Maailmanparantajien risteily
Rakentaja-lehti 8.11.2024Vaikka rakentaminen on pahassa lamakuopassa, luottamushenkilöt jaksavat tehdä töitä parempien työsuhteiden eteen.
Reilut 250 luottamushenkilöä osallistui Rakennusliiton perinteiselle luottamusmiesristeilylle 27.–29. syyskuuta Tukholmaan.
– Teette luottamushenkilöinä todella tärkeää työtä. Maailmanparannushommissa mietitään usein kaikkia muita, eikä omasta jaksamisesta ole niin väliä. Fakta on kuitenkin se, ettemme voi auttaa muita, jos meillä ei ole voimia jäljellä, Työterveyslaitoksen erityisasiantuntija Liisa Puskala muistutti palautumisen merkityksestä.
– Työn vastapainosta huolehtiminen ei ole karkuruutta, vaan välttämättömyys.
Työstä ja luottamustoimesta palautumiseen on monia tapoja ja jokaiselle löytyy se mieluisin harrastus tai ajanviettotapa, joka vie ajatukset tehokkaasti pois työasioista. Luottamushenkilön tehtävät ovat kuormittavia, mutta jokaisen on muistettava huolehtia omasta jaksamisestaan.
YIT:n pääluottamusmies Jussi Sakari esitteli Rakennusliiton uuden Havaitse hyväksikäyttö työmaalla -kampanjan, jota on valmisteltu reilun vuoden verran.
– Harmaa talous ja työperäinen hyväksikäyttö ovat vaikeasti huomattavia asioita työmailla.
Jos epäilet omalla työmaallasi tehtävän hämärähommia, voit jatkossa ilmoittaa nimettömästi Rakennusliiton nettisivujen kautta.
Rakennusliiton varapuheenjohtaja Jyrki Ojasella ei ollut hyviä uutisia rakennusalan laman taittumisesta. Työnantajat odottavat vaimeaa nousua ensi vuodelle.
– Hallitus ei ole tehnyt elettäkään rakennusalan tilanteen huomioimiseksi, vaikka 45 prosenttia alan rahoituksesta kiertää verojärjestelmän kautta valtiolle.
Ojanen muistutti, että yleissitovuuden hävitessä tessit menettävät merkityksensä.
– Jos työnantajat eivät järjestäydy, se vie yleissitovuuden. Sen lisäksi tekoäly tekee työsopimuksen, jossa kaikki paikallisesti sovittavat asiat sovitaan työntekijän kannalta huonommin.
Liitto pitää yllä yleissitovuutta
Hallitus haluaa laajentaa järjestäytymättömien yritysten paikallista sopimista samalle tasolle kuin järjestäytyneillä yrityksillä.
– Paikallisen sopimisen laajentumisen kautta voi rakennusalalle tulla murheita yleissitovuuden pysymiseen, ensin muualla teollisuudessa ja myöhemmin meillä, talonrakennuksen sopimusalavastaava Jarmo Järvinen muistutti.
Tessin yleissitovuus takaa sen, että kaikki työnantajat joutuvat noudattamaan rakennusalan tessiä järjestäytymisasteesta riippumatta.
– Me sovimme tessin työnantajaliiton kanssa. Yleissitovuusjärjestelmä on rakennettu sitä varten, että järjestäytymättömien työnantajien työntekijöiden työehdot on turvattu.
Yleissitovuus tulee voimaan, kun noin 50 prosenttia alan työntekijöistä työskentelee tessin mukaisilla työehdoilla. Rakennusalalla pelkästään järjestäytyneiden työnantajien työntekijämäärä ei riitä takaamaan yleissitovuutta.
– Me teemme erillissopimuksia järjestäytymättömien yritysten kanssa. Olemme pystyneet pitämään yleissitovuuden kohtalaisen hyvin näillä sopimuksilla. Yleissitovuus on se työkalu, joka helpottaa työehtojen valvontaa, Järvinen sanoi.
Järvinen kaipasi liiton jäseniltä vinkkejä työmailla tavatuista villeistä työnantajista.
– Minulle, Malmströmin Tonille tai aluetoimitsijoille voi lähettää vinkkejä näistä firmoista. Yritämme parhaamme mukaan tehdä sitten sopimuksia yritysten kanssa. Pienetkin yritykset ovat tervetulleita listoillemme. Kaikki eivät tee sopimusta, mutta tähän toimintaan kannattaa laittaa paukkuja, Järvinen sanoi.
– Rakennusalan palkoista lähtee 25 prosenttia, jos yleissitovuus menetetään, Helsingin palvelupisteen aluetoimitsija Ari Koli kiteytti.
Järjestäytymisaste auttaa samaan vaivaan.
– Näin 1990-luvun alun rakennuslaman kurjuuden. Työnantajat yrittävät nyt ihan samalla lailla ajaa meidät alas. Onneksi voimme myydä liiton jäsenyyttä helpommin, kun meillä on europerustainen jäsenmaksu. Yleissitovuus on meidän voimamme, Laptin Kuopion alueyksikön pääluottamusmies Jari Savolainen totesi.
Rakennusliitossa on huomattu, että verottaja on kiristänyt ateria- ja työkalukorvausten valvontaa.
– Rakentajille on tullut aikaisempaa enemmän selvityspyyntöjä, samoin korvausten hylkyjä ja veronkorotuksia. Näkemäni veronkorotukset ovat johtuneet yleensä päällekkäisistä korvausten hausta tai kuittien puuttumisesta, Järvinen sanoi.
Vaikuttajakurssilta eväitä edunvalvontaan
Tamperelaisen 1 Ketju Oy -vuokratyöfirman työsuojeluvaltuutettu Johanna Majamäellä oli tällä kertaa tavallista enemmän syytä lähteä toiselle LM-risteilylleen. Laivalla jaettiin myös Vaikuttajat-opinto-ohjelman todistukset. Vuoden mittaisella koulutusjaksolla parannetaan muun muassa Rakennusliiton jäsenten edunvalvonnallista otetta.
– Vaikuttaja-kurssin sisältö oli niin kiinnostava, että olisin osallistunut koulutukseen ilman opintomatkaakin.
Vaikuttaja-kurssi päättyy aina ulkomaille suuntautuvaan opintomatkaan. Tällä kertaa kurssin lopettajaisiksi käytiin Oslossa paikallisen rakennusalan liiton, Fellesforbundetin vieraana.
– Samassa rakennuksessa oli ammattiliittojen lisäksi ison rakennusfirman ja jopa vuokratyöfirman konttori. Kysyin, miten yhteistyö sujuu eri organisaatioiden välillä ja se kuulemma onnistuu.
Majamäen mukaan Vaikuttaja-kurssin tiiviit viikonlopun mittaiset kurssijaksot eri puolilla Suomea olivat anniltaan monipuolisia.
– Kurssista on apua luottamushenkilön tehtävissä. Siinä on samaa verkostoitumista, mikä toimii täällä risteilylläkin. Voin suositella kurssia myös muille liiton aktiiveille kuin luottamushenkilöille.
Risteilyn parasta antia Majamäelle verkostoitumisen lisäksi oli psykologin puheenvuoro luottamushenkilöiden jaksamisesta.
– Täällä ei tarvitse olla vatsa tyhjänä. Täällä kuten muissakin liiton tilaisuuksissa ruokapuoli on hyvin hoidettu.
Lipsasella on hyvä neuvottelyhteys
Pieksämäkeläisen Rakennusliike U. Lipsanen Oy:n pääluottamusmies Matti Nyyssönen on saanut välillä rakennushommista tarpeekseen.
– Olen ollut Lipsasella yhteensä 12 vuotta. Olin välillä pari vuotta muissa hommissa, sillä tarvitsin pienen breikin. Sitten palasin mieli virkeänä takaisin.
– Kouluttauduin mittamieheksi ja tammikuussa aloitin pääluottamusmiehenä.
Pääluottamusmiehen tehtävä siirtyi sopuisan sopivasti edelliseltä luotolta. Työsuojeluvaltuutetun pestiin oli useampi ehdokas, joten Valtteri Anttosen jatkokausi tuli vaalituloksen perusteella. Anttonen on ollut 19 vuotta firman palkkalistoilla, työsuojeluvaltuutetun pestillä 5 vuotta.
Nyyssösen kauden alkuun on mahtunut ehdollisten lomautusten neuvottelusuma.
– Rakennusliitosta on löytynyt hyvä toimitsija Ari Koli, jolle on helppo soittaa. Koli tuntee nyt meidän kokonaistilanteemme. Kertaakaan ei ole tullut sellaista tunnetta, että yhteydenotostani olisi jotain vaivaa. Asioita alettiin hoitamaan heti.
– Etenkin tällaisina aikoina ammattiyhdistysliikkeen tuki korostuu. Ihmisten kannattaisi miettiä sitä kannattaako liittyä sellaiseen ammattiliittoon, jossa tunnetaan alan sopimukset ja tilanteet vai vertailla jäsenmaksujen hintoja.
Lipsanen on perheyritys, jossa halutaan löytää työpaikat säilyttäviä ratkaisuja puolin ja toisin. Liiton tuella on saatu syntymään parempia ratkaisuja jäsenten kannalta. Työnantaja puolestaan haluaa pitää työntekijöistään kiinni, jotta seuraavalla nousukaudella olisi taas tekijöitä työmaille. Tällä hetkellä Lipsasella on töissä vajaat 40 rakentajaa.
– Emme ole olleet aikaisemmin tällaisessa tilanteessa, lomautukset ovat meille uusi asia. Orpon hallitus on vielä muuttanut työttömyysturvaa, Anttonen muistuttaa.
– Lyhyitä lomautuksia on ollut aina, mutta ei näin pitkiä ja sitä, että puolet työntekijöistä joudutaan lomauttamaan kerralla, Nyyssönen jatkaa.
Tässä tilanteessa hyvät neuvotteluvälit koko firman johtoon ovat tarpeen.
– Toimitusjohtajalle voi soittaa milloin vain ja mistä asiasta hyvänsä, Nyyssönen sanoo.
Pitkät lomautusajat kertovat myös siitä, että Lipsasella työsuhteet ovat pitkiä.
Nyyssönen oli ensimmäistä kertaa LM-risteilyllä.
– Tämä on mahtava verkostoitumistapahtuma. Näkee saman alan ihmisiä ja pääsee keskustelemaan. Etenkin tuoreena luottamusmiehenä täältä saa perspektiiviä asioihin.
Anttonen on 3 risteilyn veteraani.
– Täällä tapaa aina uusia ihmisiä ja nyt myös vanhoja kollegoita. Tarinoimme siitä, miten tilanteet ovat muuttuneet, vaikkapa työllisyydessä tai sopimusasioissa.
Teksti ja kuvat: Jukka Nissinen