Suvantokadulla on vielä tilaa kerrostaloille
Rakentaja-lehti 27.9.2024Reijosen työmaalla Joensuussa tehdään gryndikohdetta tuntitöinä.
Joensuun Suvantokadulla on käynnissä harvinainen rakennuskohde. Rakennustoimisto Eero Reijonen Oy rakentaa parhaillaan omarahoitteisen kerrostalon ja Pohjois-Karjalan Osuuskauppa PKO:n S-marketin yhdistelmää, johon lisäksi kuuluu kiinteistöjen yhteinen parkkihalli. Tämän lisäksi Reijosella on samassa korttelissa varaus 2 kerrostalolle, mikäli asuntomarkkinat lähtevät vetämään Joensuun keskustassa.
Luottamusmies, kirvesmies Sami Lukkariselle Suvantokadun työmaa on jo tuttu paikka. Lukkarinen oli työskennellyt tontilla jutuntekohetkellä pari viikkoa.
– Työmaa käynnistyi keväällä. S-marketin pitäisi olla valmis marraskuussa.
Kerrostalo valmistuu ensi keväänä. Reijosella tehdään jonkin verran urakkaa, mutta tällä työmaalla työt etenevät tuntipalkalla.
Lukkarinen on tullut Reijoselle töihin vuonna 2005. Edellinen työnantaja oli jo toimintansa lopettanut Karelian Rakennus Oy.
Reijosella on tällä hetkellä käynnissä Ouneva Groupin hallityömaa Tuupovaarassa, Hammaslahden koulu Joensuussa ja Scanpole Oy:n Höljäkän kyllästämön laajennus.
– Näiden lisäksi meillä on Porvoossa puukerrostalotyömaa, mutta se ei työllistä meiltä kuin muutaman miehen, Lukkarinen sanoo.
Lukkarinen toimii työmaiden heittomiehenä, mikä sopii myös luottamusmiehen työnkuvaan hyvin. Suvantokadun työmaalla on kymmenkunta Reijosen omaa miestä. Aliurakoitsijoiden työntekijöitä on saman verran.
– Ajattelen niin, että pienten lasten vanhempien on parempi olla tällaisella lähityömaalla. Itselläni lapset ovat jo aikuisia ja minun on helpompi lähteä pitemmälle reissuhommiin.
Lukkarisen on helppo hypätä tuttujen työkavereiden työremmiin millä työmaalla hyvänsä. Samalla luottamusmiehen tehtävät hoituvat kuin itsestään. Lukkarisella on nyt meneillään 3. luottamusmiespesti.
– Meillä oli viime kerralla vaalit, mikä on hyvä asia.
Tulevan tes-kierroksen kuvioista ei työkavereiden kanssa ole vielä keskusteltu, mutta ruokarahan verollisuuden poistaminen on talonrakennuksen tessin vanha kiistakysymys.
– Siitä lähtee veroina kolmasosa.
Ruokarahan verottomuus on jo saatu esimerkiksi talontekniikan tessiin ja Sähköliiton tesseihin.
Toisena korjauskohtana kahvitaukokeskustelussa nousi esille sosiaalitilojen vaatekaappien pienuus. Tuplakaapissa siviilivetimet säilyisivät puhtaampina, kun työvaatteille olisi oma tilat.
Lisää liksaa ja hikiseen
Sekatyömies Jani Jaatinen vääntää Suvantokadun työmaalla raudoitteita Joen Rakennustyö Oy:n palkkalistoilla.
– Olen ollut töissä muun muassa Lemminkäisellä, Rakennustoimisto K. Tervo Oy:llä ja Kiinteistökehitys Laakkonen Oy:llä.
Viisikymppiselle Jaatiselle muut Joensuun seudun rakennusfirmat ovat tulleet tutuiksi aliurakoinnin kautta. Jaatinen tekee kaikenlaisia rakennustöitä, joten sekatyömiehen titteli on aivan kohdillaan.
– Olen ollut töissä Joen Rakennustyö Oy:ssä reilut 6 vuotta. Yllättävän hyvin hommia riittänyt. Haittapuolena aliurakoitsijan töissä on se, että lähtö työmaalta voi tulla nopeastikin, Jaatinen viittaa työvoimatarpeen mukaiseen vaihtuvuuteen.
Sekatyömiehen mielestä tessin tärkein parannuskohde on palkkojen korotus.
– Eläminen maksaa koko ajan enemmän, Jaatinen muistuttaa.
Erityisesti työttömän elämä kallistuu jatkossa. Jaatinen laskee, että syyskuun muutosten jälkeen ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan alenee 20 prosenttia.
– Se merkitsee satojen eurojen menetystä kuukaudessa.
Työttömyysturvan heikentyminen lisää paineita palkankorotuksiin, sillä työttömyysjaksoihin on jatkossa varauduttava omilla säästöillä.
Maakunnan ainoa gryndikerrostalo
Suvantokatu 21:n rakennusurakan ensimmäisen vaiheen budjetti on 13 miljoonaa euroa, josta asuntorakentamisen osuus on 7,5 miljoonaa euroa ja 1 000-neliöisen S-marketin sekä pysäköintihallin osuus 5,5 miljoonaa euroa. Asunnoista on myymättä enää 7 kappaletta.
– Tämä taitaa olla ainoa gryndikohde, joka on Pohjois-Karjalassa käynnissä, Rakennustoimisto Eero Reijosen toimitusjohtaja Jarmo Hämäläinen toteaa.
Hämäläisen mukaan rakennusyhtiön tase ja hyvin käyntiin lähtenyt ensimmäisen kerrostalon ennakkomyynti mahdollistivat rakennushankkeen aloittamisen.
– Tämä hanke pitää saada ensin maaliin ennen kuin harkitsemme seuraavan kerrostalon rakentamisen aloittamista.
Hämäläinen uskoo, että seuraavan kerrostalon rakentaminen lähtee liikkeelle ensi vuoden aikana. Maakuntien keskuskaupungit hyötyvät maakunnan sisäisestä muuttoliikkeestä. Hämäläisen mukaan lähitulevaisuudessa keskustan liepeillä omakotitalossa asuvat eläkeläiset ovat merkittävä ostajaryhmä.
Teksti ja kuvat: Jukka Nissinen