880 tuntia ylitöitä ilman ylityökorvauksia
Rakentaja-lehti 18.8.2023Ulkomaalaiselle työntekijälle sovittiin noin 20 000 euron korvaukset.
Ulkomaalaistaustainen Rakennusliiton jäsen työskenteli vuoden ajan suomalaisessa rakennusalan yrityksessä. Palkkausmuodoksi oli työsopimuksessa sovittu tuntipalkka. Työnantaja maksoi työsuhteen alussa muutaman kuukauden ajan tuntipalkan työsopimuksen mukaisesti. Tämän jälkeen työnantaja alkoi maksaa palkan säännölliseltä työajalta tuntipalkkana ja ylitöiden perusosan yksilöimättömänä urakkapalkkana.
Muutaman kuukauden päästä koko palkka tehdyltä työajalta maksettiinkin jo yksilöimättömänä urakkapalkkana ja perusteettomina kulukorvauksina. Ylitöiden korotusosia ei maksettu lainkaan. Työnantaja ei suostunut työntekijän pyynnöistä huolimatta oikaisemaan palkanmaksua työsopimuksen mukaiseksi tuntipalkaksi eikä lopettamaan perusteettomien kulukorvausten maksamista. Työntekijä oikaisi kulukorvaukset palkaksi lopulta omassa veroilmoituksessaan.
Rakennusliiton aluetoimitsija oli yhteydessä työnantajaan ja vaati palkanmaksun oikaisua sekä ylityökorvausten maksamista. Yhteydenoton jälkeen työnantaja maksoi palkan jälleen tuntipalkkana, mutta ylityökorvauksia ei edelleenkään maksettu. Pian tämän jälkeen työntekijä irtisanoutui itse. Työnantaja allekirjoitutti työntekijällä irtisanomisilmoituksen, johon oli lisätty suomen kielellä maininta siitä, että työntekijällä ei ole mitään vaatimuksia työnantajaa kohtaan. Tämän ehdon merkitystä ei käyty läpi työntekijän kanssa, joka ymmärsi suomen kieltä vain auttavasti.
Työntekijän saatavista nostettiin kanne käräjäoikeudessa. Rakennusliiton lakimies avusti työntekijää oikeudenkäynnissä. Työnantaja vetosi kanteen kiistämisen tueksi siihen, että työntekijän kanssa olisi irtisanomisilmoituksella sovittu, ettei työntekijällä ollut mitään vaatimuksia työnantajalta. Kanteessa vaadittiin tämän väitetyn sopimuksen julistamista pätemättömäksi. Lisäksi työnantaja kiisti ylityökorvaukset esittämällä koko työsuhteen ajalta matkalaskut, joiden työnantaja väitti osoittavan, ettei työntekijä ollut tehnyt lainkaan ylitöitä työsuhteensa aikana. Matkalaskuissa oli työntekijän allekirjoitus, mutta työntekijä kertoi, ettei ollut itse allekirjoittanut niitä. Ilmeistä oli, että matkalaskut oli laadittu verottajaa varten kilometrikorvausten maksamiseksi, vaikka työntekijä ei edes omistanut autoa. Työntekijän itsensä täyttämiä kolmiosaisia tunti-ilmoituslappuja työnantaja väitti jälkikäteen laadituiksi. Työntekijän omien tunti-ilmoitusten perusteella ylitöitä oli tehty lähes 880 tuntia vuoden aikana.
Käräjäoikeudessa järjestetyssä valmisteluistunnossa työntekijää avustanut lakimies pyysi työnantajaa toimittamaan työntekijän työaikakirjanpidon sekä selvittämään, mihin työntekijän palkanmaksu perustui, koska se ei vastannut matkalaskuista ilmenevää väitettyä työaikaa. Pian valmisteluistunnon jälkeen asia sovittiin siten, että työnantaja maksoi työntekijälle kaikki palkkasaatavat kannevaatimusten mukaisesti.
Aluehallintovirasto teki työnantajayhtiöstä tutkintapyynnön poliisille, mutta asian esitutkinta ei edennyt, koska epäilty työsyrjintärikos vanhentui ennen kuin poliisi ehti tavoittaa asianosaisia kuulemisten järjestämiseksi. Tapaus on vain yksi liiton tietoon tullut esimerkki siitä, miten Suomessa toimitaan kaksilla eri työmarkkinoilla ja miten ulkomaalaistaustaiset työntekijät ovat työperäisen hyväksikäytön kohteena.
Teksti: Katja Syrjänen