Vain muutos on pysyvää
Rakentaja-lehti 13.12.2024Tällä vuosituhannella rakentamista ovat muuttaneet vihreä siirtymä, vieraat kielet ja tietotekniikka.
Rakentaminen on muuttunut vuosien varrella valtavasti. Yhteiskunnalliset muutokset, arkkitehtuurin ilmiöt, rakennustekniikan kehittyminen sekä uusien rakenteiden ja käytettävien materiaalien tuleminen markkinoille ovat muovanneet rakennusalaa sekä rakentamista eri vuosikymmeninä.
Siinä missä jälleenrakennusajan talot nousivat kiireellä ja halvalla kaupunkien sekä kauppaloiden keskustoihin, 1960- ja 1970-lukujen kantavana ajatuksena oli lähiöiden sekä hyvinvointivaltion rakentaminen. Seuraavilla vuosikymmenillä lähiörakentamiseen kyllästyttiin, uudet elementtitalot saivat väriä seiniinsä ja rakentamisen painopiste siirtyi taas lähemmäs kaupunkien keskustoja.
Korjausta ja kestävyyttä
Korjausrakentaminen ylitti ensimmäisen kerran uudisrakentamisen 1990-luvun laman aikoihin, seuraavan kerran hetkellisesti vuonna 2013. Saneeraamisen myötä rakennusalalle hiipi myös vihreä siirtymä. Kierrätys, vähäpäästöisyys sekä energiatehokkuus ovat nousseet jokaisen työmaan puheenaiheiksi. Ilmastonmuutoksen myötä puurakentamista on yritetty nostaa betonirakentamisen rinnalle.
Kiinteistö- ja rakennusalan kestävyys on avainasemassa Suomen ympäristö- ja ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Rakennukset kuluttavat noin 40 prosenttia käytetystä energiasta ja tuottavat kolmanneksen Suomen kasvihuonekaasupäästöistä. Rakennustoiminnan päästöistä jopa 65 prosenttia johtuu rakennusmateriaaleista. Maailmanlaajuisesti rakennus- ja purkujätteet vastaavat yli kolmannesta kaikesta syntyvästä jätteestä. Betonijätettä kertyy valtavia määriä.
Puurakentamisen nousu
Puukerrostalo voisi olla yksi vastaus päästöttömämpään rakentamiseen. Niitä on tähän asti rakennettu suhteellisen vähän, mutta lähitulevaisuudessa määrä todennäköisesti kasvaa. Tähän mennessä Suomen suuret puurakentamisprojektit ovat olleet pääasiassa kuntien vastuulla, mutta uusia asuntoalueita kaavoitetaan puurakentamiselle. Esimerkiksi Helsingin ja Vantaan rajalle rakentuva Honkasuo muistuttaa eräänlaista puutalojen kaupunkikylää.
Puurakentamisen yleistymisen suurin este on sen kalleus. Hinnat ovat toistaiseksi nousseet reilusti betonivaihtoehtoja kalliimmiksi. Halvempi toteutustapa voisi taas johtaa äärimmilleen pelkistettyyn arkkitehtuuriin. Toistaiseksi parhaimmat kokemukset on saatu hybridirakennuksista, joissa kauniit puupinnat yhdistyvät teräs- ja betonirakenteisiin, kuten esimerkiksi Helsingin pääkirjasto Oodissa. Oodi valittiin 2018 Suomen teräsrakenteeksi ja vuotta myöhemmin se sai eurooppalaisen teräsrakennepalkinnon.
Alan kansainvälistyminen ja digitalisaatio
Rakentaminen on viime vuosikymmeninä myös nopeasti kansainvälistynyt. Yritysten omistajina ulkomaalaiset valtasivat alaa jo 1990-luvulla. Nykyisin keskimäärin noin viidennes työmaiden työvoimasta on ulkomaalaistaustaisia. Liikkuva työ ja pitkät urakkaketjut ovat altistaneet rakennustyömaat myös harmaan talouden lieveilmiöille sekä työperäiselle hyväksikäytölle.
Tietotekniikka on merkittävästi muuttanut suunnittelua ja helpottanut hankkeiden hallintaa ja tiedonkulkua. Nykyään rakennuspaperit ovat helposti saatavilla pilvipalveluissa ja myös rakentajien on osattava käyttää monenlaisia järjestelmiä. Vaikka rakentamista tehdään käsillä, työ ei enää sujuisi ilman digitaalisia ratkaisuja.
Rakennusliiton juhlavuoden aikana tässä Työväenmuseo Werstaan tuottamassa juttusarjassa on tarkasteltu rakentamisen suuria muutoksia. Viimeisen sadan vuoden aikana niin ala, työ kuin rakentajatkin ovat muuttuneet melkoisesti. Rakennustyön onnistuminen on silti kaikkina aikoina edellyttänyt yhtä asiaa – tulevaisuudessakin rakentaminen on osaavien käsien varassa.
Teksti: Jukka Kokkonen