Takaisin

Miten rakennusala rekrytoi?

Rakentaja-lehti 27.9.2024

Mennäänkö edelleen mestarinkopille kolkuttelemaan, vai menevätkö yritykset sinne, missä työvoima on?

Kävin kesällä haastattelemassa nuoria kesätyöntekijöitä ja jokainen heistä valitti, että vaikka he lähettivät lukuisia sähköisiä hakemuksia ja sähköposteja etsiessään rakennusalan kesätyötä, useimmat kontaktoidut yritykset eivät vastanneet heille edes saaneensa hakemuksen.

Sain myös kesän loppupuolella turhautuneen viestin liiton jäseneltä, jota oli alkanut ärsyttää alan rekrytointikulttuuri sekä se, että alan työpaikkailmoittelu netissä on lähinnä vuokratyöpainotteista.

”Olen ollut alalla 12 vuotta ja uuden työpaikan etsiminen ottaa aina aikaa, koska alalla on piilotyöpaikkojen kulttuuri ja työpaikkoja harvoin ilmoitetaan missään. Mielestäni avoimuus olisi hyvä asia sitten, kun alalla alkaa taas tapahtua. Työnantajien olisi sitten helppo löytää omasta tietokannasta sopivat tekijät.”

Moni kokenut alan konkari neuvoo nuoria työpaikkaa etsiviä menemään työmaalle mestarinkoppiin kysymään töitä. Isot työmaat ovat suljettuja, eikä siellä niin vain kävellä portista läpi koputtelemaan mestarin ovelle. Digisukupolvelle voi myös tuntua hyvin vieraalta lähteä lakki kourassa kiertämään työmaita, kun he ovat tottuneet hoitamaan asioitaan digitaalisesti imeväisikäisestä asti. Kyselyjen mukaan myös puhelimella soittaminen tuntuu nuorille vieraalta.

Haastattelin asiantuntijoita Rakennusliitosta, Rakennusteollisuus RT:stä sekä henkilöstövuokrausyritys Boltista. Mitä on moderni rekrytointi rakennusalalla? Toinen tärkeä kysymys on, kuinka rakennusalan työpaikan voi löytää nyt, kun rakennusalan työttömien määrä on korkea?

Puhelin on edelleen tehokas

– Alalla ei harrasteta vielä hirveästi modernia rekrytointia. Suuret yritykset ja henkilöstövuokrausyritykset kyllä, niillä on erilaisia kanavia rekrytointiin ja ne käyttävät sähköisiä alustoja, Rakennusliiton henkilöstöpäällikkö Markus Ainasoja sanoo.

Pienillä yrityksillä saattaa olla omien verkkosivujensa alasivulla pieni ilmoitus, jossa lukee ”meille töihin”. Välillä ilmoitus on saatettu laittaa jopa firman omille facebook-sivuille. Esimerkiksi työvoimahallinnon sivuille päätyy lähes pääosin henkilöstövuokrausyritysten ilmoituksia, hyvin vähän suoria paikkoja rakennusalan yrityksiin.

– Esimerkiksi pinta-alan yritykset ovat tehneet joskus 1990-luvun laman jälkeen päätöksen, että sinne ei laiteta avoimia työpaikkoja, koska he pelkäsivät, että palkkataso lähtisi nousemaan, kun hakijat näkisivät paljon avoimia työpaikkoja. Sama käytäntö on ilmeisesti edelleen olemassa.

Ainasojan mukaan pienemmistä rakennusalan yrityksistä töitä etsivän olisikin edelleen syytä soittaa ja mennä käymään.

– Suuri osa työpaikoista tulee näihin pieniin yrityksiin, mutta vaikuttaisi siltä, että niihin on turha lähettää sähköpostia, sillä kukaan ei lue niitä. Voi olla, että firmaa pyörittää omistaja, jonka vaimo hoitaa kirjapidon ja yksi työnjohtaja, joka hoitaa työmaan. Heille tulee sähköpostiin valtavasti tarjontaa; vuokrafirmat tarjoavat työvoimaa, tavarantoimittajat tavaraa ja niin edelleen. Työhakemukset hukkuvat massaan.

Ainasoja kertoo kuulleensa useilta yrittäjiltä, että sähköpostiin tulevista hakemuksista suuri osa on myös puutteellisia.

– Ei riitä, että kertoo ammattinsa olevan kirvesmies. Omaan esittelyyn pitäisi panostaa, ja esimerkiksi kertoa referensseistään. Rakennusalan yritykset ovat tosi eriytyneitä omille erikoisaloilleen. Täytyy osata kertoa, mitä osaa tehdä. Toisaalta juuri eilen juttelin yrittäjän kanssa, joka sanoi, että ottavat heti töihin, jos joku tulee itsensä esittelemään paikan päälle.

Ainasoja yrittääkin rohkaista nuoria jännityksestä huolimatta luomaan itselleen alan kontakteja, sillä useimmiten työpaikka löytyy niiden kautta. Joku tuttu suosittelee.

– Kannattaa osallistua esimerkiksi liiton osastojen toimintaan. Monet osastot järjestävät kaikenlaista vapaa-ajan toimintaakin, eivät pelkästään kokouksia. Niissä tilaisuuksissa pääsee juttelemaan ihmisten kanssa.

Ammattikoulujen ja yritysten yhteistyö on myös tehokas rekrytointikanava monelle yritykselle.

– Tiedän yrittäjiä, jotka menevät oppilaitokseen käymään pariksi tunniksi ja seuraavat siellä, miten hommat sujuvat. Sieltä he bongaavat työssäoppijoita.

Rakennusliitolla on ollut muutaman vuoden ajan oma alusta, jossa työtä hakevat ja työtä tarjoavat voivat kohdata: Duunimylly. Liiton jäsen voi tehdä itselleen siellä profiilin ja palveluun liittyvät yritykset voivat selata profiileja ja löytää sopivia tekijöitä. Palveluun on tällä hetkellä rekisteröitynyt 471 yritystä.

– Kannustaisin jäseniä tekemään itselleen sinne kunnollisen profiilin. Nyt monella on siellä aika puutteelliset tiedot. Ei kerrota edes sitä, missä paikkakunnilla olisi valmis työskentelemään. Ei yrityksistä jakseta soitella jokaiselle erikseen perustietojen tarkistamista varten, Ainasoja toteaa.

Profiilissaan pitäisi myös muistaa käydä välillä, sillä jos näin ei tee, se poistuu automaattisesti palvelusta puolessa vuodessa.

Suorat kontaktit auttavat

Rakennusteollisuus RT Ry:n koulutuspolitiikan asiantuntija Saku Lehtinen muistuttaa, että iso osa rakennusalan rekrytoinneista tapahtuu alan sisällä eli työstä toiseen liikkuessa.

– Jos on jo alalla, se helpottaa työpaikan löytymistä. Niille, jotka tulevat markkinan ulkopuolelta eli suoraan oppilaitoksista tai alanvaihtajina, se on vaikeampaa. Alalla on paljon piilotyöpaikkoja, jotka eivät näy missään julkisessa haussa, Lehtinen toteaa.

Nuorille alalle tuleville tämä tarkoittaa sitä, että kontakteja pitäisi muodostua jo opintojen aikana.

– Heille pitäisi tarjota jo opiskelun aikana riittävästi mahdollisuuksia ja kontakteja. Yrityskontaktien muodostamisessa opetushenkilöstöllä on iso rooli, jotta nuoret pääsevät ensin harjoitteluun tai oppisopimukselle. Molemmat osapuolet pääsevät silloin tutustumaan toisiinsa ja jatkotyöllistymisen mahdollisuus yritykseen on korkea edellyttäen, että työt sujuvat hyvin.

Tällä hetkellä rakennusalan työtilanne on vaikea ja nuoret saattavat kontaktoida useita yrityksiä saamatta minkäänlaista vastausta.

– On tietysti turhauttavaa, jos ei saa vastauksia. Töitä on nyt niukemmin tarjolla, kun on huonommat ajat. Hakijamäärät ovat valtavia. Olisi tietysti toivottavaa, että kaikki saisivat jonkinlaisen vastauksen yhteydenottoonsa. Minimissään sen, että ”kiitos mielenkiinnosta ja valitettavasti nyt ei ole töitä tarjolla”.

Lehtisenkin mukaan alan olisi syytä kehittää työpaikkailmoitteluaan. Isot yritykset ja henkilöstövuokrausyritykset ovat kehittäneet prosessejaan, mutta suuri osa työpaikoista syntyy pk-sektorille, jossa resursseja ja osaamista rekrytoinnista ei välttämättä ole.

Lehtisen mukaan yritysten olisi hyvä ymmärtää alustoja, joilla nuoret ovat.

– Se voi olla vaikeaa. Alustat vaihtuvat ja niillä on erilaisia profiileja. Se voi olla haastavaa ja tässä tulee vastaan yritysten koko ja kyvykkyys. Isommat toimijat tekevät tätä aktiivisesti ja säännöllisesti. Se on osa työnantajamielikuvaa. Se vaatii jatkuvaa sisällöntuotantoa yritykseltä. Pitää pystyä kertomaan, minkälaisia mahdollisuuksia he pystyvät tarjoamaan.

Lehtinen myöntää, että alan rekrytointikäytännöissä olisi myös muuttamisen varaa.

– Mutta kyllä nuoren edelleen olisi hyvä rohkaistua käyttämään puhelinta. Toinen tärkeä asia on omien työnhakutaitojen kehittäminen. Täytyy osata selvittää, mitä reittejä käyttämällä työtä voi etsiä ja osata tehdä jonkinlainen hakemus.

Lehtinen kertoo, että nykyaika on synnyttänyt myös uudenlaisia palveluntarjoajia ja sovelluksia, jotka tarjoavat yrityksille ja opiskelijoille matalan kynnyksen tavan kohdata.

– Niiden kautta voi löytää kesätöitä ja harjoittelupaikkoja.

Bolt on kaikkialla

Todennäköisimmin moderneja rekrytointitapoja käyttävät henkilöstövuokrausyritykset, sillä henkilöstön löytäminen ja tarjoaminen on niiden ydinbisnestä. Bolt Worksin teknologiajohtaja Ville Herva sanoo, että esimerkiksi Youtube ja Tiktok ovat alustoja, joissa nuoret viettävät aikaa.

– Meillä on Youtube-markkinointia sellaisten tubettajien kanssa, joilla on paljon seuraajia. On mentävä sinne, missä nuoret ovat ja pysyttävä hereillä uusien alustojen kanssa ja ymmärtää, että eri ikäiset ovat eri kanavissa. Vielä silloin kun minä tulin alalle, työvoimatoimistot olivat tärkeimpiä, Herva toteaa.

Herva myös sanoo, ettei mikä tahansa geneerinen markkinointi toimi.

– Yhä enemmän pitää katsoa tarkempaa kohdennusta, oikeaa some-kanavaa ja tubettajaa.

Boltilla on myös tarkka prosessi sen osalta, miten hakijoille vastataan.

– Jokainen hakija saa jonkinlaisen viestin siitä, missä mennään. Tällä hetkellä, kun noin 10 prosentille hakijoista voidaan löytää töitä, ei kaikkia pystytä haastattelemaan. Emme yksinkertaisesti ehdi.

Kun rakennusalalla menee niin kuin menee, hakijoita on todella valtavia määriä.

– Kun vielä pari vuotta sitten etsittiin tekijöitä kissojen ja koirien kanssa, on tilanne nyt hyvin erilainen. Ihmisiä ja on paljon lomautettuna ja myös irtisanottu, joten meille tulee tuhansia hakemuksia. Se on hakijalle hirveän turhauttavaa ja kun hakee ja hakee eikä mitään löydy, voi menettää uskonsa.

Hervan mielestä hakijoiden mahdollisuuksia parantaisi se, että uskaltautuisi soittamaan edes sen yhden puhelun tai menemään työmaalle.

– Se voi olla nuorelle todella vaikeaa ja tässä onkin iso rooli vanhempien tuella. Jos he pystyvät kannustamaan nuorta, sillä voi oikeasti vaikuttaa siihen, että tottuu työelämään eikä pääse syrjäytymään.

Herva lohduttaa niitä, joilla juuri nyt on vaikeuksia löytää töitä.

– Kun ala lähtee nousuun, tulee taas pula tekijöistä.

Teksti ja kuvat: Johanna Hellsten