Työturvallisuuden uusi veturi
Rakentaja-lehti 3.5.2024Työturvallisuuskeskuksen uusi toimitusjohtaja Timo Koskinen kehottaa pitämään työturvallisuudesta huolta myös hankalina aikoina.
– Yllättävintä ja positiivisinta uudessa työssäni on ollut se, kuinka syvällä Työturvallisuuskeskuksen lonkerot yhteiskunnassa ulottuvat ja kuinka paljon meidän tekemisellemme ja palveluille on tilausta. Meillä on paljon vaikutusmahdollisuuksia ja toimintamme on laajaa, Timo Koskinen sanoo.
Tuore toimitusjohtaja on monessa liemessä keitetty. Hän on toiminut VR:n henkilöstö- ja turvallisuusjohtajana sekä Postin henkilöstöjohtajana. Löytyypä taustasta työmarkkinajuristinkin töitä Kemianteollisuudessa. Mikä sai miehen lähtemään uudenlaisiin ympyröihin?
– Työurastani on nyt tehty ¾ ja iso osa siitä henkilöstöjohtajana. Silloin olen katsonut toimintaa yrityksen taloudellisen menestyksen kautta. Toisaalta inhimillinen työelämä ja hyvät työolosuhteet ovat sydäntäni lähellä. Työturvallisuuskeskus yhdistää mielestäni nämä 2 puolta. On tavallaan latteaa sanoa näin, mutta haluan jättää jäljen, olla mukana vaikuttamassa kokonaisuuteen nimeltä hyvä työelämä, Koskinen kertoo.
Uudistaja?
Koskisen uraa voi tarkastella jonkinlaisen muutosjohtamisen kautta. Kun hän meni VR:ään töihin, oli siellä noin 12 000 työntekijää ja hänen lähtiessään enää noin puolet siitä. Postiin hän tuli vuoden 2019 kuohuntojen jälkeen. Minkälaista uudistamista hän haluaa tehdä TTK:ssa?
– Aika näyttää, minkälaisia tarpeita on. Viittasit varmaan siihen, onko tulossa esimerkiksi isoja saneerauksia. Onhan muutoksen tekeminen paljon muutakin; se on ihmisten osaamisen päivittämistä ja sen varmistamista, että meidän kyvykkyytemme vastaavat siihen, mitä TTK:lta odotetaan.
Koskinen pitää vaarallisimpana ajattelua, että toteaa kaiken olevan ihan hyvin näin, eikä mieti miten organisaatiota voisi kehittää.
– Toinen tärkeä taso uudistamiselle ovat verkostot, joissa toimimme. Olen tavannut sidosryhmiä ia kuunnellut, sieltä tulevia signaaleja. Miten verkostojen toimintaa kannattaisi kehittää? Verkosto on laaja. Miten saamme taattua, että kaikki voivat nauttia tuottamastamme lisäarvosta?
Koskinen pitää hyvänä esimerkkinä työn psykososiaalisen kuormituksen vähentämiseksi tehtävää työtä.
– Pitääkö meidän miettiä jokaista toimialaa erikseen? Vai yritämmekö osallistaa kaikki laajemman kokonaisuuden tekemiseen, jota voi sitten räätälöidä sektorikohtaisesti?
Kolmanneksi Koskinen pohtii, miten TTK:n koko ajan laajentuvaa roolia pitäisi hallita.
– Olemme tehneet 50 vuotta työturvallisuustyötä, jossa lähtökohtana on ollut työympäristön fyysinen turvallisuus. ”Älä laita sormea rattaiden väliin, siihen sattuu”. Nykyään työelämässä on kuitenkin uudenlaisia ilmiöitä, ja meidän käsissämme oleva pallo paisuu paisumistaan. Mitä TTK on tulevaisuudessa?
Koskisen mukaan voi olla, että TTK:n rooli voi muuttua.
– Asioita pystyy tiettyyn pisteeseen asti työntämään, mutta ei loputtomiin. TTK voi toimia vaikuttavan tekemisen tuloksellisuuden osoittajana esimerkkien kautta ja keskustelun herättäjänä, mutta tarpeen ja ratkaisujen pitää syntyä työpaikoilla.
Kortit säilyvät
Tärkeä osa TTK:n palveluvalikoimaa ovat jokaiselle rakentajalle tuttu Työturvallisuuskortti.
– Olen todella ylpeä meidän korttituotteesta. Työturvallisuuskortti on turvallisuuskulttuurin luomista ja turvallisen asenteen luomista. Sillä on merkitystä.
Koskinen kertoo istuneensa TTK:n avokonttorilla työntekijän vieressä, joka vastaili puhelimessa Työturvallisuuskortin toimintaa koskeviin kysymyksiin.
– Hän kertoi, kuinka joltain isolta työpaikalta soitettiin, että työntekijöitä ei voida päästää työmaalle, kun heidän korttiensa voimassaoloa ei voinut todentaa. Se on iso ja hieno juttu, että yrityksissä on tällaista työturvallisuuskulttuuria!
Uhkaako huono aika työturvallisuutta?
Uhkaako taloudellisesti kireä aika myös työturvallisuutta tai TTK:n toimintaa? TTK:n rahoitus nojaa toisaalta kaupalliseen toimintaan, toisaalta toiminta saa rahoitusta työnantajien maksamista tapaturmavakuutusmaksuista Työsuojelurahaston kautta.
Koskinen ei pidä todennäköisenä, että työnantajat eivät ostaisi TTK.n palveluita, sillä se vaikuttaisi yritysten toimintaan negatiivisesti. Laajemmin työturvallisuuskulttuurin osalta hän muistuttaa:
– Työturvallisuudesta tinkiminen olisi väärän polun valinta. On kiistatonta, että ne yritykset, joiden työturvallisuuskulttuuri on kunnossa, menestyvät. Ja jos tarkastelet perustoiminnassaan menestyviä yrityksiä, huomaat, että myös niiden työturvallisuuskulttuuri on yleensä kunnossa.
Koskinen muistuttaa, että turvallisuudesta tinkiminen johtaa helposti negatiiviseen spiraaliin, joka vain jatkaa kiihtymistään.
– Kun nykypäivänä miettii sosiaalisen vastuullisuuden merkitystä työnantajien julkikuvassa, niin sillä työnantajalla, joka aikoo vielä joskus pystyä rekrytoimaan huippuammattilaisia rakennustyömaalle, ei ole varaa tinkiä turvallisuudesta.
Teksti: Johanna Hellsten, kuva: Antti Kirves