Heikomman puolella
Rakentaja-lehti 16.8.2024Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskuksen SASK:n uusi toiminnanjohtaja Juska Kivioja on ay-ihminen henkeen ja vereen.
Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK sai tämän vuoden huhtikuussa uuden toiminnanjohtajan, kun järjestön pitkäaikainen johtaja, Janne Ronkainen siirtyi toisiin tehtäviin. Hänen tilalleen valittiin pitkän linjan ay- ja kehitysyhteistyön ammattilainen Juska Kivioja, joka siirtyi tehtävään STTK:n järjestöpäällikön tehtävistä.
– Olin mukana SASK:n hallituksessa jo STTK:n aikana. Päädyin hakemaan toiminnanjohtajan tehtävää, koska koin SASK:n olevan arvokotini ja tunsin toiminnan jo pitkältä ajalta. Saan tehdä sekä ay-työtä että kehitysyhteistyötä ja olla heikomman puolella. Rakentamalla vahvempaa ay-liikettä rakennetaan parempaa yhteiskuntaa, Kivioja sanoo.
Kivioja on jo lapsuudesta asti nähnyt, miten tärkeää ammattiliitojen toiminta on. Hän muistaa juosseensa pitkin kunnantalon käytäviä, kun liittoaktiivi-äiti istui osaston kokouksessa.
– Koputimme kavereiden kanssa oveen ja kysyimme, mitä te oikein teette siellä. Äidit kertoivat meille, että ”meillä on tämmöinen yhdistys, jossa hoidamme yhteisiä asioita”.
Kumppanuudet vievät eteenpäin
Kiviojan mukaan SASK:n toiminnan eteenpäin kehittämisessä kumppanuudella on iso merkitys.
– Se tarkoittaa ensinnäkin sitä, että kohdemaiden toimijat ovat enemmän kumppaneita kuin kohteita, sillä me näemme, että digitalisaatio, uudet työn muodot ja ilmastonmuutos aiheuttavat haasteita työntekijöille sekä meille täällä että heille siellä. Eli meillä on paljon yhdistäviä asioita ja se muuttaa keskustelua vuorovaikutteisempaan suuntaan, Kivioja sanoo.
Toisaalta kumppanuus koskettaa sekä kotimaista että globaalia ay-liikettä.
– Meillä täytyy olla kumppaneina vahvat ammattiliitot, jotka voivat käydä temaattista keskustelua ja nostaa yhteiskunnassa esiin samoja teemoja. Ja liittojen jäsenten pitää voida kokea SASK läheiseksi niin, että he voivat lähteä esimerkiksi mukaan lähettiläskoulutukseen ja toisaalta jäsenille kerrotaan niistä tuloksista, joita työllä on saavutettu.
Kiviojan mukaan SASK on olemassa toteuttaakseen ammattiliittojen agendaa.
– Se on meidän tärkein juttu. Lisäksi tärkeää on yhteistyö muiden kehitysyhteistyöjärjestöjen ja esimerkiksi Nenäpäiväsäätiön kaltaisten toimijoiden kanssa. Verkostot ovat tärkeitä.
Tuulisia aikoja
Kivioja aloittelee uutta työtään tilanteessa, jossa sekä järjestöjen että kehitysyhteistyön rahoitusta leikataan, eikä poliittinen ilmapiiri ole muutenkaan myönteisin mahdollinen.
– Näen, että me olemme hirveän tärkeässä roolissa pitämään ääntä siitä, että demokratiasta huolehditaan niin täällä kuin muuallakin ja että kansalaisilla on mahdollisuuksia vaikuttaa nyt, kun koko suomalainen hyvinvointivaltio on jonkinlaisessa epävakauden tilassa. Eihän tämä kiva tilanne ole, Kivioja toteaa.
Edellisen hallituksen strategioissa Afrikan rooli korostui erityisesti, ja osaksi myös siksi SASKinkin toiminta siellä on vahvaa.
– Voisi arvata, että Ukraina on tulossa vahvasti agendalle seuraavaksi. SASK ei ole koskaan toiminut sotaa käyvissä maissa, mutta me tarkkailemme ja katsomme asiaa tällä hetkellä.
Ihmisten sitoutuminen erilaisten järjestöjen toimintaan on vähentynyt selvästi. Nyt ihmisiä on helpompi saada mukaan yksittäisiin korkean profiilin kampanjoihin ja SASK on onnistunut niissä muun muassa Qatarin jalkapallokisojen osalta hyvin.
– Siinähän Rakennusliitto oli myös vahvasti tukena. Meidän täytyy löytää tällaisia näkökulmia, jotka tuovat työtämme myös muiden kuin liittoaktiivien tietoisuuteen.
Teksti: Johanna Hellsten, kuva: Antti Kirves