Halustatalous, halusta lajiin
Rakentaja-lehti 8.11.2024
Uutisissa kerrottiin juuri, että Wolt-lähetit ovat alkaneet järjestäytyä. Uuden ammattiosaston (PAM Couriers) puheenjohtaja totesi, että pärjätäkseen on nykyisin tehtävä vähintään 12-tuntisia työpäiviä. Tyypillinen tienesti on silloin 75 euroa. Se on kuulemma liian vähän.
Wolt laski taannoin yksipuolisesti liksoja eikä ole heltynyt vaatimuksiin. Kyse kun on matalan katteen toiminnasta, jonka on oltava liiketaloudellisesti kannattavaa. Puhkikulunut keissi: työn ja pääoman välinen ristiriita?
Wolt on alustatalouden suomalainen sankaritarina. Kolmisen vuotta sitten uutisoitiin 7 miljardin kauppahinnasta, kun yhtiö myytiin yhdysvaltalaiselle teknologiajätille. Luonnollisesti kyse oli alustasta algoritmeineen, ei pelkästään pizzatoimituksista.
Wolt teki viime vuonna 106 miljoonan liikevaihdolla 579 miljoonaa tappiota. Kasvuyrityksen kohdalla pitää tietenkin nähdä, että panostukset nostavat myyntivolyymit kymmeniin miljardeihin. Ja tappiot käännetään voitoiksi.
Kohtalonkysymykseksi on kannattavuuden osalta esitetty se, katsotaanko lähetit (kevyt)yrittäjiksi vai työntekijöiksi. Toimitusjohtaja Tony Xu kiisti arvion ja kertoi, suurin osa haluaa tehdä vain pari keikkaa viikossa ja lähetteihin kuuluu myös opettajia, lääkäreitä ja olympiaurheilijoita. Kaikki perustuu yksilön omaan haluun tehdä työtä vapaammin. Ulos ikkunasta katsellessa luotuun mielikuvaan ei toistaiseksi pysty täysin eläytymään.
Turha meikäreiän on vähätellä miljardi-idean näppäryyttä tai epäillä rahamiesten tuottolaskelmia, mutta jotain nyrjyä tarinassa on. Eikä huolta vähennä se, että lähetit on meillä jo katsottu yrittäjiksi vain siksi, että voivat erikseen kuittaamalleen vartin reissulle (á 3,20€) ottaa – kaiketi sattumalta saapuvilla olevan – sijaisen ilman, että täytyy yhtiöstä lupaa kysellä. Raskaaksi menee, jos alkaa vielä pohtia kuka kenenkin sosiaalivakuuttamisesta silloin maksaa, jos maksaa.
Wolt on myös aloittanut kumppanuuden Klarnan kanssa. Klarna on digiturvalliseksi mainostettu maksunvälityspalvelu, mutta oikeasti myös luottolaitos. Ansaintalogiikka on korko. Klarna kertoi äskettäin irtisanovansa yli puolet työntekijöistään ja korvaavansa nämä tekoälyllä.
Klarnan avulla voi nyt ”woltata” ruokaa, vaikka tili on tyhjä. Maksaa kebabit 30 päivän päästä. Sosiaalityön suunnasta on jo vihelletty, että nerokas palvelukonsepti ajaa ihmisiä syvemmälle velkakierteeseen.
Yksilön omaa vastuuta voi julistaa loppuun asti ja kaikessa. Mutta ehkä myös kysyä: pitääkö olla niin helppo ja houkutteleva tapa tilata ravintola-aterioita kotiin, jos on matti kukkarossa? Tai jos on sitä pinkkaa, pitäisikö palvelusta yksinkertaisesti maksaa niin, että palvelijakin pärjäilee?
Woltin kilpailijan, Foodoran, mainoksissa esiintyy asiakas, jolle lähetti tuo hampurilaisen elokuvasaliin. Asiakas tiivistää vastauksen: ”Koska minä haluan”. Mikäs siinä sitten, kun kaikki haluavat.
Jyrki Ojanen, Rakennusliiton varapuheenjohtaja