Takaisin

Lama kiristää kaikkien hermoja

Rakentaja-lehti 27.9.2024

Rakennusliiton toimitsijoiden työmäärät ovat kasvaneet räjähdysmäisesti. Vastakkainasettelu työmailla on koventunut.

Rakennusyritysten konkurssit näkyvät Helsingissä jo katukuvassa. Maanrakennusyritys E. M. Pekkinen Oy:n konkurssi pysäytti Hakaniemessä katutyöt ja metroaseman kannalta kriittiset vesieristystyöt jäivät kesken. Pekkisen palveluksessa oli satakunta työntekijää.

Aluetoimitsija Lauri Kinnunen työskentelee yksin Joensuun palvelupisteessä.

– Toimistopäivinä käy enemmän asiakkaita. Ennen kävijämäärä vaihteli viikoittain sen mukaan, oliko porukalla ansiopäivärahahakemuksen jättöpäivä vai ei. Nyt tuodaan lomautuspapereita.

Palkkaturvahakemukset ovat myös lisääntyneet. Kinnusella on vireillä puolenkymmentä palkkaturvaa kesäajalta. Palkkaturvat ratkotaan liiton edunvalvontakoneistossa, mutta tarvittavat lisäselvitykset työllistävät aluetoimitsijoita.

Pohjois-Karjalassa valtaosa rakennustyömaista keskittyy Joensuuhun.

– Muutamat käynnissä olevat uudiskohteet valmistuvat ensi kevään ja kesän aikana. Saneerausta ja kiinteistöjen tilanmuutostöitä tehdään enemmän. Työmailla kysellään, milloin tämä taantuma loppuu, mikä viittaa siihen, että talven töistä ei ole tietoa.

Rakennusliiton toimitsijoiden puhelinringissä on reilun vuoden sisään tapahtunut selkeitä muutoksia jäsenten huolenaiheissa.

– Aikaisemmin kysymykset olivat monimutkaisempia. Nyt jäsenistö kysyy lomautukseen ja työttömyysturvaan liittyviä peruskysymyksiä, kuten työssäoloehdon täyttymistä ja erilaisten puhelinnumeroiden metsästystä. Englanninkielisten kyselyiden aiheet ovat pysyneet samanlaisina.

Puhelinringin yhteydenotot ovat pysyneet samalla tasolla, mutta suorien puhelinsoittojen määrä on tuplaantunut. Suoraa kontaktia ottavat niin jäsenet, työnantajat kuin palkanlaskijatkin.

– Suorat soitot eivät haittaa, sillä suurin osa on omalta alueelta. Niitä asioita on helpompi käydä läpi ennen kuin ne muuttuvat ongelmiksi ja tulevat työpöydälleni.

Kinnusen mukaan rakennusalalla on murrosajan tunnelma. Tuleva tes-kierros mietityttää niin työntekijöitä kuin -antajiakin.

– Paikallisen sopimisen pykälien aukaiseminen vaikuttaa tulevaan kierrokseen. Meille toimitsijoille tulee varmasti kiireinen kevät.

Liiton jäsenyys käy hyvin kaupaksi

Tampereen aluetoimitsija Ville-Veikko Kuusinen vastaa erityisesti infra-alan ja talonrakennusalan kysymyksiin.

– Konkurssit ja maksukyvyttömyydestä johtuvat palkkasaatavat heijastuvat yhteydentoissa. Jos aikaisemmin kysyttiin tessin tulkinnoista, nyt tulee paljon kovia asioita. Irtisanomisajan palkoista on jatkuvasti riitoja.

Lista jatkuu Tampereella YT-neuvottelujen ja erilaisten sopeutustoimien ongelmien neuvonnalla. Vuokratyöntekijöiden ongelmat ovat myös pahentuneet.

Kuusinen tekee normaalin jäsenten neuvonnan lisäksi riita-asioiden jatkovalmistelua.

– Työjonossa olevista asioista suuri osa liittyy konkursseihin ja palkkaturva-asioihin. Pöydälläni on tapauksia, joissa konkurssipesän hoitaja on nostanut palkkaturvan teossa kädet pystyyn, koska yrityksen työaikakirjanpidossa on niin suuria epäselvyyksiä. Konkurssipesä voi olla jopa niin kuiva, ettei pesänhoitaja  saa tilitoimistolta edes palkkalaskelmia.

Tessin merkitys näkyy siinä, että työnantajat ovat paremmassa taloustilanteessa maksaneet työntekijöilleen parempia palkanlisiä ja tarjonneet muita työsuhteeseen liittyneitä etuisuuksia. Nyt näistä halutaan päästä eroon, mikä tietenkin harmittaa työntekijöitä.

– Raha on nyt tiukassa. Siihen kulminoituvat monet meidän jäsentemme työsuhdeongelmista tällä hetkellä.

Lähes ainoa positiivinen asia nykytilanteessa Kuusisen mielestä on se, että liiton jäsenyys käy erittäin hyvin kaupaksi.

Kuusinen seuraa talonrakennuksen lisäksi infrapuolta.

– Infra ei ole saanut aivan samalla lailla iskua kuin talonrakennus. Tietyillä infran erityislohkoille on saatu jopa lisärahoitusta ja töitä tehdään täydellä höökillä.

Infrayrityksillä on myös mahdollisuuksia vaihtaa talonrakentamiseen liittyvät työkohteet esimerkiksi yhdyskunta-, kaapeli- ja kaukolämpörakentamiseen.

– Silta- ja ratarakentamisessa tilanne on lähes normaali. Ehkä ylitöitä tehdään nyt vähemmän.

– Ennen tätä keikausta rakentamisessa kaikilla aloilla on painettu täyttä häkää 10 vuotta. Infrapuolellakin on totuttu siihen, että talvellakin on töitä. Nyt meillä on töissä sukupolvi, joka ei ole vielä lomautuksia kokenut.

Työttömyysturvan heikennykset näkyvät myös yhteydenotoissa. Lisää sapiskaa tuli viimeksi syyskuun alussa

– Meillä on kova huoli jäsentemme puolesta.

Talotekniikka pysyy pinnalla

Helsingin palvelupisteen aluetoimitsija Timo Turpeinen näkee, että Orpon hallituksen politiikka on lisännyt työnantajien ja -tekijöiden välistä vastakkainasettelua.

– Aikaisemmin työnantajien kanssa pääsi helpommin sovintoon riitatilanteessa. Nyt tuntuu siltä, että pienikään asia ei nytkähdä eteenpäin.

Tiukat taloudelliset ajat ovat tietenkin toinen tärkeä tekijä vastakkainasettelun lisääntymisessä.

– Tiukat ajat näkyvät myös siinä, että työntekijät yrittävät hakea palkkasaatavia myös työsuhteen loppumisen jälkeen.

Talotekniikkaa seuraavalle aluetoimitsijalle alan työllisyystilanne ei kuitenkaan ole pahin mahdollinen, vaikka työttömyys on lisääntynyt myös talotekniikka-alalla.

– Viime vuoden tammi–heinäkuuhun verrattuna koko maassa talotekniikka-alalla työttömäksi tai lomautetuksi ilmoittautuneita oli noin 70 prosenttia ja Uudellamaalla noin 160 prosenttia enemmän tämän vuoden vastaavana aikana.

Joitakin talotekniikka-alan yrityksiä on mennyt konkurssiin ja muutamat yritykset ovat vetäytyneet alalta kokonaan. Onneksi isommilta konkursseilta on vielä vältytty.

– Palkkaturvia tulee tasaiseen tahtiin etenkin alihankintaketjun loppupään yrityksiltä. Tilanne ei ole kuitenkaan katastrofaalinen.

Turpeisen mukaan asialliset yrittäjät haluavat pitää hyvät asentajat ja urakkaryhmät työn syrjässä kiinni.

Pohjois-Ruotsiin lamaa pakoon

Lapissa rakennusalan taantuman keskellä loistaa 2 valopilkkua: matkailu ja Ruotsi.

Pohjois-Ruotsissa on käynnissä kymmenien miljardien eurojen investointiaalto. Ruotsalaiset aikovat olla vihreän siirtymän edelläkävijöitä teollisuudessa ja kaivostoiminnassa. Rovaniemen palvelupisteen aluetoimitsija Ville Vuorjoki on ollut mukana madaltamassa suomalaisten työntekijöiden lähtökynnystä.

– Monet suomalaiset yritykset ovat perustaneet Ruotsiin tytäryhtiöitä. Meidän jäseniämme on jo mennyt sinne töihin, Vuorjoki toteaa.

Matkailualan rakennushankkeet ovat tarjonneet töitä etenkin Ylläksellä ja Levillä.

– Luksusmökkirakentamista on ympäri Lappia.

Rovaniemellä kovan rahan asuntorakentaminen on pysähdyksissä, mutta julkiset kohteet työllistävät.

– Kaupungintalo ja kirjasto ovat peruskorjauksen alla. Geologisen tutkimuslaitoksen saneeraus ja laajennus alkoi juuri. Koulu- ja päiväkotihankkeita on tällä hetkellä käynnissä 4 kappaletta.

Vuorjoelle tulevat yhteydenotot ovat linjassa eteläsuomalaisten kollegoiden kanssa.

– Aikaisemmin helposti neuvottavissa olleet asiat ovat menneet hankaliksi. Työnantajien riitaherkkyys on noussut. Toisaalta työnantajat kyselevät myös neuvoja, mikä on todella hyvä asia.

Jäsenten yhteydenotoissa oli selvät piikit keväisen lapsikorotusten poiston ja syyskuun alun työttömyysturvan kiristämisen kohdalla.

– Ennen syyskuun alkua kyseltiin kannattaako jäädä lomautukselle ennen kuun vaihdetta. Työelämän aloittaville nuorille muutokset vaikeuttavat merkittävästi työttömyysturvan piiriin pääsemistä.

Pahimmat tapaukset ratkotaan keskustoimistolla

Kun liiton jäsenen asiat menevät todella hankalaan solmuun, riidan ratkominen siirtyy sopimusalavastaaville eli tes-toimitsijoille. Talonrakennusalan sopimusalavastaava Toni Malmström tunnistaa aluetoimitsijoiden muuttuneen tilanteen ja lisääntyneen työpaineen.

– Työpöydälläni on nyt sellaisia tapauksia, jotka aiemmin olisivat ratkenneet jo työmaalla. Riita olisi laitettu puoliksi ja sataset pistetty jakoon. Molemmin puolin pidetään loppuun asti omasta tulkinnasta ja yhtään ei anneta periksi.

– Monelle yritykselle on täysin uusi asia, miten irtisanotaan tai lomautetaan työntekijöitä. Meillä on vielä tämä oma kummajaisemme eli ehdollinen irtisanominen. Rakentamisessa on ollut niin pitkään hyvät ajat, että myös työntekijät ovat unohtaneet, miten nämä asiat toimivat.

Juttumäärät ovat tuplaantuneet parin vuoden takaisesta tilanteesta.

– Aluetoimitsijoilla työtaakka on lisääntynyt vielä enemmän esimerkiksi palkkaturvahakemusten takia. Aluetoimitsijat koppaavat pahimman ruuhkan riidoista.

Malmströmillä käsittelyssä ovat etupäässä järjestäytyneiden yritysten riidat. Aluetoimitsijoiden asiakaskuntaan kuuluu paljon järjestäytymättömiä rakennusyrityksiä, joiden tes-osaaminen voi olla vielä huonommissa kantimissa.

Teksti ja kuvat: Jukka Nissinen