Aikuiskoulutuksen romuttaminen on hölmöläisten hommaa
Rakentaja-lehti 15.12.2023
Työ- ja elinkeinoministeriö uudisti vanhan Ammattibarometrin, jonka avulla on seurattu alueellisesti sitä, miten työpaikat ja tekijät kohtaavat. Ammattibarometrin avulla on voinut tarkastella sitä, onko tietyllä alueella ja jollain alalla työvoiman yli- tai alitarjontaa vai onko tilanne tasapainossa. Ministeriössä herättiin siihen, että kysymys ei ole ihan niin yksinkertainen, vaan barometrin pitäisi pystyä kuvaamaan myös sitä, mikäli ongelmana on työvoiman ja työpaikkojen kohtaanto tai mahdollinen osaamisvaje.
Syntyi uusi Työvoimabarometri. Sen ensimmäisessä julkistuksessa marraskuun lopussa tulokset olivat ajankohtaan nähden sopivan jäätäviä. Barometrin mukaan yksikään alue ei ole tällä hetkellä työvoimapulassa eikä tilanne ole muuttumassa lähitulevaisuudessakaan. Suurin osa alueista kärsii kohtaanto-ongelmasta: avoimia työpaikkoja on edelleen, mutta työttömien työnhakijoiden osaaminen ei kohtaa niiden kanssa. Työttömien määrän arvellaan jatkavan nousuaan.
Monet työpaikat vaativat koko ajan enemmän koulutusta ja uudenlaisia taitoja. Tämä johtaa siihen, että osa työntekijöistä jää tyhjän päälle, kun taas osa työnantajista ei löydä sopivia työntekijöitä. Järkevä ihminen pohtisi ratkaisuksi työvoiman kouluttamista niin, että tämä ammottava kuilu saataisiin täytettyä osaamisella. Järkevää, niin.
Esimerkiksi vihreä siirtymä luo uudenlaisia työpaikkoja rakennusalalle. Iso osa niistä vaatii osaamista, jota monella työikäisellä ei vielä ole. Emme voi odotella, että nyt ammattikoulua käyvät valmistuvat ja saavat kokemusta, vaan meidän pitää pystyä kouluttamaan jo työelämässä oleville uusia taitoja. Siitä hyötyvät sekä työntekijät että yritykset, kohtaanto paranee.
Mitä tekee hallitus? Sen sijaan, että laitettaisiin paukkuja erityisesti koulutukseen, paukut viedään pois ja haudataan kellariin eli aikuiskoulutustuki lakkautetaan. Tämä tuki on ollut muun muassa alanvaihtajille tärkeää, jotta heillä on ylipäätään ollut varaa kouluttautua uudelleen.
Hallitus perustelee toimiaan sillä, että näin työmarkkinoille tulisi 8 000 ihmistä enemmän. Perustelu ei vakuuta. Kumpi on tärkeämpää; huolehtia työvoiman osaamisesta ja jatkuvasta kehityksestä vai saada 8 000 mahdollisesti vanhentunein taidoin äkkiä työmarkkinoille, jotka jumittavat – kas – muun muassa siksi, että työpaikat ja työttömien osaaminen eivät kohtaa?
Jopa pahimpina aikoina koulutus kannattaisi säästää leikkurilta.
Johanna Hellsten, päätoimittaja