka sopisi asioita samalla laajuudella kuin liittoon kuuluvat luottamushenkilöt.

Villeissä yrityksissä voidaan päätyä jopa tilanteeseen, jossa järjestäytyneitä työntekijöitä sopimuspöydässä edustaa luottamusmies ja järjestäytymättömiä työntekijöitä luottamusvaltuutettu. Rakennusalalla tätä riskiä tuskin on, sillä rakennustuoteteollisuutta lukuun ottamatta myös liittoon kuulumattomat työntekijät voivat äänestää luottamushenkilövaalissa Rakennusliiton sopimusaloilla.

Luottamusvaltuutettujen osaamisesta vastaisi työnantaja. Hallitus siis laittaa työnantajat kouluttamaan työntekijöiden edustajia näiden oman edunvalvonnan suhteen. Sanamuotona on, että ”työnantajan olisi edistettävä luottamusvaltuutetun osaamista ja kykyä ymmärtää”. Mitään sitovuutta lakiin ei ole tulossa.

– Tuo olisi alusta alkaen kuollut kirjain, täysin tehoton. Jopa valveutuneiden työnantajien osalta on kysyttävä, kuka kouluttaa, missä kouluttaa ja miten kouluttaa, Palonen muistuttaa.

Vertailuksi todettakoon, että esimerkiksi Rakennusliitolla on omille luottamushenkilöilleen maanlaajuinen ja ammattimainen koulutus- ja tukiorganisaatio, jossa on vuosikymmenten osaaminen taustalla.

Toinen kuollut kirjain on hallituksen lupaus kiristää sopimusten valvontaa. Kaikki paikalliset työehtosopimukset olisi lähetettävä työsuojeluviranomaisille. Kysyttävä on, kuinka viranomaisen suorittama arkistointi lisäisi valvontaa, sillä työsuojeluviranomaisilla ei ole mitään mahdollisuutta sopimusten analysointiin ja arviointiin.

– Resurssipula siellä on huutava eikä valvontahenkilöstö riitä edes nykyisiin tehtäviin. Kysymys kuuluu, mistä työsuojeluviranomaisille löytyy resurssi ja ammattitaito tulkita kaikkien Suomessa olevien ammattialojen paikallisia sopimuksia, Palonen kysyy.

Teksti: Janne Mäkinen, kuva: Jukka Nissinen

Paikallinen sopiminen vaatii osaamista ja luottamusta

Rakennusalalla on aina sovittu paljon asioita paikallisesti. Rakennusalan työehtosopimuksissa on laajalti mahdollisuuksia sopia paikallisesti liittyen muun muassa työaikoihin, lomautukseen liittyviin asioihin, matkatyöhön, työkalukorvaukseen omista työkaluista ja erityisesti urakkatyössä paikallista sopimista tehdään ja on aina tehty joustavasti.

Paikallinen sopimus tehdään aina kirjallisesti. Se voidaan tehdä joko toistaiseksi voimassa olevaksi tai määräaikaiseksi. Toistaiseksi voimassa olevalle sopimukselle määritellään irtisanomisaika, joka on 3 kuukautta ja lisäksi voidaan määritellä tarkasteluaika, jolloin työntekijät ja työnantajat katsovat, toimiiko sopimus edelleen tarkoituksenmukaisesti. Paikalliset sopimukset tehdään ensisijaisesti työntekijöitä edustavan luottamusmiehen kanssa. Vain järjestäytyneet yritykset voivat sopia paikallisesti.

Skanska Talonrakennus ja YIT hyödyntävät talonrakennusalan tessin mahdollistamaa paikallista sopimista monipuolisesti sekä työntekijöiden että työnantajan kannalta fiksulla tavalla.

Kaikki alkaa luottamushenkilöistä

– Meillä YIT:ssä paikallisen sopimisen peruspalikka on yrityksen paikallinen sopimus yhteistoiminnasta ja henkilöstön edustamisesta. Tämä luotiin silloin kun YIT ja Lemminkäinen yhdistyivät. Ideana oli, että luottamusmiesjärjestelmään haluttiin saada mahdollisimman hyvä kattavuus paikallisesti sekä luottamusmiesten että työsuojeluvaltuutettujen osalta, YIT Housing Oy:n  pääluottamusmies Jussi Sakari kertoo.

YIT:n talopuolella on 19 luottamushenkilöä ympäri Suomen. YIT Infralla on lisäksi 3.

– Meillä on joka toinen viikko yhteinen palaveri Teamsissa. Siinä käydään läpi ajankohtaisia asioita. Jos meidän tai työnantajan puolelta tulee pöydälle jokin uusi paikallisesti sovittava asia, valmistelemme asiaa yhdessä ja käymme siitä keskustelua. Isommassa porukassa joku voi huomata sudenkuopan, johon pitää kiinnittää huomiota. Paikallinen sopiminen ei voi olla yhden miehen show.

Skanska Talonrakennus Oy:ssä on 17 luottamushenkilöä. Tähän kuuluvat alueelliset luottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut.

– Meillä on livenä 2 tapaamista vuosittain ja sen lisäksi Teams-palavereita. Lisäksi yrityksellä on aina toukokuussa yhteistoimintapäivät, jolloin yksi päivistä on varattu meille, jolloin voimme pohtia asioita omalla porukalla, Skanska Talonrakennuksen pääluottamusmies Jari Renlund kertoo.

Hän on iloinen siitä, että Skanskan luottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut ovat hyvin aktiivisia alueillaan.

–  Meillä on monia pitkän linjan tekijöitä, kokeneita luottamusmiehiä, jotka hoitavat asiat omalla alueellaan. Ja ne tosiaan hoituvat siellä ilman minuakin.

Sekä Sakari että Renlund kehuvat työnantajaansa siitä, että asioista on helppo neuvotella, eikä turhaa vääntämistä juuri tule.

– He antavat työntekijäpuolen tehdä ehdotuksia, eivätkö suorilta tyrmää mitään. Joustavuutta löytyy, Renlund sanoo.

Molemmilla luottamusmiehillä liiton koulutus ja tuki sopimisessa on kullan arvoista.

– Olen käynyt vuosien saatossa lukuisia liiton kursseja. Paikalliset sopimukset olen voinut käyttää katsottavana liiton toimitsijoilla, jotka tarkistavat, että niissä ei ole mitään yllättävää, Renlund kertoo.

Sakari uskoo, että harvasta liitosta saa niin paljon apua kuin Rakennusliitosta.

– Liitosta saa heti vastauksen saman päivän aikana ja kenet tahansa asiantuntijan luurin päähän. Olen kokenut, että heillä on oikeasti aikaa pohtia niitä asioita ja pyörittää vaikka useammankin ihmisen kanssa, jos kyseessä on monimutkaisempi ongelma.

Työajanlyhennyskorvaus maksetaan kun pidetään

Sekä Sakarin että Renlundin mukaan yksi tärkeimmistä paikallisista sopimuksista on työajan lyhennyksen maksaminen pekkasia ja arkipyhiä pidettäessä. Rakennusalan tessissä on määritelty joka kuukausi maksettava 7,7 prosentin työajanlyhennyskorvaus. Tähän on päädytty siksi, että kaikki lyhyissäkin työsuhteissa olevat oikeasti saisivat korvauksen sekä työajanlyhennyksestä että arkipyhistä. Paikallisesti sopimalla voidaan kuitenkin muuttaa tilannetta siten, että korvaus maksetaan, kun pekkasia pidetään tai arkipyhiä osuu työviikolle.

– Meillä pyyntö tämän sopimisesta tuli nimenomaan työntekijöiltä. Siinä on toki omat ongelmansa, kun on mahdollista, että 7,7-rahat menevät miinukselle. Ja mikäänhän ei ole niin kauheaa kuin maksaa pörssiyhtiölle rahaa takaisin, Sakari kertoo.

– Tilinauhassa näkyy kertymä ja aina kun pidetään pekkaspäivä tai tulee arkipyhä, se päivä maksetaan palkkaluokan mukaisella palkalla ulos, Renlund selventää.

Lopullinen tasaus tehdään helmikuun alun tilissä ja silloin tilitetään ylijäämäkertymät pois. Jos työssäoloaikaa ei esimerkiksi lomautuksen tai pitkän sairasloman takia ole kertynyt tarpeeksi, mutta arkipyhiä ja pekkasia on ollut paljon, on myös mahdollista, että työntekijä joutuu maksamaan jotain takaisin.

– Meidän luottamusmiesten näkökulmasta on tärkeää viestiä säännöllisesti työntekijöille siitä, miten systeemi toimii, ettei tule yllätyksiä, Renlund painottaa.

Työaikajoustoja

Työaikoihin liittyvät paikalliset sopimukset ovat hyvin tyypillisiä rakennustyömailla. Koronapandemia jopa lisäsi niitä, kun oli tärkeää porrastaa työmaan vuoroja. Myös reissuhommat ovat klassisesti olleet sellaisia, että työajoista sovitaan eri tavalla kuin normaalisti.

– Urakkaporukat sopivat paljon työaikoihin liittyvistä asioista. Esimerkiksi niin, että runkoryhmän työpäivä alkaa jo klo 06 ja loppuu 14.30. Infrapuolella maakunnissa on ollut kokeilussa myös työaikapankki. Reissumiehet tekevät joillakin työmailla tunnit neljässä päivässä ja ovat 3 päivää vapailla. Lisäksi on kokeiluja, että tehdään 2 viikkoa pidempiä päiviä ja ollaan viikko pois, Renlund kertoo.

Skanskassa voi sopia erilaisista työajoista myös henkilökohtaisesti. Jos esimerkiksi perhetilanne vaatii lasten kuskaamista päivähoitoon, voi työt aloittaa myöhemmin.

Myös YIT:ssä työmailla sovitaan laajasti työajoista.

– Nyt kun kesä on tulossa, on tosi tyypillistä, että kuumaan aikaan sovitaan aiemmasta aloituksesta jo kello kuudelta. Siten vältetään työskentelyä kuumimpaan aikaan. Tai sitten sovitaan, että tehdään 3 päivänä vähän pidempää päivää ja lopetetaan perjantaina puolilta päivin.

Sakarin mukaan tällaisista joustoista työmaalla ei oman porukan kanssa tarvitse välttämättä sopia kirjallisesti, mikäli luottamus on kunnossa.

Pyykkiä, pyykkiä

Rakennusalan viimeisimmässä työehtosopimuksessa sovittiin, että työnantaja hoitaa työvaatteiden puhdistuksen. Tavasta sovitaan paikallisesti.

– Meillä yli 90 prosenttia työmaista toimii niin, että työnantaja on järjestänyt työmaalle pesukoneen ja pesuaineet. Mikäli työmaalle ei voi hankkia pesukonetta, työmaa järjestää sopimuksen pesulan kanssa, joka pesee vaatteet, Sakari kertoo.

Myös Skanskassa pääosa työmaista hoitaa pesukoneet sosiaalitiloihin. Renlundin mukaan pesukoneet pyörivät työmailla ”aika hyvin”.

– Skanska Rentalilla on pesulasopimus, koska siellä se on helppo organisoida. Sitten on jotain yksittäisiä työmaita, joille ei saada järjestettyä pesukonetta eikä pesulapalvelua, niin niillä maksetaan työntekijöille 12 euroa tilijaksossa siitä, että he hoitavat itse vaatteiden pesun.

Perhe-elämän ja koulutuksen tukena

Skanskan tuorein paikallinen sopimus koskee ei-synnyttäneen vanhemman perhevapaan palkallisuutta.

– Tämä ehdotus tuli työnantajalta. Siihen sisältyy 16 päivää palkallista vapaata, kunhan työsuhde on kestänyt vähintään 6 kuukautta. Nykyäänhän nuoret miehet oikeasti osaavat ja haluavat pitää vapaita lapsen kanssa ja osaavat jäädä hoitovapaalle ja vanhempainvapaallekin, Renlund sanoo.

YIT:ssä ei juoksuteta työntekijöitä turhaan lääkärissä flunssien takia, vaan siellä on sovittu paikallisesti 7 päivän omailmoituksesta.

– Koronan myötä tästä sovittiin, mutta se oli ollut joissakin yksiköissä kokeilussa jo ennen koronaa. Se on jäänyt nyt pysyväksi käytännöksi ja oli työnantajan ehdotus, Sakari kertoo.

Skanskassa on sovittu korvauksesta työpaikkaohjaajille.

– Ohjaus kestää niin kauan kuin oppilaan katsotaan tarvitsevan ohjausta. Siitä maksetaan 45 euron korvaus, mikäli ohjausta on ollut 10 päivää. Alkuun omat ansiot voivat vähän laskea ohjauksen aikana, mutta palautuvat nopeasti vanhalle tasolleen, kun ohjattava oppii. Meillä on porukoita, jotka oikein kyselevät, että koska tulee uusia opiskelijoita ohjattavaksi, Renlund kertoo.

Teksti ja kuvat: Johanna Hellsten