Rakennusliiton maakokous: Lisää liksaa
Rakentaja-lehti 8.11.2024Maakokous Jyväskylässä kokosi noin 240 liittoaktiivia pohtimaan tulevaa työehtosopimuskierrosta.
– Englantilaiset ay-kollegat ovat sanoneet, että tehkää kaikkenne nyt. Jos te päästätte tämän tilanteen käsistänne ja menetätte mahdollisuutenne vaikuttaa yhteiskuntaan, annatte tämän kaiken rapistua, se on todella vaikeaa rakentaa uudelleen, Rakennusliiton varapuheenjohtaja Jyrki Ojanen viittasi Thatcherin Englantiin avauspuheessaan.
Ojasen mukaan Suomen nykyisen hallituksen ohjelma on kopio Thatcherin ohjelmasta, jonka tarkoituksena oli muun muassa pakottaa ay-liike polvilleen.
– Tiedämme, että palkkakehitys, minkä ay-liike on pystynyt jäsenilleen toimittamaan, ei ole yltänyt edes inflaatioon. Elinkeinoelämä vaikuttaisi olevan tilanteessa, jossa ainoa tapa parantaa yritysten kannattavuutta, on alentaa työvoimakustannuksia. Ruotsissa ja Tanskassa innovointi on pinnalla, mutta suomalainen elinkeinoelämä näyttää keskittyneen vanhanaikaisiin tuotteisiin ja siksi olemme tällaisessa ahdingossa.
Ajatus on se, että tuottavuuskehityksen, jota edellytettäisiin, jotta palkkoja voisi maksaa enemmän, pitäisi yltää naapurimaiden tasolle.
– Tuoreen kiinnostavan väitöskirjan lopputulema oli, että työmaalla 80 pinnaa ammattilaisen hommista on odottelua. (Lisää Rakentajan sivulla 30). 20 prosenttia on se aika, jolloin työ etenee tehokkaasti. Nyt olisi hyvä paikka – yhdessä ja erikseen – löytää tapoja, joilla se 20 % saataisiin nostettua 30 prosenttiin. Se tarkoittaisi, että itse työn tuottavuus nousee 50 %.
Ojasen mukaan on heikkoja signaaleita, että rakennusliikkeissä mietitään tällä hetkellä, onko projektirakentaminen kannattavaa ja ainoa oikea tie. Eli onko järkeä, että runkourakka, jonka 8 henkeä teki ennen kolmessa viikossa, nyt on 30 työntekijää ketjussa tekemässä samaa. Heikkoja signaaleita kuuluu myös siitä, että joissakin yrityksissä pohditaan, onko nykyisenlainen tekeminen laadun tae.
– Nyt kun olemme talonrakentamisen kuopassa ja mennään vielä syvemmälle kuoppaan tänä syksynä, voisi olla paikka, jossa voimme keskustella lujempaa siitä, miten rakentaminen tapahtuu, kun nousu alkaa? Miten saadaan omille kirjoille työvoimaa, miten saadaan harmaa talous osaksi rakentamisen kustannuksia ja miten saataisiin siihen reaaliaikaista valvontaa, jotta voitaisiin luoda tulevaisuudenuskoa ja luottamusta, joka näkyisi työn tuottavuuden nousuna?
Ojanen muistuttaa, että keskustelun siitä, minkälaista työelämää haluamme, on nyt alettava työmailla.
– Se flegmaattisuus, että katsotaan että ”joku muu” hoitaa, pitää nyt lopettaa.
Ei nöyristelyä
– Tärkeitä asioita viedään pikkuhiljaa eteenpäin. Joskus on parempia ja joskus huonompia kierroksia. Tes-neuvottelut ovat liiton tärkein tehtävä, Rakennusliiton puheenjohtaja Kimmo Palonen muistutti.
Palonen kertoi kuulijoille madonlukuja rakennusalan synkästä tilanteesta.
– Mutta me lähdemme neuvotteluihin pystypäin, vaikka realiteetit ymmärrämmekin.
Hallituksen toimista huolimatta pilvellä on myös hopeareunus.
– Synkillä asioilla on aina joitakin hyviä puolia ja tällä kertaa se on se, että SAK:n liittoperheessä olemme löytäneet toisemme uudelleen ja paremmin ja lähdemme koordinoimaan tes-neuvotteluja.
Palonen kertasi kuulijoille viimeisen vuoden aikana tehtyjä heikennyksiä työlainsäädäntöön ja työttömyysturvaan. Erityisesti mahdollinen yleissitovuuden mureneminen huolettaa kaikkia liittoja tällä hetkellä.
– Onko yrityksillä motivaatiota järjestäytyä työantajaliittoon sen jälkeen? Vaikka eihän se paikallinen sopiminen tietenkään ole niille ainoa syy järjestäytyä.
Palonen miettiikin, mikä isäntien tulokulma paikallisen sopimisen laajentamiseen on.
– Ovatko he myös sitä mieltä, että tässä torpedoidaan alaa, kun halutaan antaa sopimisen mahdollisuudet tuonne villiin ja vapaaseen kenttään? Siellä kun on kaikenlaisia huijareita yrittäjinä.
Noin 200 tessiä yhteistyössä maaliin
Maakokoukseen oli kutsuttu puhujavieraaksi Jaana Ylitalo, joka toimii SAK:ssa työehdot -osastolla työmarkkinapäällikkönä. Ylitalon rooteliin kuuluu moneen kertaan puhuttu SAK:laisten liittojen tes-neuvottelujen yhteinen koordinointi yhdessä liittopuheenjohtajien kanssa.
– SAK:laisilla liitoilla on hyvät mahdollisuudet tes-neuvottelupöydissä. Se vaatii kuitenkin yhteistyötä. Uskon siihen ja uskon meihin, Ylitalo sanoo.
Ylitalon mukaan meneillään on iso murros.
– Ensin hallitus vie meiltä työkalut taistella työelämän heikennyksiä vastaan, seuraavaksi vientimallilla estetään sovitteluun meno ja lopulta paikallinen sopiminen avataan järjestäytymättömille yrityksille. Hallitus yrittää murentaa yleissitovuuden, eikä se edes sano sitä rehellisesti.
Ylitalon mukaan nyt ollaan pidemmällä yhteisessä koordinaatiossa kuin pariinkymmeneen vuoteen.
– SAK:laisten liittojen 7 puheenjohtajaa johtaa koordinaatiota. He ovat panneet itsensä likoon. Tilannetta käydään viikoittain yhdessä läpi. Ja työn tukena toimivat useat asiantuntijatyöryhmät.
Ylitalon mukaan sisällöllisesti tärkeitä yhteisiä kysymyksiä ovat ne, jotka liittyvät hallituksen heikennyksiin ja siihen, miten niitä käsitellään tes-pöydissä.
– Jokaisella liitolla on tietysti tärkeät oman alan kysymyksensä sen lisäksi.
Teksti: Johanna Hellsten, kuvat: Jukka Nissinen