Lisääntymisterveydelle suurempi painoarvo työsuojelussa
Rakentaja-lehti 3.5.2024Raskaudensuojeluasetus tuo uusia asioita työpaikkaselvitykseen.
Huhtikuun alussa astui voimaan uusi työelämän raskaudensuojeluasetus, joka painottaa aikaisempaa enemmän riskien arviointia.
Samassa yhteydessä usean lisääntymiselle vaarallisen altisteen haitalliseksi tunnetut pitoisuudet muuttuvat sitoviksi raja-arvoiksi. Muutos koskee muun muassa häkää, dimetyyliformamidia, N-metyylipyrrolidonia, bisfenoli A:ta ja elohopeaa. Työntekijöiden altistuminen työpäivän aikana ei saa ylittää sitovia raja-arvoja.
– Jatkossa lisääntymiselle vaaralliset altisteet tulee huomioida työpaikalla samaan tapaan kuin syöpävaaralliset altisteet. Asia koskettaa laajasti eri toimialoja, kuten metalli- ja kemianteollisuutta, rakentamista, kaivosalaa, huolto- ja korjaustöitä eri aloilla, ja lääkkeiden osalta myös sote-alaa, Työterveyslaitoksen vanhempi asiantuntija Piia Taxell sanoo.
Hämeenlinnassa pidetyssä luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen täydennyskoulutustilaisuudessa SAK:n asiantuntijalääkäri Riitta Työläjärvi sivusi lisääntymisterveyden lakimuutoksia ja niiden vaikutuksia muun muassa työterveyshuollon työpaikkaselvitysten teossa.
– Onko työpaikalla nuoria naisia, jotka saattavat olla raskaana? Varsinkin rakennusalalla saattaa olla erityisiä riskejä, jotka pitää huomioida. Parhaiten asiaa hoituu niin, että ne mahdolliset raskausaikaan ja lisääntymiseen liittyvät riskit on tutkittu työpaikkaselvityksessä ennakoivasti ja informoitu erityisesti lisääntymisikäisiä naisia.
– Hyvin usein raskauden alkuaika on kaikkein herkin vaihe, jos raskautta ajatellaan kemikaaliturvallisuuden näkökulmasta. On tärkeää, että jo ennen raskauden alkamista tai ihan sen alkuvaiheessa olisi jo tiedossa omassa työssä olevat riskit ja haitat.
Uuteen asetukseen on lisätty erityisesti fysikaalisia tekijöitä ja työn kuormittavuustekijöitä. Raskausajan riskitekijöiksi huomioidaan muun muassa yötyö, nostot ja vatsan alueelle kohdistuvat iskut. Arvioitavien haittojen listassa ovat myös melu, ionisoimaton säteily, äärimmäinen kylmyys tai kuumuus, tärinä tai liike, henkinen ja fyysinen väsymys sekä muut työntekijän toimintaan liittyvät fyysiset rasitukset.
Lisääntymisterveyden riskit eivät ole pelkästään naisten työturvallisuuteen vaikuttavia asioita. Miehillä esimerkiksi erilaiset kemikaalialtistukset heikentävät lisääntymisterveyttä.
– Työterveyshuolto on työpaikan tärkein kumppani lisääntymisterveyteen liittyvissä kysymyksissä, Piia Taxell muistuttaa.
Uudessa asetuksessa korostetaan raskauteen, imetykseen ja äskettäin synnyttäneisiin työntekijöihin kohdistuvien riskien arviointia. Asetuksessa luetellaan tekijät, joita työnantajan on otettava huomioon riskien arvioinnissa.
Asetuksessa säädetään tapauskohtaisista yksilöllisistä toimenpiteistä, joihin työnantajan tulee ryhtyä yksittäiseen työntekijään kohdistuvan riskin poistamiseksi. Asetuksessa on myös listattu toimenpiteiden toteuttamisjärjestys.
Tietopaketti työsuojeluvaltuutetuille
Työsuojeluvaltuutetut voivat tutustua TTL:n verkkosivuilla tietopakettiin lisääntymiselle vaarallisista kemiallisista altisteista sekä yhteenvetoon työnantajan velvollisuuksista ja työterveyshuollon roolista.
Työterveyslaitoksen vuonna 2022 ilmestyneessä Raskaus ja työn altisteet -oppaassa on käsitelty myös asetukseen uutena lisättyjä altisteita.
– Lisääntymisterveysasiantuntijamme päivittävät oppaan uusien kansallisten säädösten mukaiseksi, kun päätökset erityisraskausrahaa säätelevän asetuksen osalta on tehty. Käytännössä tämä tarkoittaa, että oppaan päivitystyö pääsee vauhtiin vuonna 2025, Työterveyslaitoksen ylilääkäri Heikki Frilander sanoo.
Rakennusliiton työympäristöasiantuntija Tapio Jääskeläisen mukaan työpaikan työsuojelun ilmapiirin pitää olla kunnossa.
– Työntekijän on voitava tuoda esille lisääntymisterveyteen liittyvät asiat mahdollisimman aikaisin pelkäämättä työsyrjintää. Hyvä työnantaja pystyy luomaan sellaisen ilmapiirin, jossa kenenkään ei tarvitse pelätä tällaistenkaan asioiden esilletuomista.
Teksti ja kuvat: Jukka Nissinen